VIIMEINEN RATSASTUSTUNTI

Mulla on ollut nyt syysloma ja saavuin tallille jo kolmen jälkeen. Hyvissaä ajoin. Mieli oli haikeana viimeisestä yhteisestä hetkestä.

Kuvat: Sari Nikki

Meillä oli Emmin kanssa hauskaa, kun saimme mennä viimeisellä tunnilla lempparihevosillamme. Minä Vikkanilla ja hän Viivillä.

Mietin, että saisiko mennä ilman satulaa. Olisi saanut, mutta sitten ei olisi voinut laukata, koska pohja oli märkä. Päädyin jättämään satulan selkään. Huomatkaa sama askellustahti.

Pääsin onneksi suureksi ilokseni lauantaina ratsastustunnille Vikkanilla, lempparillani. Vikkan oli karsinassa, joten otin tamman käytävälle harjaukseen ja varustukseen. Omia tavaroita hakiessani kaapistani, tuli juteltua yhden aikuisen tallikaverin kanssa siitä kuinka kauan tallilla olen käynyt. Vastasin, että 11 vuotta. "Ai, no kuinkas vanha sitten oikein oot?" Hän kysyi. No 24  vastasin. "No en kyllä pliis uskonut" Hän vastasi. Pitkän aikaa tullut tallilla kuljettua siis.

Tunnilla teimme väistöjä pitkillä sivuilla, siirtymisiä ja ravissa loivat kiemurauraa. Otimme myös laukannostoja pitkillä sivuilla. Vikkan oli hieman laiska ja yritti välttää tehräviä, mutta alkuhaasteden jälkeen saimme hyviä väistöjä ja laukannostoja.

Ratsastustunnin jälkeen hoidin hevosen ja varusteet kuntoon sekä vein Vikkanin pihattoon. 

Tämä oli tältä erää mun viimeinen ratsastustunti sekä Kylä-Hentilän tallin kaikista viimeinen ratsastustunti, sillä tila myytiin, tuntitoiminta jouduttiin lopettamaan ja hevoset myytiin. Huhuja tästä on liikkunut pitkään ja osa tämän jo tietää, mutten ole vielä täällä asiasta maininnut. Aloitin Kylä-Hentilässä ratsastuksen lokakuussa 2010 ja niin suomenhevosen veivät mennessään, vuoteen 2021 asti. Matkan varrella ehti sattua ja tapahtua monenlaista, paljon tuli opittua uusia ja hauskoja kokemuksia. Muistan ensimmäisen vuoden tallilla, kun olin aloittanut, alkuun mulla vaihtui vakiotunnin paikka, maanantain ja perjantain välillä, koska oli niin vähän aloittelijoita. Lopuksi löytyi sopiva paikka, josta yksi on edelleen kaverini. Alkuvuosista alkaen kävin jo kaksi kertaa viikossa tallilla. Aina en edes mennyt ratsastamaan. Sitten lähdin opiskelemaan Hämeenlinnaan ja siirryin lauantaisin käymään tallilla, silloin alkoi myös olla tallikisoja joihin halusin osallistua. Näin monen varaan kasvavan, joista osa päätyi myös tuntihevoseksi, kuten esimerkiksi Viivi ja Vikkan. Muistan kun Rita, Riia ja Riina saapuivat, muistan myös sen, minkälainen Riina oli, se kun ei tuntihevoseksi asettunut. Vuosiin mahtui myös kaksi muutaman kuukauden mittiasta pakollista taukoa. Aina kun tallille meni, minä päivänä tahansa, niin siellä oli hyvä ja lämmin tunnelma.

Ratsastuksen jälkeen, kun olimme hevoset hoitaneet ja varusteet putsannut, niin menimme vielä tallitupaan syömään kakkua, pipareita ja juomaan mehua.

Hyvästelin vielä ennen lähtöäni tuntihevoset, Vikkanin, Sirkkonin, Riian ja Ritan. Mieli oli ollut koko päivän haikea. Tyhjensin loputkin tavarat kaapistani ja lähdin kotiin. Astelin tallin pihasta pois toisiksi viimeistä kertaa. Tänään on vielä Kylä-Hentilän kuoppajaiset, jossa muun muassa eskadroona esiintyy viimeisen kerran.

Tällä tallilla mä sain kasvaa 13-vuotiaasta lapsesta nuoreksi aikuiseksi monen hevosen rinnalla, jotka myös kasvoivat varsoista isoiksi hevosiksi.

Kiitos kaikki! Kiitos tallin pitäjälle Outille, kaikille ratsastuksenopettajille, joiden tunneilla tämän 11-vuotisen ratsastusurani aikana kävin, kiitos tallikavereille yhteisistä hetkistä tallilla, kiitos ahkerille tuntihevosille, kiitos Sari, monista hienoista kuvista ja hauskoista hetkistä Kylä-Hentilässä.

Nyt talliporukka hajoaa, kaikki lähtevät omille teilleen. Mä en vielä tiedä missä jatkan ratsastusta. Moni talli on paljon kalliimpi ja jo se on este. Tällä hetkellä mun suunnitelmissa on se, että talven ajan pistän rahaa säästöön ja käyn vain testailemassa eri talleja. Ehkä mä jostain vielä löydän paikkani.

viikko 42: VALAISUN PERUSTEET

Maanantaina luovan kirjoittamisen tunnilla keskustelimme mielipiteistä ja mielipide-eroista. Aloitimme tunnin sillä että opettaja kyseli asioita, mm kuuluukin leikkauksista ja meidän opiskelijoiden piti sanoa asioihin mielipide.

Tämän jälkeen jatkoimme viime viikkoisten esitelmäaiheiden parissa. Neljästä aiheesta valitsimme äänestämällå yhden, josta piti kirjoittaa tarina. Sovimme, paikan, henkilöhahmot ja taustat hahmoille. Lopulta äänesyksen tuloksena oli erään ryhmätyö mielenterveysongelmat.

Iltapäivän photoshopin tunnilla keskityimme tällä kertaa kuvan yksittäisten asioiden poistamiseen. Oli mukavaa kun tunti sujui helposti ja sai keskittyä yhteen asiaan.

Tiistaina oli värinsommittelua. Tetävänä oli piitää vastapäätä istuva kaveri, muta katse piti olla kaverissa ja paperiin ei saanut katsoa. Jos katsoi paperiin, piti aloittaa alusta. Se oli hauska tunti.Tuli paljon hienoja taideteoksia. Värin ja sommittelun jälkeen oli viimeinen premiere tunti, videoeditointi kurssia.Edellisen tunnin jälkeen mun tallennukset oli hävinnyt, mikä tuotti ison pettymyksen ja jouduin aloittamaan uudestaan materiaalin läpikäyntiä ja leikkausta. Tässä sain onneksi apua opettajalta, kun hän kävi materiaalit läpi ja pääsin editoinnin pariin. Video ei tullut valmiiksi, mutta ehdin tutustua ääänen liittämiseen.

Loppu viikon ajan meillä alkoi valaisun perusteet. Pääsimme perehtymään käsisalamoihin ja kaikkiin valon heijastustapoihin sekä niiden välineisiin. Keskiviikkona kuvasin asetelmaa missä vain opettelin, että miten käsisalama toimii, torstaina kuvattiin henkilöitä ulkona luononvaloa ja salamaa hyödyntäen sekä perjantaina kuvattiin henkilöä hämärässä käyttäen salamaa valonlähteenä. Viikon mittaan opettaja demosi meille kuvauksiakuvauksia ja valaiauun liittyviä asioita. 

Viikko sai myös surullisen käänteen tiistaina, kun kuulin, että meidän enimmäiset puput oli jouduttu lopettamaan. Tällä hetkellä suru on läsnä, mutta samalla tiedän, että tämä oli ainoa vaihtoehto. Yllättäviin tilanteisiin ei vain pysty valmiatautua.

Teetätin Ifolorilta pupujen kuvista valokuvakirjan muistoksi. Voin esitellä kirjan, sitten kun se saapuu.

Keskiviikkona meillä oli Halloween ilta koululla, minkä opiskelijakunta oli järjestänyt. Mun asu oli enkeli. Valmiatujaismekko vuodelta 2018 pääsi toisen kerran käyttöön

Lauantaina olin tallilla serkkuni kanssa. Lähdin ensimmäisten tuntilaisten avuksi maastoon, kun siellä oli jonkin verran aloittelijoita. Omalla ratsastustunnilla menin Viivillä, mutta me olimme sitten kentällä. Koska kenttä oli märkä, niin tunti oli aika kevyt. Teimme voittaja ja ympyröitä, emmekä laukanneet ollenkaan. Ratsastusten jälkeen kävimme serkkuni kanssa syömässä mmatkakeitaalla.

Nyt mulla alkoi syysloma, jonka aion viettää rentoutuessa. Mukavaa uutta viikkoa! 

ENKELIPUPUT

 "Suruilla on juurisyitä,

nurkkapöytään eksyneitä

sinnikkäitä huomaamatta silmäkulmaa pyyhikineitä,

piruuttaankin urhoollliset tietämättään onnelliset,

suojaa vaille kerääntyivät myrskyn alle jää"

Luna ja lilja, enkelipuput

10.05.2016-19.10.2021

Luna ja Lilja meidän ensimmäiset puput, jotka opettivat paljon pupujen elämästä, ovat nyt kirkkaita tähtiä taivaalla. Kauniit, ihanat ja niin sosiaaliset pikku pomppijat, vain kivoja muistoja jäi.

ILMAN JALUSTIMIA AVOJA

Lauantai 16.10.21

Harjattiin ja letitettiin Vikkan kauniiksi tunnille. Sari tuli kuvaamaan ratsastustani, joten tässä postauksessa on taas liuta kuvia lauantain ratsastustunnilta.

Vikkan oli tällä tunnilla kiva, kuten aina! Tehtiin avotaivutuksia, siirtymisiä ja laukkavoltteja. Avotaivutukset eivät alkuun onnistunut, mutta sitten lähti sujumaan, kun huomasin, että annoin avut väärin. Korjatessani avut, myös tehtävät korjaantuivat ja siten myös onnistuivat.

Lyhyillä sivuilla, eli kentän päädyissä teimme aina voltit ja voltin jälkeen jatkoimme kulman verran avotaivutusta. Uralle päästyä suoritettiin. Avotaivutukset aloitettiin käynnissä ja uralla pitkät sivut ravattiin, kun käynnissä sujui siirryttiin raviin ja ravissa tehtiin avot sekä C-päätyyn tehtiin laukkavoltti.

Loppuverryttelyssä otettiin jalustimet käyttöön ja hetken aikaan pyrittiin ympyröillå ja volteilla keventäen. Vikkan oli kivan rento, liikkui sopivasti ja kuunteli sekä taipui mukavasti.

Sunnuntaina huomasin, että sisäreisiin oli tullut kipeät mustelmat, koska kaupalle nostetut jaluatinhihnat hakkasivat koko tunnin ajan reisiini.