LILJAN PÄIVÄ

Herään säpsähtäen johonkin outoon ääneen ja tajuan, että taitaa olla aamu, kun pöytälamppu on sammunut. Käännyn ympäri ja alan syömään heinäkorin viimeisiä heiniä. Mahani kurnii nälkää, mutta heinät ovat loppu ja vielä ei ole aamupalaa tarjolla. Mulla on tylsää ja haluan tekemistä, joten alan tökkimään ja kiusaamaan kaveriani Lunaa, joka vielä nukkuu makoisasti. Kaverini kääntää vain kylkeä, joten kiusaan häntä vielä enemmän.

 Vihdoin Luna herää ja heti alkaa komentamaan mua. Kauhea rummutus alkaa. Vihaan kun tuon pitää pomotella mua, emmekö me voisi olla ihan sulassa sovussa ja yhtä tasavertaisia? Hermoni kiristyvät, kun mahani kurnii vain yhä kovemmin, eikä aamun ruokaa näy tulevan. Kaiken lisäksi kaverini oli syönyt lähes kaikki heinät yön aikana loppuun ja mulle jäi muutama hassu heinänen.

No vihdoin varaston ulko-ovi avautuu, mutta samalla sisälle tunkeutuu kylmää ilmaa ja hoitajani tulee sisälle. Onneksi ovi sulkeutui taas. Nyt sitä ruokaa ja vähän äkkiä, meillä on nälkä ja heinätkin ovat loppuneet, tuumaan itsekseni, samaan aikaan Luna taas jalallaan rummuttaa häkin pohjaa, niin että tanner tärisee. Nyt kuuluu niin ihana ääni, kun pelletit ja kaura kilahtavat teräksiseen kulhoomme. Ruoan ihana tuoksu lähenee, luukku avautuu ylhäältä ja kulho laskeutuu maahan. Luna hyökkää ruoan kimppuun, mutta työnnän häntä syrjään, sillä mullakin on kova nälkä. Nyt saadaan myös heinää, aah sen tuoksu on niin ihana.

 Ennen lähtöään hoitaja vielä huikkaa tulevansa tunnin päästä takaisin, kun olemme syöneet aamupalan. Mutta en ymmärrä, mikä on tunti? Mitä "tunti" tarkoittaa, pohdin samalla kun syön pellettejä ja heinää vähän vuorotellen. Pian unohdan ihmettelyni ja kyllästyn myös syömään. Nyt alan pomppimaan kahden häkin väliä, jotta saan aikaani kulumaan. Välillä kaivan ja lennättelen puruja ympäriinsä. Käyn vielä syömässä viimeisiä pellettejä kulhosta ja kulhon tyhjentyessä Luna alkaa irtoavaa kulhoa viskelemään ympäriinsä, ihan vain siksi, että hoitaja saa etsiä sen purujen seasta.

Jonkin ajan kuluttua varaston ulko-ovi jälleen avautuu ja hoitajamme astuu sisälle. Nyt hän tulee suoraan häkin luo ja mutisee itsekseen piilotettua ruokakippoa. Menen nuuhkimaan hänen takkiaan ja maistankin sitä, joka ei ole kovin hyvän makuista. Nyt hän alkaa rapsuttamaan päätäni ja nautiskellen painaudun maahan.

 Höh nyt, rapsuttelut loppuvat ja hoitajani kaappaa mut syliinsä, jostain hän on taas kerinnyt täysin huomaamattani ottaa valjaat. Inhoan valjaiden laittoa ja päätän puraista ensin hoitajaani polvesta, mutta hän ei siitä välitä, vaan alkaa laittamaan valjaita kaulani ympäri kiinni, mutta sitä ennen kerkeän hieman vain vastustellakseni puraista remmistä, mutta siitäkään hän ei välitä, vaan napsauttaa remmit kiinni. Nyt saan pompata hänen sylistään lattialle ja muutamalla pompulla olenkin jo ulko-ovella odottamassa ulos pääsyä. Hoitajani jäi puuhailemaan jotain omiaan vielä.

No vihdoin pääsen ulos! Alan riemuissani pomppimaan lumihangessa, kaivelen kuoppia ja rallittelen pitkin pihaa. En oikein osaa päättää, että mihin suuntaan lähtisin, joten vaihdan suuntaa koko ajan ja tutkin aina niin ihmeellistä ympäristöä. Onneksi naru on pitkä ja mulla on tilaa liikkua, mutta innostuessani ihan kunnolla, ei tämäkään naru meinaa riittää. Pompin, iloloikin ja rallittelen niin kovaa, että naru yht'äkkiä kiristyy ja matkani päättyy lyhyeen. Ai niin, en olekaan vapaana, vaan näissä ihmeen remmeissä, muistan, kun kuulen taluttajani hölkkäävän perässäni. Alkuinnostukseni jälkeen rallittelut ja vauhtini tasaantuu, eikä naru ole jatkuvasti kiristymässä.

 Nyt on kuulemma oltu tarpeeksi pitkään ulkona, kaksikymmentä minuuttia ei kyllä sano mulle yhtään mitään. Mielelläni ulkona vielä olisin, vaikka tassunpohjia palelee hieman. Mutta, siinä vaiheessa, kun varaston ovi avautuu, niin loikkaan sisälle lämpöiseen erittäin mieluisasti. Kipitän suoraan Lunan luokse, nuuhkimaan kaveria kaltereiden välistä.

Nyt onkin jälleen koittanut ärsyttävä hetki, kun valjaat riisutaan pois. Onneksi se on nopeasti ohi ja saan nauttia turkin harjauksesta. Hoitajani pitää mua sylissäni ja harjaa karstaharjalla turkkiani, se on niin rentouttavaa. Rentoutuminen häviää siinä vaiheessa, kun harja siirtyy mahani puolelle, tässä vaiheessa jaksan olla sekunnin ja potkin hoitajaani. Lopeta, tuo kutittaa. Ei auta, mahastakin harjataan, onneksi se ei kauan kestä ja pääsen loikkaamaan alaluukusta turvalliseen häkkiin ja pääsen syömään heiniä.

 Mulla on myös hetki omaa rauhaa tiedossa, sillä Luna lähti vuorostaan pihalle. Nyt syön vain heiniä ja pyörin levottomana ympäriinsä. Jonkin ajan päästä rauha ja hiljaisuus rikkoutuvat, kun Luna tulee takaisin. No okei, oli mulla jo sitä vähän ikävä. Nuuhkitaan toisamme kaltereiden läpi, kunnes Luna kaapataan syliin, valjaiden pois ottoa ja turkin harjausta varten. Vihdoin Luna tulee takaisin seurakseni ja pääsemme rapsuttelemaan toisiamme. Ulkoilun jälkeen alkaa aina ramaisemaan ja otankin pienet päiväunet kaverini kyljessä.

Voi kauheata, nyt tänne tuli kaksi hoitajaa, apua! Se nimittäin tarkoittaa sitä, että mun tassuihin kosketaan, niitä kutitetaan ja sörkitään jollain metallisilla jutuilla. Menen äkkiä mökkiin piiloon, ettei ne saa mua kiinni. Kuitenkin haistan kurkun ja lähden etsimään herkkuani. Ennen kuin kerkiän kurkkuja lisää ottamaan, olenkin jo hoitajani sylissä. Eii, mua huijattiin jälleen. Sydämeni alkaa tykyttämään, kun toinen tyttö ottaa takatassustani kiinni ja laittaa ihmeelliset metalliset nipistimet kynnelleni joka tuntuu kylmältä. Yht'äkkiä kuuluu kauhea napsahdus, kun kynsi katkeaa, mä säikähdän sitä kovasti ja alan rimpuilemaan. Hoitajani, joka pitää sylissä mua aika tiukasti, alkaa puhumaan lempeällä äänellä ja silittämään otsaani. Se rauhoittaa mua hieman. Silti taas säikähdän uutta napsahdusta, joka kuuluu toisen kynnen katketessa. Nyt mua vielä torutaan, kun puraisin hoitajani sormea, siitä hyvästä murisen takaisin. En voi sille mitään, että mua pelottaa tämä touhu. Hoitaja kuitenkin silittelee mua ja puhelee mulle, enkä enää pelkää kynsien leikkausta. Pian se onkin jo ohi ja saan pellettejä palkaksi, siitä että jaksoin olla hyvin kynsien leikkauksen ajan. Olisinpa mäkin yhtä rohkea kynsien leikkauksessa, kuin Luna, sitä ei ikinä pelota yhtään kynsien leikkaus, olen sille siitä hieman kateellinen.

Nyt meille laitetaan heinäkoriin lisää heinää ja vesipullokin täytetään, kun ne ovat tyhjentyneet päivän aikana. Hoitaja toivottaa meille "hyvä yötä, nähdään aamulla" ja sen sanottuaan lähtee. Tuo lause meinaa sitä, että tulee taas pitkä yö, jolloin voi nukkua tai touhuta, mutta hoitajia ei silloin näy, jostain kumman syystä. Miksi me ei voitaisi nähdä hoitajan kanssa öisinkin? No mutta, tänä yönä aion syödä kaikki heinät, ettei toi mun kaveri niitä kerkiä rohmuamaan, sillä kuitenkin taas aamulla kestää aamupalan saanti.

Tässä olikin mun päivä suurin piirtein, toivottavasti tykkäsitte. Mulla ainakin oli kivaa kirjoittaa teille ja sanokaahan tuonne kommentteihin, että haluatteko jos me kirjoiteltaisiin Lunan kanssa yhdessä joku postaus tänne? Muuten, jos täältä testistä löytyy kirjoitusvirheitä, niin ne on Suvin jäljiltä, koska se lupasi korjata mun virheet, kun en ite osaa. Kivaa päivää teille

RATSASTUSTA LUMIPYRYSSÄ

Lauantaina 23.12, aatonaattona, mulla oli joulukuun viimeinen ratsastustunti, jonka pääsin ratsastamaan Vikkanilla. Postaus tulee tällä kertaa noin viikon myöhässä, sillä halusin saada ensin kaikki jouluaiheiset postaukset alta pois ja julkaistua. Viime näkemän Vikkanin maha oli taas kasvanut, eikä satulavyö mennyt yhtä paljoa, saati sitten helposti kiinni, mitä aiemmin. Sen verran iso maha hevoselle on jo kasvanut. Lunta satoi koko lauantain aamupäivän ajan, aika sankasti ja tuuli oli aika kylmä, kunnon puhuri. 

Alkukäynneissä taivuttelin Vikkania, joka taipui hyvin vaikka vaikutti aika reippaalta, ja alkukäyntien jälkeen aloitimme vasemmassa kierroksessa ravityöskentelyn. Teimme päätyihin pääty-ympyrät ja pitkien sivuille neljän askeleen käyntisiirtymisen. Ravissa Vikkan oli oikein mukava, mutta ei oikein tahtonut siirtyä käyntiin ja neidillä riittikin energiaa oikein paljon, vaikka lunta satoikin joka ilmansuunnasta.

 Vaihdoimme suuntaa ja teimme käyntisiirtymisiä pitkien sivujen keskelle myös oikeaan kierrokseen. Oikeassa kierroksessa käyntisiirtymiset sujuivat pikkuisen paremmin, ravi myös oli oikein letkeää ja tasaista.

Lyhyiden välikäyntein jälkeen jatkettiin harjoitusravissa. Käyntisiirtymisten tilalle tuli vain ravin hidastaminen, maksimissaan sai olla yksi askel käyntiä. Tehtävä oli niin Vikkanille, kuin minullekin vaikea. Hevonen, kun haluaisi vain juosta eteenpäin, keskittymättä tehtäviin ja välillä jouduinkin ottamaan useamman käyntiaskeleen, jotta tehtävä lähtisi sujumaan. Monien yritysten ja epäonnistumisten jälkeen sekaan ja lopuksi onneksi tuli muutama onnistunut pätkä. Tätä tehtävää tehtiin oikeaan, että vasempaan kierrokseen. Kumpikaan kierros ei ollut tässä tehtävässä se helpompi suunta, kun tehtävä oli haastava. Tämän tehtävän jälkeen, oli toistamiseen lyhyet välikäynnit.

Välikäyntien jälkeen olikin laukan vuoro. Aloitettiin laukka ensin oikeassa kierroksessa. Laukka nostettiin L-päädystä, lyhyen sivun keskeltä tai kulmasta ja laukattiin pitkä sivu ja tehtiin päätyyn pääty-ympyrä laukassa. Oikeaan kierrokseen laukat nousi todella hyvin, vaikka Vikkan tahtoi innostua laukassa, niin laukka oli hallittua, mutta silti reipasta.

 Vaihdettiin vielä suuntaa ja laukattiin vasempaan kierrokseen, samalla kuviolla, ensin laukka nostettiin lyhyen sivun keskeltä tai kulmasta, laukattiin pitkä sivu ja lopuksi C-päätyyn pääty-ympyrä. Laukan nostot oli yhä vain nopeita, Vikkan reagoi todella, todella nopeasti pienen pieneen pohjeapuun. Vasempaan laukat sujui kyllä paremmin, vaikka hyvin ne oikeaan kierrokseenkin sujuivat.

 Lopuksi laukattiin vielä pelkästään molemmilla pitkillä sivuilla ja jätettiin pääty-ympyrät tekemättä. Jokainen lakka meni kyllä melkein lyhyen sivun yli, kun hevonen ei olisi halunnut pysähtyä, mutta muuten ei ollut laukassa mitään ongelmaa. Vihdoin Vikkan rohkeni laukata kunolla, eikä jännittänyt enää ollenkaan kentän pohjaa.

Laukkojen jälkeen olikin jo loppukäyntien vuoro, jotka jäivät myräkän takia aika lyhyiksi. Tunti sujui tällöin mukavasti. Vikkanilla riitti virtaa sopivasti koko tunnin ajan, eikä kova lumisade ja tuuli hevosta haitannut. Tunnilla oli monipuolisia tehtäviä sopivan "helppoja" ja myös niitä haastavampia tehtäviäkin löytyi. Laukatkin sujui hyvin, josta hieman yllätyin, sillä tänä talvena Vikkan on ollut laukan suhteen epävarma ja jännittänyt kentän pohjaa, mutta nyt siitä jännittämisestä ei ollut tietoakaan.

Näin haluan toivottaa just sulle oikein hyvää ja onnellista uutta vuotta, tavataan ensi vuoden puolella.

JOULULAHJANI

En saanut hevosaiheisia joululahjoja ollenkaan, sillä en niitä toivonutkaan, mutta kaikkea muuta kivaa sainkin. Tässä tulee joululahjojeni esittelypostaus, joka toivottavasti kiinnostaa, sillä ainakin Instagramissa (@elamaahevostytonkengissa) tätä postausta toivottiin, kun tein sinne kyselyn, jossa kysyin, että kiinnostaako teitä lukea joululahjojen esittelypostaus ja teitähän siellä kiinnosti.

Sain äidiltä ja iskältä valkoisen aamutakin, joka ylttää melkein nilkkoihin asti, mutta se on vain plussaa, että aamutakki on pitkä. Värikin on juuri oikea, vaikka toiveväriä en maininnutkaan.

Vanhemmiltani myös sain siniset kylpy- ja käsipyyhkeen. Ei tullut kotikulta-mrkkiä, jota toivoin, mutta ei se haittaa yhtään.

Sain myös Iittalan kastehelmisarjaan jälkiruokalautasia, -kulhoja ja mukeja. Vanhemmiltani sain vaaleansinistä ja ystävältäni sain tuon kirkkaan kulhon ja vaaleanpunaisen kynttilän.

Ystävältäni sain raidalliset pörrösukat, tossut sain siskoltani ja mustavalkoiset pörrösukat sain vanhemmiltani aamutakin mukana. 

Nämä kynttilät/tuikut sain serkultani. Serkkuni oli myös laittanut pakettiin patakintaat. Patakintaat ovat toiselta puolelta raidalliset ja toisella puolella on sydänkuvio.

Tässä on lisää kavereiltani saatuja lahjoja. Kaksi meikkipussia, ripsaria, ponnareita, pinnejä, (huulikiilto ja koruja, jotka ei näy kuvassa, sillä unohtuivat toisen meikkipussin sisään).

Myös saippua ja poro on luokkakaveriltani saatuja.

9 - vuotias pikkusiskoni yllätti täysin, kun oli käynyt äidin kanssa ostamassa kaikille joululahjat. Hän oli täysin tietoinen siitä, mitä oli halunnut kullekin ostaa ja mulle hän oli ostanut käsirasvan. Enemmän hämmästyin siitä, että hän malttoi olla hiljaa ostamistaan lahjoistaan.

Tässä viimeisessä kuvassa onkin kaverilta saatu kynttilä, joka polttaessa muotoutuu kukaksi, toiselta isosiskoltani saatu Nivean suihkusaippua, deodorantti ja kahvimuki. Avatessani aamusta kavereiden lahjat, kerkesin ajattelemaan, että tänä vuonna kukaan ei ole tainnut ostaa mukia, vaikka sitä en kieltolistalle huulirasvan tavoin pistänytkään. Noh mitä vielä, illalla sain mukin. Toisaalta se ei haittaa, sillä mukit on kivoja.

Kuvista puuttuu mainitsemani, serkulta saadut patakintaat, kavereiden lahjoista löytyneet karkit, jotka olen jo melkein kaikki syönyt ja ystävältäni saatu harmaa kori. Kaikki lahjat olivat oikein mieluisia, juuri niitä mitä toivoinkin. Mukavaa päivää💗

4. ADVENTTI: MIKÄ ON PARASTA JOULUSSA?

Adventtikalenterin viimeinen luukku on juuri nyt luettavissasi silmiesi edessä ja tämä luukku käsittelee niitä asioita, mistä minä tykkään ja mitkä ovat lempiasioitani joulussa, mistä lempihevosystäväni Vikkan tykkää joulussa ja mistä meidän puput tykkäävät ja mitkä ovat heidän lempiasioitaan joulussa. Postausidea on napattu Pihlan postausideoista, mutta ideaa on hieman muunnettu lisäämällä myös meidän pupujen joululempparit.

Asioita mistä tykkään joulussa;

- Saa syödä jouluruokia, suklaata ja kaikkea herkkuja jouluaaton ja joulupyhien ajan. Ruokiin ainakin ehdin kyllästyä juuri, kun jouluruoat loppuvat ja sitten saakin odottaa vuoden, että pääsen taas syömään jouluruokia ja -herkkuja. 

- Joulun erityinen tunnelma. Joulussa vaan on tunnelmaa, saa olla perheen kanssa rennosti, jouluvalot ikkunassa ripustettuina, hämärä valaistus kynttilöineen, valkoinen joulu on paras. Nautin.

- Lahjojen ostaminen, paketoiminen ja antaminen kavereille, sisaruksille ja vanhemmille. Minusta on kivaa, kun saa ostaa ja antaa lahjoja, on niiden saaminenkin kivaa, mutta parempaa on lahjojen antaminen muille. 

 Asioita mistä Luna ja Lilja tykkäävät joulussa;

- Joulussa on se parasta, kun saa extrapaljon herkkuja! Me molemmat tykätään herkuista, niin on kivaa, kun saadaan kaikkea hyvää salaattia, kurkkua, porkkanaa, leipää yms hieman enemmän. Viime jouluna oikein saatiin herkkupussi! 

- Kun me jouluaattona saadaan joku pieni yllätyslahja! Lahjat on kivoja! Uusien juttujen tutkiminen on todella kivaa puuhaa, kun ollaan niin uteliaita pupuja.

- Me ei oikein meinattu kolmatta asiaa millään keksiä, joten päädytttiin siihen, että lumi on kiva asia joulussa ja talvessa. Talvella kun ollaan valjaissa hetki ulkona, niin on kivaa päästä lumihankea kaivamaan ja onhan se kivaa kun on valkoinen joulu! Se tuo tunnelmaa (sori Suvi, että varastettiin "tunnelma" sulta)

 Asioita mistä Vikkan tykkää Joulussa;

- Saan muutaman vapaapäivän ratsastustunneista, eikä tarvitse kantaa ketään ihmistä selässäni ympäri kenttää. Koko talliympäristö on ne muutaman päivän ajan ihanan rauhallinen, hiljainen ja saan nauttia hevosystävieni seurasta.

- Rakastan lunta, jouluna sitä pitää olla ja paljon, jotta pääsen hevosystävieni kanssa lomapäivinäni piehtaroimaan ja laukkailemaan lumihangessa.

- Herkkujen saaminen! Tallissa meillä on luksus oltavat, kun saadaan vapaa-päiviä ja herkkuja. pitää muistaa sitten syödä kahden edestä! 

Erittäin rentouttavaa joulua ja onnellista uutta vuotta juuri sinulle siellä ruudun toisella puolella, joka tätä postausta nyt luet, toivottavat Suvi, Vikkan, Vikkanin tuleva varsa, puput Luna ja Lilja! Palaan varmasti blogin ääreen ihan pian, pienen jouluhiljentymisen jälkeen. Nauttikaahan joulusta!

3. ADVETTI: OLENKO RATSASTANUT ISSIKOILLA?

Lokakuussa pyysin blogin lukijoita kysymään blogissani minulta erilaisia kysymyksiä, jotta saisin toteutettua toivotun Q&A-postauksen. Kysymyksiä sateli sen verran, että saan tämän vastauspostauksen toteutettua, joten pidemmittä puheitta mennään teidän lähettämien kysymysten ja minun kirjoittamien vastausten pariin.

Tässä ensin kaikki hevosaiheiset kysymykset:

- Mikä on parasta Vikkanissa, miksi juuri se on lempparisi?

Vikkanissa on parasta sen kiltteys ja yrittävä luonne. Hevonen itse yrittää aina parhaansa, vaikka ratsastaja ei osaisi niin täydellisesti. Vikkanista on tullut lempihevoseni siksi, kun hevonen on opettanut minulle niin paljon. Olen kehittynyt ratsastajana, etenkin esteillä, valtavasti Vikkanin avulla, sillä yhdessä vaiheessa sain hevosen lähes jokaiselle tunnille.

- Lempiväri varusteissa hevosella ja itselläsi?

Itse tykkään punaisen eri sävyistä ja mielestäni monelle suomenhevoselle, (ainakin Hentilässä) sopii punainen tai sininen.

- Oletko koskaan ratsastanut issikoilla, jos olet mitä pidit?

Olen kerran. Käytiin isosiskoni ja naapurin äidin ja hänen sukulaisensa kanssa muutama vuosi sitten islanninhevosvaelluksella. Se muutaman tunnin mittainen vaellus oli muuten todella kiva, mutta harmiksemme melkein koko matkan ajan satoi vettä. Vaellusta ennen olen aina ihaillut islanninhevosia, mutta sen vaelluksen jälkeen tykästyin niihin todella. Aika samankaltaisilta hevosilta mielestäni vaikuttivat, vaikka omaavatkin töltin ja passin.

- Jos saisit mahdollisuuden, ottaisitko oman-, ylläpito-, vai vuokrahevosen?

Ottaisin oman hevosen. Olen aina haaveillut, että saisin oman hevosen, suunnittelin jopa autokatoksesta karsinaa hevoselle, joskus pienempänä. Sillä todennäköisesti hevosen luopumisriski olisi pienempi.

- Mikä on pahin tippumisesi hevosen selästä?

Tipuin kerran nuorelta suomenhevostammalta laukassa, kun mulla oli irronnut jalustin enkä saanut hevosta pysähtymään, sillä hevonen ei ymmärtänyt pidätteitä, kun samaan aikaan jalustin hakkasi hevosta kylkeen. Kurvissa satula keikkasi ja tipuin pitkällä sivulla hevosen jälkoihin, rikkoen aidan. Kyseisetä tapauksesta olen tehnyt postauksen, jonka voit lukea täältä.

- Osaisitko kuvitella elämääsi ilman heppoja?

En osaa. Kerran minulla oli puolisen vuotta ratsastuksesta taukoa, ollessani itse huonovointinen, mutta sen koko tauon ajan mietin hevosia, ratsastusta ja tallia. Ja kun palasin ratsastuksen pariin syksyllä 2015 tuntui siltä, kuin mitään taukoa ei olisi ollutkaan olemassa, niin luontevasti ratsastus sujui, eikä lihakset kipeytynet ollenkaan seuraavana päivänä.

Blogiaiheiset kysymykset:

- Top 5 lempi blogiasi tällä hetkellä?

Tässä muutama lempiblogi ja enemmmänkin lempiblogeja olisi löytynyt, mutta laitoin nyt nämä viisi, kun viittä blogia pyydettiin.

- Aada Rouhiaisen kirjoittama Askel lähemmäs unelmia -blogi

- Saaran kirjoittama Anselmin askeleet -blogi

- Pihla Parikan kirjoittama Koukussa viiteen aslellajiin -blogi

- Eevi mäkisen kirjoittama Ponivoimat pelissä -blogi

- Jennan kirjoittama Oman elämäni Saku Kouvu -blogi.

- Oletko saanut kavereita bloggaamisen kautta?

En kai virallisesti kavereita ole saanut, tai en ainakaan ole ketään toista bloggaajaa tavannut kasvotusten, mutta olen kuitenkin tutustunut jollain tasolla pariin bloggaajaan bloggaamisen kautta.

- Oletko ikinä katunut minkään postauksen tai kuvan julkaisua?

En ole. Mietin yleensä, miten kirjoitan, varsinkin jos kyseessä on mielipidekirjoitus. Pyrin kirjoittamaan postaukset siten, että ne ei loukkaa toisia henkilöitä ja kuvani ovat sellaisia mitä voin huoletta vaikka näyttää vanhemmilleni tai opettajalleni, sillä ainakin he (opettajat) ovat nähneet blogini, ovat katsoneet sitä ja välillä kyselevät blogini linkkiä.

Toisinaan myös odotan jonkin postauksen julkaisua, että olen itse ihan varma, että haluan julkaista sen. Esimerkiksi tämän postauksen kanssa mietin melkein puoli vuotta, että haluanko julkaista sitä. Joskus alkuvuonna (2017) jo aloin suunnittelemaan postausta, mutta silloin en vielä julkaissut sitä, kesällä kirjoitin postauksen uudestaan ja olin valmis julkaisemaan sen. 

- Oletko saanut negatiivista palautetta, jos olet miten käsittelet sen?

Negatiivista palautetta saan aika harvoin, jos ollenkaan ja yleensä ne ovat toisten omia mielipiteitä kuten "todella tylsä ja yksinkertainen banneri, banneri pilaa postauksen laadun". Tuo on ainoa mieleenpainuvin kommentti, jota en vieläkään kunnolla ymmärrä (kommentin loppuosa). Bannerini voi olla jonkun mielestä tylsiä, mutta tämä banneri, johon edellä mainittu kommentti tuli, niin aluksi ärsytti, kun itse tykkään siitä bannerista ja olin käyttänyt rajauksiin paljon aikaa, rajausten ollessa haasteellisia huonon näköni vuoksi. Ei siinä auttanut muu kuin laskea kymmeneen ja suunnata ajatukset muualle.

- Koetko, että bloggaaminen vaikuttaa elämääsi nykyään merkittävästi?

Sen verran vaikuttaa, että istun koneella paljon enemmän suunnitellen postauksia, ulkoasuja ja bannereita. Kamera myös kulkee esimerkiksi tapahtumissa enemmän mukana ajatellen blogia ja "jos vaikka saisin tehtyä tuosta jutusta postauksen blogiin"

- Mikä on suurin teko/hankinta minkä olet tehnyt blogin "takia"?

Kesälomalla ostettu reilu parin sadan hintainen KAMERA. Vaikka virallisesti kameraa en pelkästään blogin takia ostanut, vaan myös siksi, kun halusin opetella lisää valokuvaamaan, mutta liittyy se kamera hyvin vahvasti myös blogiinkin. Muita hankintoja ei blogiin liittyen ole tullut, sillä blogi on kuitenkin harrastus minulle ja haluan pitää blogiharrastukseni mahdollisimman halpana.

Muita kysymyksiä:

- Mikä on suosikkivuodenaikasi - niin ratsastuksen, kuin "muun elämän" kannalta?

Kesä ja talvi ovat suosikki vuodenajat. Kesällä riittää, että aurinko paistaa ja on noin parikymmentä astetta lämmintä, talvella taas saa olla paljon lunta ja enintään 10 astetta pakkasta, niin tykkään. Kesällä ratsastaessa tulee ihanana lämmin ja talvella on ihanaa ratsastaa ilman satulaa, kun hevosen selkä lämmittää mukavasti.

- Mikä on suosikkipuuhaasi lauantai-iltana?

Saunaan meneminen illalla, ratsastustunnin jälkeen, blogin päivittämisen ja pupujen häkin siivouksen jälkeen. Siellä pääsee rentoutumaan ja venyttelemään lihaksia kaikessa rauhassa, ilman häiriötekijöitä. Sekä saa pienen hetken omaa aikaa olla yksin.

- Harrastatko pupujen kanssa agilityä?

En harrasta. Yritän kyllä jatkuvasti opettaa Lunalle ja Liljalle estehyppyä, mutta ei olla siinä kovin hyvin ainakaan vielä onnistuttu. Pikkuhiljaa mennään kuitenkin eteenpäin. Nyt, kun puput ovat varastossa, niin siellä on hyvää aikaa harjoitella estehyppyä.

Kolmas adventti on kovaa vautia kääntymässä jo iltaan ja enää onkin vain viikko jouluun. Viikon päästä tuleekin seuraava kalenteriluukku, kuulemiin ja mukavaa illanjatkoa sinne ruudun toiselle puolelle, sekä kivaa joulun odotusta!

VOITTAJAFIILIS

Nyt olen ollut tämän viikon koulussa, työharjoittelun jälkeen. Tänään meillä oli retkipäivä. Lähdimme aamulla lähes koko luokan voimin Hämeenlinnasta Lempäälän katsomaan asuntolaohjaajamme tulevaa uutta työpaikkaa, farmilla pääsimme hoitamaan lampaita. Farmireissun jälkeen lähdimme asuntolaohjaajamme kotiin, joka on todella lähellä hänen tulevaa työpaikkaansa. Kotonaan hän tarjosi meille voisilmäpullat ja kahvit. Minäkin sain pullaa, kun ne oli tehty hiivaleipävehnäjauhosta. Vietimme mukavan juttutuokion luokkamme kesken.

Koko retken kruunasi shoppailureissu Lempäälän Ideaparkkiin.

Ystäväni kanssa myös lähdimme Ideaparkista, Tampereelle ja sieltä lopulta Ikaalisiin. Reissumme siis jatkui hyvin jännittävistä merkeissä.

Jännitin todella paljon Lempäälä-Tampere matkaa bussilla, sillä en ole ikinä aiemmin mennyt bussilla Lempäälästä Tampereen linja-autoasemalle. Jännitin niin paljon, että en pystynyt syömään lounaalla edes ranskanperunoita, ei vain maistunut. Vaikka ranskanperunat on lempiruokaani. Enkä pystynyt keskittymään shoppailuun, vaan haahuiltiin ystäväni kanssa ympäri kauppakeskusta. Keskittymisvaikeuksista ja kovasta hermoilusta huolimatta sain tehtyä muutamia ostoksia.

Loppujen lopuksi bussimatka meni hyvin, kuski kertoi mikä on meidän pysäkki ja jätti oikealle pysäkille meidät. Pääsimme myös hyvin perille Ikaalisiin, vaikka bussi meni hieman eri reittiä. Nyt minulla on voittajafiilis, kun selvittiin bussiseikkailuista. Näkövammani vuoksi jännitän todella paljon vieraalla paikkakunnalla liikkumista bussilla, kun ei näe kunnolla ja hahmota kaikkia paikkoja niin hyvin.

Mukava viikonloppu tulossa, sillä tiedossa on pikkujoulut, Hovimäen katsominen loppuun, joululahjaksi saatu konsertti, ystävien kanssa vietettyä aikaa, lettuja ja paljon muuta.

Mukavaa viikonloppua kaikille!

8 X PARASTA JUST NYT

Se, että työharjoitteluni sujui hyvin, pientä väsymystä lukuunottamatta ja kun sain näytöstä kolmosen, jota lähdinkin tavoittelemaan.

Se, että joulu lähestyy kovaa vauhtia, ja sitä kautta loma koulusta. Koulussa kerkiän olla vajaa kaksi viikkoa ennen joululomaa.

Se, että olen pystynyt laittamaan huonetta joulukuntoon näillä uusilla jouluvaloilla, jotka sopivat niin sisä- kuin ulkokäyttöön. Edellisistä valoistani hävisi muuntaja, jonka takia en valoja ole pystynyt käyttämään.

Se, että voin kääriytyä viltteihin ja pukea jalkoihini pörrösukat blogia kirjoittaessa tai kirjaa lukiessa, eikä edes tule kuuma.

Se, että sain vihdoin käsiini Merja Jalon Nummelan ponitalli-kirjasarjan osan johon olen jäänyt. Nyt havittelen tästä seuraavaa kirjaa, joka on nimeltään Ratsukallion uhka. Kyseinen kirja on tullut heinäkuussa, mutta Kärkkäisellä kirjaa ei enää ollut. Oli vain tämä, jonka nyt vihdoin pääsin lukemaan, päivässä.

Jos jollain on tämä Ratsukallion uhka-kirja niin olen valmis ostamaan kirjan! Koska haluan päästä kirjan lukemaan, niin mielenkiintoiselta se vaikutti.

Se, että toinen kirjasarja, Diabolo on täyttynyt hyllyssäni lähes kokonaan. Sarjasta puuttuu enää kaksi kirjaa. Olisin niin kiitollinen jos tästäkin löytäisin puuttuvat kirjat. Joo, olen aikamoinen lukutoukka.

Se, että ostin uudet talviratsastushanskat, edellisten ollessa sen verran huonokuntoiset jo, kun eivät enää lämmittäneet. Hieman arveluttaa vaan, kun nämä uudet hanskat ovat viisisormiset ja olen tykännyt enemmän kolmisormisista hanskoista.

Se, että löysin samalla kerralla hanskojen kanssa vihdoin sen verran ohuen pipon joka mahtuu talvella ratsastuskypäräni alle, ilman silmille valumista. Pipossa ja hanskoissa on plussana, heijastimet. Pimeälä kun heijastiia tarvitsee.

Mikä susta on tällä hetkellä parasta?

2. ADVENTTI: JOULULAHJATOIVEENI

Tässä Adventtikalenterin toisessa luukussa, eli toisena adventtina, kerron teille kaikki joululahjatoiveeni, niin kuin sen varmasti jo otsikosta luittekin. Joululahjatoiveeni ovat tarpeellisia hyötytavaroita tulevaisuutta ajatellen. Sillä esimerkiksi, kun asiat oikein järjestyvät, niin on minulla muutttokin edessä omaan kotiin, mutta ei toki vielä puoleen vuoteen, sillä haluan ensin käydä kouluni loppuun. Eli jos olet joku tuttuni, joka oot joululahjojen kanssa mattimyöhäsenä liikkeellä, niin tässäpä ideoita ja muutenkin varmasti tässä on muille ideoita joululahjojen ostamiseen.

- Kotikultasarjasta kylpy- ja käsipyyhkeitä, molempia yksi kappale. Väri voisi olla vaaleanpunainen tai valkoinen. Minulla on tätä jo yksi setti ostettu, kun lähdin Hämeenlinnaan, mutta toinen setti olisi kanssa kiva ja hyödyllinen.

- Aamutakki. Sitä en vielä omista, mutta se aamutakki voisi olla joku vaaleanpunainen väriltään. Koska vaaleanpunainen on lempivärini. 

 - Niskahihna kameralleni, jos edes kameraani sellaista mistään saa. Näin ollen kameran tippumispelko voisi vähentyä. Tämän toiveen itseasiasa heitin valokuvausta harrastavalle isosiskolleni.

- Iittalan Kastehelmisarjan astioita, ja väri olisi vaaleansininnen, tai jotain muita niiden kanssa sopivia astioita. 

- Salibandymaila, jotta onnistuisi pelaaminen ensi syksynä, jos sopiva ryhmä löytyisi ja ehkä jopa pienet omat treenit. Toisaalta siihen kyllä sitten tarvisi myös pallon. 

- Tämä on joka vuotinen toiveeni ollut muutamina jouluina, eli pörrösukat. Nämä sukat vain on niin ihanat jaloissa lämmittämässä kylminä iltoina. Eikä tarvitse kävellä kylmillä lattioilla. 

Näiden kaikkien lahjatoiveiden lisäksi toivon kaikista eniten, että pääsen syömään hyvää jouluruokaa ja suklaata, rentoa, lämmintä ja perhekeskeistä yhdessäoloa koko perheen voimin. Mitä sinä toivot joululahjaksi?

 Toinen adventtisunnuntai onkin jo iltapäivän puolella ja seuraava kalenterin luukku tuleekin viikon päästä sunnuntaina. Mukavaa uutta viikkoa ja joulun odotusta sinne ruudun toiselle puolelle. Muistakaa rentoutua joulukiireistä huolimatta!

KUUDES JOULUKUUTA

Kuudes joulukuuta

Teille käsky kuului rajoillamme seistä,

Oli tehtävänne silloin mahdoton.

Sinne jäivät ikuisesti monet teistä,

Teki valintojaan käsi kohtalon.

Ovat rajalliset elämämme päivät,

Emme koskaan tiedä kenen vuoro on.

Monet palas', mutta liian monet jäivät,

Vuoksi kodin, isänmaan ja uskonnon.

Ilman ontuvaa ystävääni,

Olisimme vain läntisin lääni.

Ilman miestä, jonka jalka on nyt puuta

Olis' arkipäivä kuudes joulukuuta.

Ilman teitä, selvinneitä jostain sieltä,

Puhuisimme nyt vierasta kieltä.

Ilman heitä, joiden ristit ovat puuta,

Olis arkipäivä kuudes joulukuuta.

Eivät koskaan mene umpeen sielun haavat,

Emme niitä pysty teille korvaamaan.

Aivan liian harvat teistä nähdä saavat,

Kun me itsenäisyyttämme juhlitaan.

Vielä vapaa on ja itsenäinen maamme,

Se on sitä vuoksi suuren urheuden.

Nöyrin mielin Suomen lippuun katsokaamme,

Kiitos teidän, se on sinivalkoinen.

Pertti Mäenpää

Ystävänne sodassa, oli monelle niin tärkeä, Suomenhevonen, rohkea ja peloton, taisteli kanssanne rintamalla loppuun asti, viimeiseen hengenvetoon saakka.

Olen onnellinen voidessani olla suomalainen, asua Suomessa, turvallisessa maassamme, jolla on ikioma kieli, ja voidessani juhlia Suomen sadatta itsenäistä vuotta - meidän juhlavuottamme. Nautitaan siitä, että ollaan itsenäinen Suomen kansa. Ilman sotiemme veteraaneja, lottia, suomenhevosia ja sotasairaanhoitajia emme itseäinen ja satavuotias valtio nyt olisi, joten iso, lämmin ja nöyrä kiitos heille, jotka puolestamme rintamalla, koko Suomen puolesta, luovuttamatta ovat taistelleet!

Oikein rauhaisaa itseäisyyspäivää kaikille!💙

1. ADVENTTI: MITÄ LÖYTYY BUJOSTANI?

Vihdoin joulukuu ja blogin joulukalenteri alkaa. Viime vuonna blogin joulukalenteri tuli joka toisena päivänä, mutta tänä vuonna toteutan blogin joulukalenterin adventtikalenterin muodossa. Eli jokaisena adventtina tulee joku erikoisempi joulukalenteripostaus. Itselleni tämä on helpompi, kun työmäärä on ollut pienempi ja kalenterista voisi jopa tulla parempi, eikä niin hutaistun oloinen. Näin jälkikäteen katsottuna, viime vuoden joulukalenteri on osittain aika hutaistu ja nopeasti tehty, joten toivottavasti tämän vuoden adventtikalenterista tulee parempi ja onnistuneempi. Toisaalta viime vuoden kalenteri paranti blogia ja sisältöä todella paljon.

Nyt kun olette saaneet tämän vuoden joulukalenterin idean selville, niin on ensimmäisen luukun virallisen aiheen vuoro, eli minun Bullet Journalin (eli bujo) esittely.

Mikä on Bullet journal eli bujo?

Bujo on kalenterin, päiväkirjan ja tehtävälistojen yhdistelmä, vihko, jossa on nämä kaikki, joka muokkaantuu täysin tekijänsä näköiseksi. Bujonani toimii rivivihko, jossa on paljon sivuja, ei ainakaan sivut hetkessä lopu kesken. Tämä kovakantinen vihko on ostettu Kärkkäiseltä. Minun Bullet journal on vilahdellut instagramissa pari kertaa ja nyt pääsette kurkkaamaan mitä kaikkea bujoni sisältää marraskuussa. Samalla näette, että mitä kaikkea oli marraskuussa, sillä esittelen teille marraskuun kuukausinäkymän.

Mitä minun bujoni sisältää?

1. Ihan ensiksi on sisällysluettelo. Ensimmäisillä sivuilla on kaikki blogiin liittyvät asiat, kuten muistio, postausten julkaisua varten viikkokalenteri, postausideat listattuna ja suunnitellut haastattelukysymykset, jos jossain vaiheessa haastattelen bloggaajia. Jätin muutaman sivun väliin, ennen kuin aloitin syyskuun kuukausinäkymän tekemisen, jotta jos myöhemmin tulee lisää blogiaiheisia juttuja, niin on vielä tilaa blogiasioille.

2. Blogiaiheiden jälkeen teen kuukausinäkymiä syyskuulta alkaen. Marraskuulle en keksinyt mitään kuvaa, niin piirtelin lumihiutaleita kulmiin ja sivuille täytöksi ja koristeeksi. Kansi/aloituskuvan alle olen listannut asioita mitä pitää tehdä kuukauden aikana, eli marraskuun tehtävälista. Kun tehtävät olen tehnyt, niin rastitan ruudun. Osan siirrän aina seuraavalle kuukaudelle, kun on asioita mitä pitää tehdä joka kuukausi. (mm pupujen kynsien leikkaus.

3. Seuraavalla sivulla onkin joululahjaideoita ystäville ja siitähän en nyt voi kunnollista kuvaa laittaa, ettei joululahjaideat paljastu kavereille liian aikaisin. Kynät peittäköön ideat.

4. Joululahjaideoiden jälkeen tulee rahan kulutuksen seuranta. Viikkotasolla seuraan rahankulutusta ja lopuksi lasken kaikki kuukauden menot yhteen ja katson, että paljon on kuukauden aikana kulunut rahaa. Tämä rahan kulutuksen seuranta vaan ei ole enää toiminut, kun työharjoitteluni alkoi ja rahan kulutus väheni lähes olemattomiin. Hyvähän silti on seurata, että miten paljon menee kuukaudessa rahaa, kun voi verrata rahan menoa muihin kuukausiin.

Samaisella aukeamalla on myös marraskuun blogitilastoja. Tämän otin käyttöön lokakuussa. Kirjoitan ylös kommenttien määrän, uudet lukijat ja suosituimman postauksen.

5. Jokaiselta kuukaudelta löytyy myös viikkokalenteri kuukauden ajaksi, jonne kirjoitan työajat, laskujen maksut, lääkkeiden ottoajat + määrä ja kaikkea muuta tarpeellista.

Jokainen kuukausi näyttää erilaiselta sillä haluan kokeilla erilaista sisältöä eri väreineen eri kuukausilla. Marraskuussa oli helpompaa lähteä kuukautta tekemään, kun oli jo pari harjoituskappaletta takana. Voin myöhemmin tehdä jostain toisesta kuukaudesta esittelyn, jos kiinnostusta löytyy.

Seuraava joulukalenteriluukku tuleekin sitten viikon päästä sunnuntaina, toisena adventtina, mutta se ei silti tarkoita, etteikö viikon aikana joku postaus tulisi. Ainakin itsenäisyyspäivänä tulee seuraava postaus, joka on omasta mielestäni lukemisen arvoinen. Nyt haluan toivottaa teille kivaa uutta viikkoa ja mukavaa joulun odotusta kaikille.