PUPUJEN KUULUMISIA

Lunalla on alkanut helmikuun aikana kunnolla talviturkki vaihtumaan kevyempään kesäturkkiin. Vaikka vielä huomaa, että lämpimillä keleillä turkkia irtoaa ja ilmojen viiletessä alkaa taas turkki kasvamaan lisää, eli jonkin verran vielä on pompottelua talviturkin ja kesäturkin välillä. Liljasta tätä ei niinkään huomaa.

Viime viikolla en käden vammautumisen takia oikein pystynyt pupujakaan nostelemaan, joten myös pupujen harjauskin jäi vähemmälle. Lunan harjasin sunnuntaina ihan kunnolla ja pupusta kyllä huomasi, ettei ole harjaa hetkeen näytetty, sillä sen verran paljon irtokarvaa kaverista irtosi. Nyt jatkan taas päivittäin pupun harjaamista, kun käsi on parantunut.

Pupujen turkinhoidossa meillä käytössä on kampa, karsta ja koirille tarkoitettu furminator sekä tietenkin sakset. Saksia käytän, jos Lunalla on niin isoja takkuja, ettei enää harjat tehoa, karstaa ja furminatoria käytän vuoropäivin. Furminator on kyllä ollut meidän pelastus, se nimittäin irrottaa todella hyvin kaiken irtokarvan ja kiillottaa turkkia. Tämä harja sopii hyvin pitkäkarvaiselle pupulle. Karsta on myös ihan hyvä harja, mutta se ei ole Lunalla yhtä tehokas kuin furminator. Karstasta meidän puput kyllä nauttivat, etenkin päälaelta alueelta harjatessa.

Odotan todella paljon kevättä ja ilmojen lämpenemistä, jotta puput voitaisiin siirtää ahtaasta tavaran täyteisestä varastosta ulkotarhaan, pikkuhiljaa tietenkin. Ensin totutetaan virheeseen, seuraavaksi saavat olla ulkona tunti pari kerrallaan, pikkuhiljaa ulkoilumäärää lisäten ja lopuksi siirtyvät yöpakkasten loputtua kokonaan taas ulos. Siellä niillä olisi paljon enemmän tilaa touhuta ja rallitella. Ulos siirtyminen tulee olemaan varmasti helppoa, sillä ovathan puput päässeet leudoilla keleillä ulkoilemaan.

Onneksi työpäivien jälkeen, viiden aikaan iltapäivällä on jo sen verran valoisaa, että pupuja näkee viedä ulkoilemaan. Sillä ulkoilusta puput nauttivat paljon.

Huomasin tuossa jonkin aikaa sitten, että Luna on lihonut hieman, mutta ei onneksi paljoa. Ennen Lunan ja Liljan ruoka on ollut samassa kupissa, eli kupissa on ollut kahden pupun annos. Muutaman päivän seurailin pupujen ruokailuja ja huomasin Lunan syövän suurimman osan pelleteistä Liljan ollessa hitaampi syömään. Onneksi meillä oli valmiiksi kaksi ruokakippoa, joten oli helppo siirtyä jakaman molemmille pupuille omat ruuat, jotta molemmat saavat sopivan määrän pellettiä.

Alkuun onnistui hyvin vain ruokakuppeihin jako, puput söivät kiltisti omat ruuat, mutta nyt on tilanne se, että molemmat menevät toistensa ruokakipoille, sillä tietenkin kaverin ruoka maistuu paremmalta, vaikka täysin samaa ruokaa on. Tästä ruoan jakamisen myötä olen joutunut siirtämään pupujen ruokailun iltaan, sillä aamulla en ehdi valvomaan pupujen ruokailua töiden takia.

Olen myös alkanut tekemään youtubeen pupuistamme videoita. Täältä löydät meidän kanavan. Siellä on jo muutama videoklippi.

Tässä olikin kunnolla pupujen kuulumisia taas vaihteeksi. Ensin mietin pelkkää turkinhoitoon liittyvää postausta, mutta asioita tuli niin paljon mieleeni lisää, mutta kuitenkin pieniä yksittäisiä asioita, joten ajattelin yhdistää asiat tähän samaan postaukseen. Sillä kuitenkin halusin kirjoittaa teille näistä kaikista asioista.

Haluatteko noista Liljasta otetusita kuvista kuvapostauksen blogiin? Sillä niitä kuvia ei ole blogissani vielä näkynyt.

PUPUJEN ULKOILUTUS TALVELLA

Viime aikoina olen saanut ja nähnyt facebokissa kysymyksiä siitä, että voiko pupua ulkoiluttaa minkä verran talvella tai voiko sisäkanin siirtää talveksi ulos? Onko ulkokani kuinka rohkea? Mikä on sopiva aika siirtää pupu ulkoa sisälle? Ajattelin näihin kysymyksiin omien kokemusten kautta kirjoitella omia vastauksiani, kokemuksistani. Kertoa niin, miten minä ja perheemme toimimme.

Moni blogini lukija ja instagramini seuraaja varmasti tietääkin, että meillä puput asuvat keväästä syksyyn ulkona ja talven lämmittämättömässä varastossa, koska perheessämme on allergisia. Varaston lämpö menee ulkolämpöjen mukaan, mutta tänäkin talvena lämpö on pysynyt hyvin plussan puolella. Toki silloin, jos/kun tulee kovemmat pakkaset, niin laitetaan lämmitystä varastoon. Tämä olikin ainoa ratkaisu pupujen ottamisessa. Ostimme puput kasvattajalta, joka pitää pupuja kanssa ulkona ja talven navetassa, joten pupuillamme ei ollut muuta totuttelua, kuin uusi ympäristö ja uudet ihmiset. Niiden ei esimerkiksi tarvinnut totutella ulkona vaihteleviin säihin.

Ulkokanilla on paksumpi pohjavilla, joka auttaa kania pysymään lämpimänä talvellakin. Pohjavilla kasvaa sitä mukaan, kuin kelit viilenevät. Kesällä ulkokania ei voi viedä lämpimään taloon, sillä kani voi saada lämpöhalvauksen hyvin helposti ja sisäkania ei voi siirtää ulkokaniksi talvella, koska pohjavilla on ohuempi.

Jos haluat ulkokanin, niin silloin pupu kannattaa ostaa keväällä tai kesällä. Kaneja voi pitää ulkona niin kauan, kun vesi jäätyy juomapullossa, silloin viimeistään puput on hyvä siirtää sisätiloihin, esimerkiksi lämmittämättömään varastoon. Kun varasto on lämmittämätön voi kania myös ulkoiluttaa talvella valjaissa ulkona. Itse pidän pupuja 1-5 asteen pakkasilla viidestätoista minuutista puoleen tuntiin, riippuen täysin siitä, että miten puput viihtyvät ulkona.

Täysin sisäkania voi ulkoiluttaa ulkona leudoilla säillä maksimissaan noin viisitoista minuuttia, jos on jo kesällä ja syksyllä päässyt ulkoilemaan säännöllisesti ja tietenkin samalla pitää seurata miten pupusi käyttäytyy ulkona tai ulkoilun jälkeen. Voi olla myös niin, että pupu ei tykkää talven kylmyydestä tai sitten se nauttii siitä. Nämä on täysin yksilökohtaisia ja selviää vain kokeilemalla. Kuitenkin moni kani tykkää, kun pääsee talvella kaivamaan koloja ja riemuloikkiman lumihankeen.

Ulkokanista saa yhtä rohkean ja luottavaisen, kun sisäkanista. Pupujen kanssa pitää touhuta paljon, oli kyseessä sisä- tai ulkokani ja sitä kautta ne oppivat luottamaan ja tuntemaan hoitajaansa. Koen myös, että ulkokani on rohkeampi sisäkaniin verrattuna, sillä ulkona ollessaan puput tottuvat erilaisiin ääniin, kuten ohi ajavin autoihin. Mutta tuo voi myös johtua ainoastaan siitä, että toinen kani on rohkeampi kuin toinen, oli sitten kyseessä ulko- tai sisäkani.

Mulla on ollut tapana pitää Lunaa ja Liljaa vuorotellen ulkona, sillä se on helpompaa. Viime viikon sunnuntaina tein kuitenkin poikkeuksen ja otin molemmat puput samaan aikaan ulos. Meno olikin hetkittäin todella hektistä, kun piti katsoa ettei narut sotkeudu toisiinsa tai pupuihin. Luna keksi mennä puuliiterin alle ja kun sen olin saanut sieltä pois, ihan vain siksi, ettei jää jumiin, niin Lunan jälkeen liiterin alle livahti Lilja. Noh Liljaa vahtiessa, ettei kierrä itseään jumiin, karkasi Luna.

Vilkaisin sivulle, että pupu on ihan vieressä ja kaksi sekuntia myöhemmin Luna olikin jo poissa. Pieni paniikkihan siinä iski, kun en yhtään pupua nähnyt missään. Luotin kuitenkin siihen, että pupu ei lähde pihasta pois, kun suurimmaksi osaksi on aidattu piha, mutta myös avonainen portti. Näinhän siinä sitten kävi, pian Luna tulikin jo takaisin luokseni ja Liljakin oli kerinnyt tulla liiterin alta pois. Tämän jälkeen ulkoilu jatkui rauhallisemmissa merkeissä. Molemmat myös viihtyivät pitempään ulkona, aika meni ihan huomaamatta ja yllättäen oltiin ulkona lähes tunti. Mikäs siinä ulkoillessa, kun kaikki viihtyvät.

Tähän loppuun haluan vielä muistuttaa, että nämä olivat minun ajatuksiani aiheesta ja tämä on minun tapani toimia pupujemme kanssa ja molemmat voivat todella hyvin, kummallakaan ei ole talvisin ollut mitään flunssaa tai nuhaa. Tapoja on monia pitää pupuja, pääasia on kuitenkin se, että ne voivat hyvin, saavat liikuntaa, ruokaa ja huolenpitoa. Oikein mukavaa tiistaita juuri sinulle!

SEKALAISIA PUPUKUULUMISIA

Nyt kun mulla on pitkä joululoma, niin olen pystynyt puuhailemaan paljon enemmän pupujen kanssa. Päivisin vien pupuja ulos nollasta viiteen pakkasasteen väliltä. Riippuen säästä, pupujen energiamäärästä ja siitä, miten viihtyvät. Pidän niitä ulkona viidestätoista minuutista puoleen tuntiin. Kun olin Hämeenlinnassa koulussa pari viikkoa ennen lomaa, puput eivät tainneet päästä yhtä paljoa ulos, jonka sitten huomasi kertyneestä energianmäärästä, joka nyt onneksi on alkanut tasaantumaan, kun ovat päässeet päivittäin ulos touhuamaan.

Joululahjojakin puput saivat. Enimmäkseen herkkuja, jotka katosivat masuihin hetkessä, alun epäröinnin jälkeen. Ensin molemmat tuumailivat että, "hei, voiko noita keksejä syödä?" Kunnes herkut mutusteltiin tapellen suihin, siitä kumpi kerkiää syömään enemmän. Joulun jälkeen kävin ostamassa pupuille aktivointipallon ja kissoille/koirille tarkoitetun furminator-harjan.

 Aktivointipalloon laitan nykyään pupujen herkut, jotta puput saavat samalla tekemistä, eivätkä myöskään saa kovin helposti herkkuja, vaan pienen työn ja aivojen käyttämisen kautta. Heti pallon ensimmäistä kertaa saatuaan, molemmat tajusivat lelun idean. Lilja alkoi pyörittämään palloa ja Luna söi pellettejä maasta, sitä mukaan kun ruokaa pyörityksen jälkeen tippui ja lopulta pallo viskattiin pois, kun eivät saaneet enempää pellettejä, vaikka niitä sinne jäikin, mutta molemmilla oli tosi kiire syödä pelletit maasta.

Furminator-harjan ostin kevään karvanlähtöä varten. Tälläkin hetkellä pupuilta irtoaisi paljon irtokarvoja, kun nuo kelit ovat niin vaihtelevia. Toisena päivänä saattaa olla 8 astetta pakkasta ja toisena päivänä taas nollassa. Tästä johtuen olen harjannut pupuja päivittäin. Kuitenkin aion tämän harjan ottaa kunnolla käyttöön vasta keväällä kelien lämmetessä. Olen kyllä harjaa Lunalla testannut ja harja irrottaa todella hyvin kaikki ylimääräiset irtokarvat.

Uuden vuoden vaihde meni meillä, ihmisillä ihan mukavasti, mutta molemmat puput pelkäsivät raketteja, niistä tulevaa kovaa pauketta ja välähdyksiä. Varastoon, kun kuuluu niin helposti naapurien rakettien ampumiset, sillä ihan vieressä = juuri meidän talon kohdalla kaikki ampuvat, sekä muualla lähiympäristössä. Laitoin pupuille ison heinäkasan häkkiin ja pidin varastossa myös valot päällä ja verhot kiinni. Mitään ylimääräistä ääntä en viitsinyt laittaa, sillä yksi päivä jotain videota katsoessani pupulassa, molemmat vain rummuttivat järkyttyneinä, vaikka äänet puhelimessani oli hiljaisella.

Seuraavaksi sitten hieman ikävimpiin kuulumisiin Liljasta. Pupun kynsien leikkaus on sujunut jo useamman kerran aika hyvin. Maanantaina Liljalla oli ihan selvästi huonompi päivä, sillä ottaessani pupun harjaukseen, alkoi Lilja hetken päästä murisemaan ja pyöri sylissäni. Päätin, että vien pupua valjaissa hetkeksi ulos, sillä sinne se ihan selvästi halusi, kun meni oven luo norkoilemaan. Kello oli jo seitsemän illalla, joten itse en kauan ulkona viihtynyt pimeän vuoksi, mutta mentiin pari kertaa varaston ympäri. Pian tästä siskoni tuli varastoon leikkaamaan pupujen kynsiä ja aloitettiin Liljasta, kun se vielä oli valjaissa. Varoitin kyllä siskoani siitä, että pupulla on huono päivä ja ehkä kannattaisi siirtää kynsien leikkaus seuraavalle päivälle. Mutta siskoni halusi, että kynnet leikataan, kun hän varastoon oli jo tullut.

Heti alusta alkaen kynsien leikkaus oli vaikeaa, eikä tilannetta helpottanut kun siskoni härnäsi aktivontipallolla pupua. Noh kynsien leikkaus oli täysin epäonnistunut. Takatassujen kynnet saatiin leikattua, mutta etutassut jäi leikkaamatta, kun pupu alkoi puremaan, murisemaan ja lopuksi raapi kämmeneen ilkeän haavan. SEkä jatkuvasti veti tassuja leukansa alle. Tämän jälkeen päädyttiin, että siirretään Liljan loppujen kynsien leikkaus ja Lunan kaikkien kynsien leikkaus seuraavalle päivälle. Täytyy toivoa, että tämän pienen takapakin jälkeen kynsien leikkaus sujuisi Liljan kanssa paremmin.

Lemmikkikanin hyvinvoinnista

Tässä postauksessa listaan asioita miten voit osaltasi ennaltaehkäistä lemmikkikanisi sairastumista ja miten voit toimia jos pupusi sairastuu. Muistakaa tämä: tietenkään nämä eivät aina auta ja hyvästä hoidosta huolimatta lemmikkisi sairastuu ja sille, ei sitten voi mitään. Eikä se automaattisesti tarkoita sitä, että olisit huono hoitaja lemmikillesi.

Nimittäin meillä juuri kävi niin, vaikka hoidetaan molemmat puput aina hyvin ja silti toinen pupuistamme sairastui. Onneksi Lunalla oli lievähkö suolitukos, jonka huomasin nopeasti ja pupu sai tarvitsemaansa hoitoa hyvin alussa sairastuessaan. (Jos se suolitukos edes oli) Myös minä onneksi sain neuvoa ja vinkkejä eräässä kanit-ryhmässä Facebookissa.

Luna ja Lilja ovat olleet meillä nyt noin reilu vuoden verran ja kokemusta on tullut pupuista hieman lisää tämän vuoden aikana, enimmäkseen vain pupujen perushoitoon liittyen. Toki on perehdytty hieman sairauksiin, mutta kokemuksellahan niistä oppii. Tietenkin taustatietoina meillä on muista lemmikkieläimistä, netistä etsitty tietoa, kaverilta ja kasvattajalta saatu neuvoa.

Kun tunnet lemmikkieläimesi, (oli se sitten pupu, hevonen, kissa tai koira) niin tiedät, mikä on sille normaalia käyttäytymistä ja mikä sille on epänormaalia käyttäytymistä. Silloin pystyt huomaamaan helpommin jos lemmikkisi on kipeä ja huonovointinen. Ja tuntiessasi lemmikkisi huomaat, milloin se on taas kunnossa.

- Huolehdi, että pupullasi on heinää ja vettä on saatavilla, ihan aina. Tuore ruoho, kuivaheinä ja vesi on pupun pääravintoa ja nämä myös auttaa ruuansulatuksessa. Pelletit on taas lisäravintoa.

- Jos pupusi on pitkäturkkinen, niin silloin on tärkeää harjata pupua usein, jotta suurimmat irtokarvat poistuvat turkista, eikä sitä joudu kanin suolistoon kovin paljoa. Pupu nuolee itseään karvanlähtöaikaan eniten (keväällä ja syksyllä) joten silloin turkin huolellinen harjaaminen on erityisen tärkeää.

- Säännöllinen liikunta esimerkiksi valjaissa ja virikkeitä mielen virkeydeksi. Liikunta ehkäisee liikalihavuutta ja ennaltaehkäisee muita vaivoja/sairauksia. Kun pupulla on vaihtelua, kuten ulkoilua, valjaissa oloa, oksien järsimistä, seuraa ja muita virikkeitä ei pupu silloin myöskään tylsisty.

- Huomatessasi lemmikkisi olevan huonovointinen, seuraa hetki oireita ja ota niistä selvää. Sen jälkeen anna ripeästi oireiden mukaista hoitoa. Vointia kannattaa/pitää seurata jonkin aikaa, vaikka oireet häviäisivät/helpottaisivat.

- Etsi tietoa luotettavista lähteistä. Kasvattajaan voi olla yhteydessä, (me ainakin alkuun olimme pupujen kasvattajaan yhteydessä, kerrottiin pupujen kuulumisia ja lähetettiin kuvia) eläinyhdistyksistä saa oikeaa tietoa. Ihan ensimmäisenä en lähtisi keskustelupalstoja lukemaan.

- Tarvittaessa soita/vie eläinlääkäriin. Silloin, kun lemmikin tila heikkenee tai ei lähde paranemaan. Kiireellisissä tapauksissa pitää tietenkin heti mennä eläinlääkäriin, kun näkee ihan selvästi, että lemmikkipupu on kipeä.

- Ole mielummin hieman ylireagoiva ja -huolehtiva, kuin turhan välinpitämätön. Se on se, joka voi pelastaa pupusi hengen.

Tähän loppuun vielä kerron teille lyhyesti pupujen suolitukoksesta. Suolitukos ilmenee siten, että pupu ei ulosta, ei halua syödä, juoda eikä liikkua sekä pupu näyttää apaattiselta ja väsyneeltä. Kun selviää, että pupulla on suolitukos pitää hyvin nopeasti antaa oikeanlaista hoitoa, sillä tämä on hyvin vaarallinen ja hengen vievä.

Kun pupulle tulee suolitukos, niin sitä pitää pakkosyöttää, -juottaa ja -liikuttaa. Sekä myös pitää hieroa hellästi mahaa, jotta suolisto alkaisi taas toimimaan normaalisti. Itse ainakin Lunalla vuorottelin näitä Lunan sairastuessa. Jos oireet eivät helpota tai lemmikin tila huononee entisestään niin silloin pitää soittaa ja viedä lemmikki eläinlääkäriin. Niin kuin tämän aiemmin jo mainitsinkin.

Olen tähän nyt listannut muutamia hyvin yksinkertaisia neuvoja, jotka halusin tulla vain siksi jakaman, kun meidän pupu sairasteli viime viikon sunnuntaina ensimmäistä kertaa. (linkki postaukseen) Toivottavasti tästä postauksesta on hyötyä juuri sinulle.

Erittäin mukavaa keskiviikkopäivää kaikille!