Pampula

Moikka! Ja pahoittelut siitä, että postaus tulee hieman myöhässä, tällä hetkellä olen vieläkin hieman kipeä. Tunnin jälkeen oli noussut kuume, niin en jaksanut kirjoittaa heti postausta.

Lauantaina (29.10) pääsin ratsastamaan ensimmäistä kertaa Pampulalla. Poni oli alkutunnin ajan aika laiska, mutta muutaman ravipätkän jälkeen reippaantui kivasti.

Alkukäyntien jälkeen jakauduimme kahdele ympyrlle. Aloittelijat oli L-päädyssä ja kokeneemmat oli C-pädyssä. Olin Pampulan kanssa c-päädyssä. Tunti oli oikeasti aikuisaloittelijoiden ryhmä, mutta syyslomaleirin takia olin poikkeuksellisesti  siinä tunnilla.  Oltiin koko tunti ympyröillä. Aloitettiin tehtävät käynnissä. Ympyrä jaettiin neljään osaan ja joka neljänneksellä taivuteltiin ja asetettiin hevosia/poneja  Ihan muutaman askeleen verran piti taivuttaa ja asettaa. Opetaja puhui jostain banaanitaivutuksesta, jonka kuulin ensimmäistä kertaa. Alkuun tehtävä ei oikein onnistunut. Muta muutaman kierroksen taivutteluiden ja asetteluiden  jälkeen poni alkoi taipumaan ja asettumaan hyvin. Aloitettin vasemmassa kierroksessa ja jonkin ajan päästä vaihdoimme suuntaa oikeaan kierrokseen. Myös oikeassa kierroksessa taivuttelimme ja asetimme jolloin tehtävä sujui Pampulan kanssa vieläkin paremmin.

Kun olimm taivuttaneet ja asettaneet riittävästi, niin rupesimme ravamaan.Nyt jaoimme ympyrän kahteen osaan, ensin ravasimme kentän keskikohdasta (l-kirjaimen kohdalta) c-kirjaimeen ja siitä toinen puolisko käyntiä. Tässä vaiheessa jouduin ottamaan raipan avuksi kun Pampula ei lähtenyt ravaamaan.Niinkuin sanoin, muutaman ravipätkän jälkeen poni alkoi liikkumaan hyvin reippaasti eteenpäin. Ravi-käynti siirtymisiä ensin muutama kierros oikeassa ja muutama kierros vasemmassa kierroksessa. Pian jätimme käyntisiirtymisen pois ja ravasimme siten, että puolet ympyrästä mentiin harjoitusravissa ja loput puolet kevennetyssä ravissa. Loppuun vielä otimme kaikki koko kentän käyttöön ja ravasimme pari kierrosta kentän ympäri molempiin suuntiin. Loppuun vielä loppukäynnit, jossa Pampula teki ihmeellisen ravipyrähdyksen muita hevosia karkuun.

Meillä oli sen takia rennompi tunti kun hevoset olivat saaneet rokotukset, emme sen takia myöskään laukanneet.

Tein viikko sitten kyselyn, jossa kysyin, että haluatteko pelkkiä ratsastuspostauksia vai sekalaisia postauksia. Vastaukset jakautuivat tasan puoliksi. Joten teen normaalisti lauantain ratsastuspostauksia ja jos keksin muita aiheita niin postailen niitä myös tanne.

Perjantaina mulla loppui kuuden viikon työharjoittelu jakso. Joten maanataina mennään kouluun. Siellä yksi työntekijä sanoi mulle näin, (silloin kun olin lähdössä pois) "oot ollu tosi ahkera, kiitos. Sinä niin pieni ja pippurinen ihminen, yllätyin että teit näin reippaasti töitä täällä. Paljon tsemppiä kouluun" Jäi erityisesti mieleen toi "pieni ja pippurinen" hän osui sanoilaan niin oikeaan.

Ja vielä voitte heittää Joulukalenteriin ideoita! Niitä tuli kivasti jo tuossa aiemmassa postauksessa, jos vielä keksitte niin kertokaa ideoitanne.

Joulukalenteriin ideoita

Hei ystäväiset ja kaikki blogin lukijat! Lokakuu lähenee loppuaan ja pian onkin jo marraskuu, joten haluaisin aloittaa joulukalenterin tekemisen. Muuten en saa sitä tehtyä ikinä valmiiksi, sen huomasin jo viime vuonna. Joulukalenteriin vain tarvitsisin teidän lukijoiden ideoita. Koska itselläni pää lyö tyhjää. Enkä meinaa keksiä mitään. Jokainen joka tämän lukee niin voisi tuonne blogin kommentteihin heittää idean tai pari. Olisin todella kiitollinen jos voisitte auttaa minua. Voin sen verran paljastaa, kun Linkkaa blogisi- postausta on toivottu, niin se ainakn tulisi joulukalenteriin. Myös kisakausi 2016 tulee. Mutta ideoita kehiin, kaikilta! Kiitos jo etukäteen.

Muistakaa vielä käydä vastaamassa tuohon kyselyyn, joka löytyy tuolta ylhäältä, bannerin alapuolelta.

Näpit jäätyi

Postaus kuvitettu vanhoilla kuvilla.

Moikka! Tallille lähtiessäni mietin otanko kesähanskat vai vähän paksummat fleesehanskat. Päädyin kuitenkin ohuisiin kesähanskoihin. Ajatteluttylillä "tarkenin viimeksi näillä, joten kyllä pärjään nytkin" Noh alkuuun olikin ihan lämmmin pyöräillessä tallille. Tänään oli myös testissä uudet ratsastussaappaat ja -kypärä. Joihin olen todellä tyytyväinen. Niistä kuitenkin vasta myöhemmmin lisää.

Tunnille olin saanut Viivin. Viiviä harjatessa, hevonen vaan sähelsi kaikkea. Mutta ihan ongelmitta pärjäsin. Harjaus, vasustus, kypärä päähän ja kentälle.  Tallin ulkopuolella ollut traktori häiritsi Viiviä. Sen ohi mentiin korvat luimussa ja parilla ravi askeleella. Kentälle päästiin hyvin ja Viiivikin rentoutui tarktorin jälkeen. Kentällä tietenkin jalustimet sopiviksi ja vyön kiristystä. Jonka jälkeen aloitettiin alkukäynneillä. Alkukäynnit menimme ilman jalustimia ja keskityimme hyvään istuntaan. Itselleni otin aina kentän molemmat päädyt joissa korjasin esim kantapäät alas tai kyynärpääkulman. Muutaman kerran tehtyäni näin: Päädyssä ajatttelin "kyynärpääkulma" jolloin korjasin ja toisessa päädyssä "kantapääät alas" niin huomasin sen korjaantuvan automaattisesti.  Tämä tekniikka näytti toimivan, joten alan käyttämään sitä jokaisella tunnilla. 

Alkukäyntien jälkeen siirryimme kevyeen raviin. Vielä tässä hetken jatkoin itseni muistuttamista kantapäistä ja kyyynärkulmasta. Hetken päästä lisäsimme päätyihin ja pitkän sivun keskelle noin kahdeksan metrin voltit. Volteilla piti tietenkin taivuttaa ja asettaa sisälle. Ensin  tämä neljän voltin volttitehtävä tehtiin kevyessä ravissa. Tämä harjoitus molempiin kierroksiin. Sitten kun se sujui keventäen, niin Voltit mentiin harjoitusravissa ja volttien välit keventäen. Ja kun harjoitusravi volteilla sujui hyvin, niin siirryttiin kokonaan harjoitusraviin. Tämä volttitehtävä vaati paljon keskittymistä. Istu rentona, rahallinen mutta kuitenkin reipas ravi, pyöreät ja tarkat ympyrät. Tehtävä sujui jopa paremmin harjoitusravissa, kuin alussa keventäen ravissa. Näin mulle sanottiin. Itse vähän yllätyin, mutta kun miettii jälkikäteen tuntia, niin kyllä Viivi kulki paremmin harjoitusravissa, kuin keventäen ravia. Harjoituravissa mulla kuuTehtiin tätä tehtävää molempiin suuntiin. lemma kädet pysyi paremmin paikoillaan. Tässä välissä oli vuorossa välikäynnit.

Välikäyntien jälkeen volttitehtävä pysyi melkein samana. Jatkoimme volttitehtävällä, mutta lisäsimme laukan, siihen kohtaan kun oltiin tulossa pois ympyrältä. Ensin laukannostot ja voltit tehtin oikeassa kierroksessa. Laukat sujui todella vaihtelevasti. Toisinaan tosi hyvin ja toisinaaan laukka jäi, mutta tilalle tuli kiitoravia. Itse mokailin tosi paljon tässä vaiheessa. Tein liian voimakkaita pidätteitä ja pohjeapu oli hätäinen. Tämä turhautti itseäni toisinaan. Mutta onneksi myös tuli välillä todella hyviä ja räjähtäviä laukkapätkiä. Joihin olen todelaa tyytyväinen. Laukkasimme myös vasempaaan kierrokseen. ja samat sanat siihenkin kierrokseen, toisinaan laukat onnistuivat ja toisinaan ei.

laukkojen jälkeen olikin jo vuorossa loppuravit ja-käynnit. Loppuraveissa Viivi tuntui tosi reippaalta, koska sillä on niin isot askeleet.Loppuraveissa myös tajusin miten Viivin pohkeella ratsastus tapahtuu, jolloin huomasin heti eron. Käteni olivat rennosti paikoillaan ja Viiivi kuunteli pohjettani tosi hyvin. Lpppuravit oli tosi onnistunut aika itseltäni. Hevonen kulki koko tunnin hyvin. Ravien jälkeen oli vielä loppukäynnit. 

Kun tunti loppui, niin vein Viivin talliin. Se jatkoi töitään hetken päästä, joten menin vielä kentälle auttamaan alkeistuntilaisia. Talutin yhtä tytttöä joka ratsasti Pampulalla. Tunnilla oli jo sormet jäätynyt, joten välillä oli vaikeuksia pitää riimunnarua kädessä, kun tuntui, että naru tippuu kädestä. Eli, ei enään en pärjännyt kesähanskoilla, vaikka niin ennen tallille lähtöä luulinkin.

Vielä tätä postausta alkaessani  kirjoittamaan sormet oli vielä aika kylmät, mutta nyt kun postaus on jo loppusuorlalla niin sormetkin on jo lämenneet.

Huomasin myös, kun minulla oli käytössä tänään uudet saappaat, niin jalat pysyi paljon, tai no tuplasti paremmin paikoillaan. Jalat ei heilunut oikeastaan yhtään. Saappaat tukee paljon paremmin, kuin noissa kuvissa näkyvät lenkkarikengät. 

Muistakaahan käydä vastaamassa tuohon kyselyyn, joka löytyy blogin sivusta, ihan ylhäältä. Kiitos! Mukavaa lauantai-itaa kaikille!  

My veek

Moikka! Nyt tulee my veek-postaus. Jossa avaan hieman teille mun päiviäni hämeenlinnssa. Materiaalia on tekstein, kuvin ja videoin. Viikko 41. 10-14.10 ajalta.

Maanantai: Herään 6.35. Torkutan kuitenkin aina muutaman kerran. Joten nytkin nousin ylös vasta 6.45. Puen edellsenä iltana valitsemani vaatteet, huuhtelen kasvot ja menen aamupalalle. Kello on silloin noin 7. Eli juon kahvia ja syön puuroa. Aamupalan syötyä petaan pedin, pesen hampaat, harjaan hiukset ja lopuksi vielä käyn ruokkimassa puput. 7.45 lähden kävelemään bussipysäkille. Matka Hämeenlinnaan kestää noin puolitoista tuntia. Eli, olen perillä puoli kymmenen aikoihin. Matkan käytin hyväseni, sillä että muokkasin kuvia ja aloitin kirjoittamaan tätä postausta.

Nyt kun olen töissä, odotan, että kello on kymmenen jonka jälkeen lähden kävelemään pysäkille, niin pääsen töihin. Töihini menvä bussi on torilla 10.15. Töissä olen noin 10.45. Töistä pääsen 14.45. Puoli neljältä olen asuntolalla ja menen suoraan syömään. Ruokailun jälkeen lähden kaupungille, mene ostamaan aamu- ja iltapala tarpeita. Kauppareissun jälkeen siirtelin videoita koneelle. Ja katsoin Uuden päivän jaksot.

Tiistai ja keskiviikko on sillein samoja, että työpäivät on 8-14. Aamuisin olen joutunut heräämään jo 5.45. Käydessäni tiistaiaamuna suihkussa. Enkä ole hirveästi suunnitellut jotain tiettyä tapahtumaa näihin päiviin. Tiistaina töiden jälkeen (puoli kolmen aikaan) kävin Salessa ostamassa kahvia. Kun se oli maanantaina kauppareissulla unohtunut. Aamulla oli suorastaan järkytys, kun en löytänyt kaapista kahvia. Olin jo siinä vaiheessa lähdössä muiden huoneisiin koputtelemaan ja kysymään "saako kahvia?" Mutta yökkö esti aikeeni ja antoi kahvin puruja. Ruokailun jälkeen (klo 18-19) pistän pesuun lakanat. Sen ajan ja itseasiassa koko loppu illan olin käytävällä kavereiden kanssa.

Keskiviikko: Aamulla torkutin puolituntia. Heräsin 6.15. Söin asmupalan ja lähdin töihin. Olin aamupäivän töissä ja iltapäivällä muokkasin videoita.

Torstai: koulupäivä. Heräsin tänään seitsemaltä. 8.15 -11.40 enkkua, johon ei ole yhtään motivaatiota. 12-13 ruokatunti. Käytiin Sellan kanssa mun edellisessä työssäoppimispaikassa, jossa Sella on nyt siellä. Reissun jälkeen kerkesimme nyös käydä syömässa lounasta. 13-15.30 oli liikuntaa. Liikunnam tehtävän kävimme tekemässä kirjastossa. Siellä piti etsiä jostakin lehdestä liikuntaan, terveyteen (tai johonkin kolmanteen, en vaan muista sitä enään) ja kirjoittaa ylös jutun otsikko ja pää-asia. Kävimme sen vielä yhdessä läpi ja sinne (kirjastolle) loppui koulu. Noin kello kolme.

Kello kahdeksantoista koulun taukotilassa alkoi syysloma bileet. Ensin ajattelin, että käyn vain kääntymässa, mutta olinkin koko ajan loppuun asti siellä. Söin popparia ja kuunneltiin musiikkia. Oli siellä myös jokunen tanssi, laulu ja kitaran soitto esitys. Illasta vielä kerkesin kuunnella pelsun peliä.

Perjantai: viikon viimeinen työpäivä. Klo 8-14. Taas kuuden aamuherätys. Otti jo hieman koville, herätä näin aikaisin. Töiden jälkeen menen linkkuasemalle. Asemalla olen noin 14.30, odotan tunnin kunnes bussi lähtee kohti Lahtea, mutta mähän jään jo Hollolassa pois. Bussimatkan ajan katsoin Uuden päivän kolme uusinta jaksoa Yle Areenasta. Kotiin päästyäni vaihdeltiin kuulumisia sisarusteni ja vanhempieni kanssa ja menin myös pupujen luokse nuorimman pikkusiskoni kanssa. Tästä myös alkoi minun viikon mittainen syysloma.

Tähän tulee veilä loppuun videokooste mun viikosta. Se on kyvatttu kokonaan sitten puhelimella. Älkää laadusta valittako. Tai mistään muustakaan ;) Video myös loppuu vähän kesken. Kesiviikkona, ensin menen töihin ja viimeinen klippi on, kun olen koulutehtävää tekemässä kirjastossa. Lukekaa teksti ja katsokaa video, niiin saatte varmasti paljon selville.

Amatöörivideo olkaa hyvä:

Serpenttiiniä

Moikka! Ilahduin kovin nähdessäni, että pääsen ratsastamaan Vikkanilla. Vikkan oli karsinassa, joten melkein heti tallille päästyäni aloin harjaamaan sitä. Varusteetkin oli sopivasti alhaalla, kun sillä oli aamulla jo ratsastettu. Harjaus, varusteet päälle ja kentälle.

Alkukäynneissä Vikkania sain jonkin verran patistaa, se nimittäin oli alkuun tosi laiskan oloinen. Otettiin kunnon, pitkät alkukäynnit. Muutaman kierroksen jälkeen, aloimme käynnissä ratsastamaan serpenttiiniä molemmille pitkille sivuille. (Semmoista pientä kiemuraa). Neljä kiemuraa piti saada yhdelle pitkälle sivulle. Sama toisella pitkällä sivulla. Käynnissä serpentiini-tehtävää molempiin suuntiin.

c) Juulia

Ravissa sama tehtävä joka oli haasteellisempaa, ainakin aluksi. Kyllä se kuitenkin onnistui, ihan hyvin. Teimme siis serpentiini-tehtävää myös ravissa molempiin suuntiin. Lisäsimme myös molempiin päätyihin ison voltin. Ravissa Vikkan ei tuntunut enään yhtä laiskalta. Ravailujen jälkeen oli välikäyntien vuoro.

Välikäyntien jälkeen oli laukkojen vuoro. Laukattiin L-päädystä C-päätyyn. Viimeistään c-kirjaimen kohdalla piti siirtyä raviin ja tehdä voltti c-kirjaimen kohdalle. Laukkasimme ensin oikeaan kierrokseen. Varauduin siihen, että Vikkan ei heti nosta laukkaa, (Tekee sitä oikeassa kierroksessa) mutta laukat nousivatkin tosi hyvin.  Kolme laukannostoa oikeaan kierrokseen, jonka jälkeen vaihdettiin suuntaa vasempaan kierrokseen. Siinäkin kierroksessa laukat nousivat tosi hyvin. Jo ensimmäisen laukan jälkeen Vikkan innostui lisää. Loppua kohden posotettiin menemään suoralla. Pari kertaa, ehkä hieman lujaa.

c) Juulia

Laukkojen jälkeen oli loppuravit, jossa Vikkan mennä touhotti. Molempiin kierroksiin ravattuamme, oli pitkien loppukäyntien vuoro.

Olipas kiva mennä Vikkanilla. Se tuntui tosi kivalta, varsinkin kun ei alkukäyntien jälkeen ollut enään laiska. Lopputuntia kohden se vain reippaantui enemmän ja enemmän.

10+1 faktaa minusta

Moikka. En muista, olenko tehnyt itsestäni faktapostausta. Enkä jaksanut huonon nettiyhteyden takia rullata koko blogia läpi. Niin päätin, että teen teille fakta postauksen itsestäni. Vaikka joitain faktoja on tullut kysymys- ja myös muissa postauksissa. Pari uutta lukijaankin täälä, joten ei tästä yhtäään haittaakaan ole. Mennään faktoihihn.

1. Olen sosiaalinen ja energinen ihminen.

Toisinaan innostun asioista hieman liikaakin. Aamulla saatan olla hyvinkin pirteä, vaikka oliskn nukkunut tosi huonosti. Vasta iltapäivästä iskee armoton väsymys, jos yön on nukkunut huonosti. Kiihdyn nollasta sataan, niin hyvässä kuin huonossa. Tulen kaikkien ihmisten kanssa toimeen ja muhun on tosi helppo tutustua.

2. Energisyyteni takia, minulla on toisinaan keskittymisvaikeuksia. Turhaudun myös pitkillä automatkoilla, koska en vain jaksa/tykkää olla paikoillani. 

3. Suutun nopeasti. Mulla menee hermot heti jos epäonnistun jossain tehtävässä. Esim nuorempana jos matikasta oli yksi lasku väärin pyyhein kaikki. Toisinaan myös kirja saattoi saada kyytiä. Tämä pätee vieläkin muhun. Kun suutun helposti, niin myös lepyn nopeasti. Näiden kolmen faktan perusteella, taidan olla temppperamenttinen ihminen. 

4. Minulla on näkövamma, te jotka minut tunnette niin tiedätte sen ja kuinka vaikea se on. Tutuissa ymoäristöissä sitä ei huomaa olleenkaan ja jos menen sanomaan sitten jollekkin vieraalle henkilölle (joka ei tiedä asiasta mitään) niin hämmästyy aina jonkin verran. Usen reaktio on joku tämmönen "oho, ei sitä huomaa susta, miten pärjäät? Sano jos tarvit apua" Näkövammani huomaa yleensä uusissa reiteissä ja vieraissa paikoissa, kun ei heti hahmota samalla lailla mitä joku norminäköinen. Paikkaan/reittiin tutustumisessa menee pikkuisen kauemmin, kuin muilla. Koulussa istun aina eturivissä, jotta näen taululle.
Näköni voi tietenkin heikentyä. Mutta sitä ei pystytä millään leikkauksella tms korjaamaan. Ennuste kuitenkin on, se että näköni pysyy ennallaan.

5. Ratsastuksen lisäksi minulla ei ole ollut mitään muuta urheiliharrastusta. Kuitenkin olen tosi liikunnallinen ja koulussa "lempiaine" on liikunta. Ja aina ärsyttää kun käydän vain jollain kävelylenkillä. Tykkäsin pelata sählyä. Joskus halusin alkaa pelaamaan sählyä, ratsastuksen lisäksi.

6. Tykkään lukea, se oli ennen hämeenlinnan opiskeluja yksi iso osa arkea. Joko olin tallilla tai olin huoneessa lukemassa kirjoja. Kävin aina joka (toinen?) tiistai kirjastoautolla lainaamassa kirjoja ja lehtiä luettavaksi. Jos aloitan jonkun kirjan haluan lukea sen heti loppuun, eikö kirja saa jäädä kesken.

7. Omaan hyvän mielikuvituksen. Jos saan jonkun aiheen, niin mun on helppo kirjoittaa siitä joku tarina. Pärjään myös ilman aihetta. Tännekin on yksi novelli  vähän aikaaan sitten kirjoitettu. Lapsena leikitkin olivat aika villejä sen takia.

8. Olen huumorintajuinen. Toisinaan koulussa opettajat eivät edes pysty sanomaan ja uskomaan jos olen tosissani kun vitsailen paljon.  Usein myös sanon ennen kuin mietin sen enempää. Vasta jälkikäteen tajuun, nyt tuli sanottua vähän ilkeästi.

9. Olen hetkessä eläjä. En muistele menneitä, enkä pohdi tulevaa. Nyt menneenä (2016) kesänä muutaman reissun suunnittelin suunnilleen ja siitä muutama päivä niin se jo toteutettiin. Enkä osaa myöskään kuvitella itseäni jonnekkin 10 vuoden päähän. Mitä teen silloin, onko lapsia yms.

10. En ole ikinä värjännyt hiuksiani. Oikeasti, en koskaan. 18-vuotiaaseen saakka äitini sen kielsi. Mulle se oli ihan okei. Nyt olen 19, eikä edes tee mieli pistää niitä myrkkyjä päähän.

11. Tätä ei ehkä uskoisi, mutta osaan ja pystyn olla kaiken energisyyden, levottomuuden, äkkipikaisuuden lisäksi rauhalinen ja hiljainen.


Yritin tähän laittaa mahdollisimman paljon asioita mitä en ole täällö blogin puolella maininnut. Toivottavasti oli mieleinen postaus. Kertokaahan kommenteissa tykkäsitte tästä fakta-postauksesta! Postausaiheita ja ideoita saa toki laittaa kommentteihin. 

Poneista kuvia

Moikka! Tässä teille muutama kuva  irvistelevästä Pampulasta ja Eskosta. Koska ponit on harvinaista herkkua täällä blogin puolella niin ajattelin niitä teille julkaista.

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11

12

Mikä on suosikki kuvasi?

Olet mitä syöt

Vähän yli vuosi sitten (2015 kevät),  pyörtymisen takia jouduin sairaalaan. Kuitenkin vasta pari viikkoa sen pyörtymisen jälkeen. Verikokeita otettiin paljon. Aika pian selvisi, että mulla on raudanpuute anemia. Hb oli 74. Jota myös ihmeteltiin. "miten voi olla, niin matala, kun tyttö on tosi pirteän näköinen. Olin pirteä, mutta väsähdin nopeasti. Kunto oli heikkko. Kävin ajoissa nukkumaan ja silti rupesi helposti väsyttämäään. Veri- ja rautatankkaus, kaksi tähysystä. Ensimmäisen tähystyksen jälkeen sanottiin, että sulla on alkava keliakia. Jolloin tietenkin rupesin vältämään vehnää. Vaikka lääkärit yllyttivät syömään vehnäistä ruokaa, jotta saisin varmasti keliakian. Tammi-helmikuussa (2016) oli uusi tähystys. Jolloin tulos oli minun kannalta erittäin hyvä.

Muistaakseni maaliskuussa sain sitten yhden allergian lisää. Nimittäin olen yliherkkä vehnälle. Vehnänä välttäminen oli auttanut. Ehdoton keliakia oli muuttunut vehnä yliherkkyydeksi. Samoihin aikoihin huomasin ensin, että hiukset on ohentunut aika paljon. Pari kuukautta eteenpäin, keväällä hiuksiani leikataan noin viisi senttiä. Taisi olla huhtikuu kun hiuksia ekan kerran leikataan, kaikki kuivat hamppulatvat pois. Hiukset oli tosi huonossa kunnossa, kuivat, karheat ja takkuiset. Tosi vaikeat harjata. Harjasin hiukset, niin siitä eteenpäin menee noin tunti, niin hiukset oli uudestaan takkuiset. Sama homma elokuun lopussa kuivia latvoja leikataan viisi cm pois. Leikkaushetkellä harmitti, kun houkset oli jo kivasti kerennyt kasvamaan. Samoihin aikoihin huomaan, että hiukseni eivät ole kuivat, eikä karheat, toisin kuin alkuvuodesta. Vaan paljon paremman tuntuiset. Kiiltävät, sileät ja helpommat harjata.

Toinen oireeni keliakiasta oli koko soten ykkösvuoden ajan (elokuu 2015- kesäkuu 2016) kova nälkä. Söin, kaksi tuntia eteenpäin, niin halusin lisää ruokaa kun oli taas nälkä. Nopeasti ruoka annokset kasvoivat. Tuntui, että mikään ei riittänyt. Kotona vitsilllä puhuttiin, että pitää tehdä "Suvilisä" ruokaan. Kun se syö melkein puolet ruuuasta.

Kuvankaappaukset instagramista, kun olin ajattellemattomana poistanut kuvat puhelimesta.

Ensimmäinen kuva on otettu 20.8.16 juuri ennen estekisoihin lähtöä.

Ja toinen kuva on otettu 29.8. kun hiukset on jo lyhentyneet edellisenä päivänä.

Näin voimme päätellä sen, että se mitä syöt vaikuttaa elimistöösi. Jos olet allerginen jollekkin ruualle, niin älä ihmeessä pilaa kehoasi syömällä sitä mille olet allerginen. Ruoka joka ei sovi sulle ja kuitenkin syöt sitä niin jossain vaiheessa kehosi ilmoittaa ettei se sovi sulle. Terveys on asia jonka kanssa ei kanata leikkiä. Tällä hetkellä pystyn syömään aika normaalisti. Leipä on vaihtunut 100% kauraleipään. Ja murot vaihtui maissimurhoiin, missä ei ole yhtäään vehnää. Elokuussa lisäsin calsium tabletit ruokailuun. Joka osittain ehkä on auttanut hiuksiinkin. Ne tuntuu hieman vahvemmilta. Eivät enään yhtä helposti katkeile yms. Toki suurin syy on , kun syö sitä itselle sopivaa ruokaa.

Hiusrutiineja en ole tämän ajan aikana muuttanut mitenkään. Parit hiusten leikkaukset puolen vuoden sisään, ruokavalioon pienen pientä muutosta ja lämpökäsittelyiden välttäminen on auttanut + hoitava shamppoo ja hoitoaine. Parhaillaan myös oli kaksi hiusöljyä kosteuttamassa hiuksia. Syyskuusta lähtien taas olen pärjännyt yhdellä öljyllä. 

En myöskään käytä suoristinta, kiharrinta tai hiustenkuivaajaa. Toki minulla on kuivain ja kiharrin. Sain ne joskus joululahjaksi. Enkä enään käytä hiuslakkaa juuri ollenkaan. Viimeksi jouluna tein kiharat itselleni kihartimella. Asia jonka olen täällä useasti maininnut: En värjää hiuksiani. Harjaan hiukset aamuin illoin. Hieron myös päätäni, aina ennen suihkua. Ja suihkussa huuhtelen hiukset lopuksi kylmällä vedellä. Pesen hiukset kolme kertaa viikossa.

Nyt haluan takaisin pitkät, paksut ja terveet hiukset. Ne mitkä oli vielä reilu vuosi sitten. Loppuaika on enään odottelua.   Ja sitä, että syö oikein.

Tässä mun omia vinkkejä hiusten hoitoon. 

- Syö terveellisesti = sopimaton ruoka vaikuttaa kehoon, yleensä huonolla tavalla

- Älä värjäile hiuksia =vahvat kemikaalit ei ole hyväksi kenelllekkään

- Harvenna pesuväliä, varsinikin jos peset hiukset joka ilta =riittää kun peset ne joka toinen päivä.

- Huuhtele kylmällä vedellä pesun jälkeen

- Vältä lämpökäsittelyjä

- Harjaa hiuksia

- hiero päänahkaa

Hiusten harjaus ja päähieronta auttaa pään verenkiertoon

Itse toimin näin, mitä tuossa luettelin, mainitsinkin nämä tuolla tekstin puolellakin. 

Luonnonkiharat

Tämmöiset mun hiukset oli enen. vuonna 2014. Koitetaan jos kasvaisi yhtä pitkiksi ja paksuiksi, paljoahan siitä ei puutu heh :D 

Huomatkaa myös, kuvassa kaapin ovi on jäänyt auki. Hyvä huomata se vasta kaksi vuotta kuvan ottamisen jälkeen :D

Vakava ilme :D

Postaus tiivistettynä kolmeen lauseeseen:

Pidä huolta itsestäsi. Syö sopivasti/terveellisesti. Sopimaton ruokavalio vaikuttaa terveyteen. 

Olen kerran aiemminkin tehnyt tästä aiheesta postauksen, mutta jonkun takia en ikinä julkaissut sitä .Se säilyi pitkän luonnoksissa, ja loppujen lopuksi poistin sen. Nyt viikonloppuna kirjoitin tämän uudestaan. Aika lailla eri muodossakin, kun se ensimmäinen postausversio. Pakko sanoa, että tästä tuli kyllä parempi. Olen muuten ollut koko viikonlopun kaiken ajan koneella blogin ympärillä, joten ensiviikolla tulee ainakin kaksi postausta!

Uusi ponituttavuus..

...Nimeltään Esko!

Päästessäni tallin pihaan kaverit huutelivat "Suvi menet Eskolla". Ensin ajatus ponilla ratsastamissta tuntui oudolta, kun olen suurimmaksi osaksi mennyt vain hevosilla. Uudella ponilla ratsastaminen ei jännittänyt. Vähän olin alkuun epäileväinen ponin suhteen. Mietin, että minkälainen Esko mahtaa olla. Yllätys oli sitten suuri tunnilla.

Rupesin valmistamaan ponia tunnille. Ensin Esko potki kauraämpäriä, melkein talloi sen. Joten siirin ämpärin sivuun ettei se menisi rikki, tai ettei ponia sattuisi. Kun poni ei saanut sillä leikkiä, niin se alkoi puörimään ja hyörimään karsinassa. Melkein ongelmitta sain kuitenkin ponin valmistettua. Vain kavioiden puhdistuksessa pyysin apua, kun Esko potki. Satula selkään ja suitset päähn meni ilman ongelmia. Poni otti kuolaimet hyvin suuhun.

Tunnilla alku- väli- ja loppukäynnit oltiin uralla. Muuten työskentelimme pääty-ympyröillä. Olimme siten, että he joilla oli hevonen oli L-päädyssä ympyrällä ja poniratsastajat oli C-päädyssä pääty-ympyrällä.  Alkuksi olimme kaikki samalla pääty-ympyrälä. Mutta tämä jako oli omasta mielesta paljon parempi. Työskenneltiin koko tunti hyviä siirtymisiä. Ensin oli pelkästään kevyttä ravia. Mutta hetken päästä mentiin harjoitusravia. Jaettiin siis ympyrä neljään osaan. Ja joka neljännessä osassa tuli siirtyminen käyntiin. Harjoitusravia ja käyntisiirtymis-tehtävä molempiin suuntiin. Tämän jälkeen oli välikäynnit.

Välikäyntien jälkeen oli ensin käynti-laukka-ravi-käynti siortymis tehtävä. Mä olin siis siinä c-päädyssä joten laukka nostettiin kentän keskikohdasta. Laukattiin c-kirjaimen kohdalle ja ravin kautta käyntiin. Tämä tehtävä mentiin muutaman kerran. Pian jätimme käynnin pois ja tehtävä oli ravi-laukka-ravi. Ja lopuksi laukkasimme ilman siirtymisiä ympyrällä. Ensin laukattiin oikeaan kierrokseen ja sen jälkeen vasempaan kierrokseen, ihan sama siirtymistehtävä. Vasemmassa kierroksessa ei tainnut olla enään kuitenkaan käyntisiirtymistä. Laukat nousi tosi hyvin, vaikka aluksi ensimmäinen laukannosto epäonnistui.

Laukka oli tosi kivan tuntuinen. Sillä oli reipas laukka. Poni vähän jopa innostui laukkatehtävässä.

Laukkojen jälkeen ravailtiin vielä ympyröillä ensin vasempaan ja sen jälkeen oikeaan kierrokseen. Siinä ympyrällä eteen alas ja taivuteltiin. Sen jälkeen oli loppu käyntien vuoro. Huomasin myös, että poni oikooo vasemmassa kierroksessa jonkin verran. Koko tunnin yritin keskittyä siirtymisten lisäksi siihen ettei poni oijo. Toisinaan onnistuin toisinaan en.
Poni jattkoi vielä alkeistunnille, joten en päässyt harjailemaan sitää enään.

Esko ei ollut, eikä myöskään ole yhtään ponimainen. Se ei siis tee mitään poneille ominaisia kujeita. Sillä on myös tosi tasaisen tuntuiset aaskeleet. Paitsi harjoitusravi, siinä oli hiukan hankala istua. Esko oli tosi kiva, on kiltti ja reipas poni. Yllätyin positiivisesti, kuinka reippaasti poni liikkui eteenpäin. Muutenkin se oli pirteällä tuulela tänään. Koksa minulle sanottiin, ettei ole laiska, mutta ei myöskään reipas. Tänään kuitenkin oli reipas ja herkkä avuille. Kiva, uusi ponituttavuus. Yksi ikävä juttu on se, että  poni on myynnissä. Vain väliaikaisesti Esko on meillä, täällä Vesalan ratsastuskoulussa. Ensimmäinen, ja onnistunut tunti, niin tietenkin haluaisi jatkaa. Se vain ei ole mahdolllista. Todennäköisesti. Onneksi on talli täynnä muita kivoja hevosia ja poneja. Pakko nyt vielä myöntää, että tykästyin tähän poniin. Enkä haluaisi, että se lähtee. Tähän loppuun vielä Jennyn ottamia kuvia Eskosta!

Pupujen kuvailuja

Moikka! Vaikka nyt on jo maanantai, niin palataan vielä hetkeksi lauantai-iltapäivää. Kun olin jo tullut tallilta kotiin ja oltiin syöty synttärikakkua, niin tuli jossain vaiheessa puput puheeksi. Kun äiti sanoi, että pitäisi pupujen kasvattajalle laittaa kuvaa kavereista. Joten lähdimme sitten iso siskoni kanssa pupuja kuvailemaan. Vietiin puput metsän reunaan ja rupesimme ottamaan kuvia. Siinä kuvaillessa, Lilja vähän nykäisi itseään ja otteeni kirposi narusta, onneksi ei kerinnyt karkaamaan! Loppukuvailujen ajan pidin molempien narujen lenkit ranteessani, ettei vaan pääse uudestaan ote kirpoamaan. Jos ote olisi kirvonnut, niin olisi ainakin jäänyt vielä ranteeseen naru. Kahta pupua on hieman vaikeata taluttaa samaan aikaan, kun toinen pomppii toiseen suuntaan ja toinen pomppii toiseen suuntaan. Sen takia myös kuvaaminen oli haastavaa. Onnnistuttiin kuitenkin jotenkin. Liljasta otetut kuvat onnistuivat hyvin. Mutta Lunasta otetut kuvat ei onnistunut. Lunasta tulee vain epämääräisiä karvakasa-kuvia. Sillä kun on niin valtavan pehmeä pörröturkki. Oikea leijonaharja. Onneksi tuli edes yksi onnistunut kuva Lunastakin. Tässä muutama syksyinen kuva Liljasta ja Lunasta teidänkin iloksi tänne blogiin. Näistä kuvista tuli kyllä tosi kivoja.

Kun itse kuvaan pupuja, laitan puhelimeen äänet päälle. Silloin saan sen kameran äänen kautta pupujen huomion kiinnittymään siihen ääneen. Jolloin ne tietenkin jäävät kuuntelemaan sitä, ihan paikallaan. Silloin on myös toden näköistä, että kuvat onnistuvat hyvin. Myös suun naksuttelu ja herkut auttavat paljon kuvaustilanteissa. Kannattaa kokeilla, jotain tuommoisia, kikkakolmosia, jos kuvaatte jotain lemmikki eläintä.

Meidän pupuilla on myös tällä hetkellä kova karvanlähtö aika. Ja nyt on kuitenkin jo syksy. Ei oikein sovi yhteen syksy ja karvanlähtö aika. Ellei sitten ole joku, että kun oli hetken kylmempää, niin kerkesivät kasvattaa sitä pohjavillaa ja nyt taas lämpimämpää, niin siksi irtoaisi karvaa paljon. Nyt vaan siten pitää harjata pupuja enemmän. Varsinkin Lunaa, kun sen turkki tahtoo mennnä takkuun. Jos joku viisas tietää, niin saa kertoa syksyisestä karvanlähtöajasta.

Tämä oli ainoa kuva, joka Lunasta onnistui

Muut lenkkeilee koiran kanssa, mä lenkkeilen pupujen kanssa

Löytyikö suosikkikuvia?

Mukavaa uutta viikkoa kaikille!