Sivut

25.8.2020

POHKEENVÄISTÖJÄ

kuvat: Sari Nikki

Ritan kanssa tehtiin eilen tunnilla pohkeenväistöjä ja avoja. Alkutunniata saatiin tosi hyviä pohkeenväistöjä ja arvotkin onnistui jotenkin, mutta vauhdin lisääntyessä väistöt muuttuivat edelliseksi ja sähkäykseksi.


Ravissa väistöt ei lähtenyt oikein sujumaan. Kun ne on hankalia ratsastajalle, niin ei se hevosenkaan niitä tuosta vain suorita. Täytyy vain treenata lisää raviväistöjä, jotta ne lähtee sujumaan paremmin.

Vaikka tähän kysymykseen parhaiten osaa vastata ratsastuksenopettaja, niin kysyn silti teiltäkin, onko jotain vinkkejä, miten saada raviväistöt onnistumaan?

Rita innostui laukasta ja alkoi vain puskemaan kohti aitaa. Kun nostettiin väistöjen jälkeen laukkaa, niin tein väistöt käynnissä, että edes tehtävä sujuisi jotenkuten. 

5.8.2020

MUUTOKSIA SUUNNITELMIIN

Mulla oli maanantaina silmälääkärissä kontrolli. Silmän tulehdus oli parantunut ja silmätipat lopetetaan asteittain. Tällä viikolla menee 4xpäivä ja ensi viikolla 2xpäivä. Sen jälkeen voi lopettaa. Kun ei pystytty sanomaan varmaksi, että oliko tulehdus ensin oireeton vai ei, niin ei tule jatkokontrollia, mutta jos silmät alkaa uudestaan oireilla, niin voin olla suoraan yhteydessä silmäpoliin. Tämä oli oikein järkevä ratkaisu, koska terveyskeskuksesta ei ole ollut apua. Pääsen tarvittaessa suoraan silmäpolille.
Viime postauksessa mainitsin, että olisi ollut viimeinen lomaviikko, josta olin innoissani, mutta mitään ei kannata sanoa ääneen tai kirjoittaa, koska eilen sain tietää, että työt jälleen siirtyy. Niin monimutkainen kuvio, että alkaa hermo jo mennä ... saa nähdä, miten tässä vielä käy. Sanoin kyllä etten enää jaksa tätä säätöä, joten voidaan alkaa miettiä muita työkuvioita ja unohtaa tämä asia. Kerkesin vain taas yhden (viimeisen) ratsastuatunnin Okeroisista perua, kun oletin että työt alkaa ja aloittaisin viikon rauhallisesti ilman monia ratsastuatunteja. No täytyy varata tunti jollekin päivää uudestaan.
Lauantaina 1.8. pääsin pitkän tauon jälkeen Vikkanilla ratsastamaan, kun tamma palasi mammalomalta. Se oli oikein kiva yllätys, mihin en ollut varautunut. Tuolla tunnilla korhjailtiin istuntaa.

Maanantaina puolestaan sain tunnille Kuutin. Väistätettiin takaosaa, taivutettiin ympyrällä harjoitusravissa, tehtiin pysähdyksiä keskihalkaisijalle sekä otettiin siinä myös laukannostoja. Kuutti on tosi herkkä istunnalle  ratsastaa. Ja sehän on vain kiva. Tunti sujui ihan kivasti.
Tässä vähän kuvia maanantain ratsastuatunnilta. Video tunnista löytyy tuosta linkistä. Käy sekin katsomassa.

1.8.2020

VIIMEINEN LOMAVIIKKO: VIIKKO 31

Kuten varmasti tiedätte, kävin lauantaina silmän kivun takia akuutissa. Sieltä annettiin ohjeeksi tulla herkästi takaisin jos silmän oireet pahenee. Ja niin siinä kävikin. Silmä meni huonompaan suuntaan. Maanantaina soittelin päivystysapuun, mutta, kun takaisinsoittoa ei alkanùt kuulua, lähdin sinne siskoni kanssa. Koska silmää oli menee klo 15 kiinni. Ensimmäisenä, vastaanoton virkailija mittaa kuumeen. Hei mä tulin mun silmän takia. En oo muuten kipee. Koska on kovat jonot ja ruuhkaa, niin hän soitti silmäpolille ja pääsin sinne suoraan. Hoitaja tutki näköä ja ihmetteli kun en nähnyt niitä numeroita. Kovasti yritti että näkisin, mutta ei, en nää niitä numeroita. Kovin paljoa. Voisivat ne hoitajat ja lääkärit lukea asiakkaan tiedot, niin tutkimukset olisi kaikille helpompia.

Silmälääkäri tutki silmät ja pyysi vielä toisen silmälääkärin tarkistaa tilanteen. No tulehdus siellä on, mutta jäi epäselväksi, että oliko se nyt värikalvontulehdus vai sarveiskalvontulehdus. Tulehduksen aiheutti kuulemma jokin ulkoinen ärsyke. No sain vielä rasvan lisäksi tipat. Nyt 6xpäivässä tipat ja yöksi rasvaa. Pikku hiljaa loppuviikosta silmä on lähtenyt paranee. Ensi viikon maanantaina vielä kontrollikäynti.


Se pakollinen peiliselfie hississä. Kun lähdimme silmäpolilta, emme meinanneet löytää ulos. Etsimme tätä hissiä jolla tulimme, minkä vuoksi kävelimme sairaalan ympäri ja palasimme silmäpolin eteen. No lopuksi löysimme hissin ja pääsimme ulos.


Shmootiet,  tuorepuurot ja marjarahkat on olleet kesän lemppariherkkuja. Kylmää, täyttävää ja hyvää. Juuri parasta.

Ulkona satoi vettä ja oli pilvistä. Mutta mulla oli aurinkolasit, koska häikäisi.


Käytiin siskoni kanssa vähän lenkkeilemässä metsässä. Mietittiin että pitää tulla joku päivä mustikkaan, kun niitä vielä siellä on.
 Viikolla kävin myös moikkaamassa Lunaa ja Liljaa. Siivosin heidän ulkotarhan taas kunnolla. Ihan lattiasta kattoon. Puput ovat siis vielä vanhemmillani kesän. Ja syksyllä taas tulee takaisin mulle.
Kuulin myös että ensi viikolla, tiistaina aloitan vihdoin siellä uudessa työpaikassa, jonka korona ja muut ongelmat sotki kolme kertaa. Jännittää näin 4,5 kk lomailun jälkeen!

Lähdin toistamiseen siskoni kanssa lenkille. Jotta saisin käännettyä unirytmiä, lenkki oli kiva, mutta uni ei sen aiemmin tullut kun ennen. No onneksi on tässä muutama päivä aikaa. Piti laittaa toinen herätys 8.30 niin se olikin mennyt vahingossa 9.30. Ihmettelinkin että miksi kello ei soinut... Onneksi heräsin jo ensimmäiseen herätyksen kahdeksalta, mutta silti ärsytti.

Tänä kesänä aurinkolasit on ollut enemmän päässä, kun silmälasit.
Tänään lauantaina olisi ensimmäinen ratsastuatunti, sitten viime viikon tiistain. Kivasti tullut yli viikon tauko, mutta välillä nämä minitauot tekee hyvää jo omaan ratsastukseen. Tämän viikonlopun valmistaudun uuteen arkeen. Arkeen joka on ollut katkolla lähes viisi kuukautta.