MARRASKUUSSA TAPAHTUI

Marraskuu tuli, oli ja meni. Huomasin vain, että niin vain taas ollaan marraskuussa, mutta tajusin tänään, että hei, mähän oon unohtanut kirjoittaa tätä postausta pitkin marraskuuta. Nimittäin tässä taas listaan kaikki marraskuun tapahtumat. Saa nähdä mitä kaikkea vielä tästä kuukaudesta muistan.

- Heti marraskuun alussa mulla oli näönkuntoutusohjaajalla aika ja siellä sainkin hyviä vinkkejä ja apuvälineidden tarvetta kartoitettiin. Seuraavaksi onkin soittoaika joulukuussa.

- Sain maksusitoomuksen ja sitä kautta pääsin tilaamaan uudet lasit. Harmikseni laseihin ei saatu oikein ollenkaan yhtään vahvuutta lisää, joten uusista laseista ei ole hyötyä, ei edes pientä tarkkushyötyä, koska parempi silmäni on oikea silmä ja oikeaan linssiin ei tehty ollenkaan mitään muutoksia. Se olisi juuri ollut muutoksen tarpeessa, koska oikeasta silmästä näkö oli huonontunut puolet. Toki vasempaan linssiin saatiin pieni muutos, mutta en sitä huomaa, koska se vasen silmä on heikompi ja paljon tulee katsottua oikealla silmällä.

- Marraskuun lopussa hain uudet lasit, mutta ne ei oikein istu mun kasvoille, niin en paljoa ole voinut käyttää niitä. Täytyy vielä uudestaan käydä säätämässä niitä.

- Marraskuu oli viimeinen kuukausi töissä. Olin päiväkodissa töissä ja toivoin siirtoa lapsiryhmän puolele, mutta sopimusta ei jatkettu. Marraskuussa tein kolmen päivän työviikkoa, koska oli kertynyt lomapäiviä kolme päivää. Normaalisti siis olin neljänä päivänä töissä.

- Taksimatkat ovat olleet ongelmallisia, kun kuskit ei osaa kotiini tai muista sitä, että mulla on näkövamma, jolloin en pysty ohjeistamaan kuskia mistä pitää ajaa jne. Nyt sitten pistin siitä aiheesta palautetta, että toivoisin kyytieni saapuvan ajallaan. Ja vikahan ei ole yksittäisen kuskin, vaan mm siinä, että saavat matkan niin myöhäään, etteivät kerkiä ajoissa ja päälle vielä eksyvät jonnekkin. On onneksi ollut osa kyydeistä ajoissa, mutta harvemmin.

- Helmi sai terveen paperit. Jalka oli luutunut hyvin. Pieni arpi on jalassa ja pari kynttä se oli katkaissut, luultavasti riehuessaan, mutta muuten on murtuma parantunut ennalleen. Eläinlääkärikäyntejä on sen verran kertynyt, että teen tänne erikseen postauksen paljon koko helahoito maksoi yhteensä.

. Tilasin mulle tonttuoven ja sitä tulee näkymään mun instagramin puolella.

Kivaa joulukuuta kaikille! 

NÄÖNKUNTOUTUS

Mulla oli lokakuussa silmälääkäri ja siinä yhteydessä sain lasireseptin sekä lääkäri pisti maksusitoumuksen linsseihin ja kehyksiin. Jännitin sitten muutaman viikon, että myönnetäänkö mulle maksusitoumus vai ei. Ja kyllä myönnettiin. Pääsin tilaamaan uudet lasit vihdoin. Saa nähdä tarkentaako ne ollenkaan. Sanoivat silloin, että todennäköisesti ei auta. Kuitenkin odotan innolla uusia laseja, oli niistä hyötyä tai ei. On sen verran tyylikkäät lasit. Yleensä tähän asti mua on ärsyttänyt se, että näkö on huonontunut ja uudet lasit on vaihdettava. Mutta nyt, ei. Tai tietenkin näön huonontuminen harmittaa, mutta uusien lasien saaminen ei.

Kävin myös näönkuntoutuksen ohjaajan juttusilla tänään. Juteltiin haasteista ja mitä ratkaisuja voisi olla. Mietittiin apuvälineitä, kuten esimerkiksi lukulaite orcam, josta itse ehdotin ja kysyin. Näönkuntoutusohjaaja lupasi selvittää, että voisinko saada sen. Itse haluaisin ainakin kokeilla, että miten se toimisi ja voisiko siitä miten paljon olla hyötyä. Kyseinen laite on kallis, yli 5tonnia, joten ihan itse sitä ei noin vain voi lähteä ostamaan. Tai sitten pitää vain säästää muutama tonni.

Tehtiin siinä muun muassa näkökenttätesti käsillä. Laitettiin kädet suorana sivuille ja tuotiin lähemmäs toisiaan kohti. Katse koko ajan suoraan. Näin mun kädet vasta kun ne oli lähes suorana eteenpäin. Nostettiin myös kämmenet otsan korkeudelle, mistä en nähnyt sormia ollenkaan. Mua hämmästytti kuinka laajasti joka suuntaan ihminen näkee vaikka katse olisi suoraan eteen.

Tunti hujahti nopeasti kun keskusteltiin niin monesta asiasta. Hän olisi myös halunnut tulla maanataina töissä olevaan palaveriin, mutta ei pääse, kun oli jo muita menoja silloin. Jatkamme kuitenkin yhteidenpitoa puhelimitse ja mahdollinen toinen uusi tapaaminen myös järjestetään. Olisi erittäin hyvä, että hän pääsisi töihin käymään ja siellä tuomaan tietoa näkövamman tuovista haasteista.

No sain ainakin uuden pienen mukanakuljetettavan suurennuslasin. Tätä voi käyttää mm kaupassa. Mietittiin myös valkoista keppiä, jota en vielä kuitenkaan ottanut. Ja sen ideana olisi olla merkkinä muille, että näen huonosti.

Mullakun oli tuo suurennuslasi mukana kaupassa, niin tuntui, että ihmiset olisivat katsoneet oudoosti. Vaikka tuskin asia näin oli. Se ajatus ja tunne oli vain mun päässäni.

LOKAKUUSSA TAPAHTUI

Lokakuu oli omalla tavallaan taas tapahtumarikas. Paljon pieniä juttuja kerkesi tapahtua. Laitan aiheista linkit postauksiin ja instagram julkaisuihin, jos haluat käydä lukemassa aiheista enemmän. 

- Koti sai uutta tunnelmaa. Viltin, kynttilöiden, valojen ja kasvien avulla.

- Lokakuun ensimmäisenä päivänä mulla oli silmälääkäri. Kirjoitin siitä oman postauksen. Sain silloin lähettäneen näönkuntoutukseen heikentyneen näön vuoksi. Se on nyt marraskuussa.

- Eniten mulla meni aikaa Helmin hoitoon. Murtumaa hoidettiin lastalla, sitten ihotulehdusta, joka onneksi parani. Jalka on nyt lähes kunnossa. Sai luvan isompaan tilaan, josta Helmi otti ilon irti.

- Oli pariin kertaan myös metsästettävä Helmin lääkkeitä, kun toinen oli loppunut ja toinen ei ollut edes lähiapteekin valikoimassa. Lääkettä etsin kolmesta apteeksita, jonka jälkeen löytyi. Säihkettä apteekki pystyi tilaamaan, mutta siinä piti varmista että on samaa tuotetta. Koska netin kuva ei täsmännyt. Oli onneksi sama tuote.

-Pääsin hyppäämään Saijan tunneilla perjantaisin. Siinä oli välillä vääntöä millä kulkee tallille.

- Olin mukana Eskadroonassa. Reissu oli kiva ja mielenkiintoinen. Vaikka Rita mursi varpaani astumalla jalkani päälle. Syysloma alkoi hienosti kaksi päivää aikaisemmin.

Lokakuun viimeinen päivä oli ehkä taphatumarikkain:

- Ilmoitin Helmin Virtuaalinäyttelyyn.

- Tipuin kuukauden viimeisellä ratsastustunnilla Kuutilta. (Linkin takaa voit käydä lukee ratsastustunnista) Tällä kertaa selkä kivasti tärähti, mutta ei onneksi pahemmin sattunut tällä kertaa. Kerkesin vain ajatella, että suojaa pääsi. Vaikka pää ei edes ottnut osumaa, niin silti huomasin, että päässä tuntui pahalta tippuminen. Tunnin jälkeen piti vielä varmistaa etten päätä lyönyt. Vastaus oli ei. Lihakset on jumissa, nyt kun tätä marraskuun ensimmäisenä kirjoitan.

- Sain uusiin silmälaseihin maksusitoomuksen.  Vihdoin voin hakea mulle uudet lasit.