SILMÄT KIINNI RATSASTUSTA

Mun instagram @suokkiystavia ei ota toimiakseen. En pysty tykätä, kommentoida tai kirjoittaa kuvatekstejä. Tämä ongelma on ollut lähes kaksi viikkoa, enkä enää keksi mitä voisin koittaa ongelman ratkaisuksi. Joten teen tällä kertaa tuntipoastauksen tänne. Onko muilla ollut instagram kanssa ongelmia?

Tunnille sain Ritan. Mentiin ilman satulaa. Ensin leikittiin peiliä, joka oli hankalaa, koska en nähnyt kunnolla kentän toiseen päähän, jossa peili oli. Mutta mentiin muutama kierros ja pääsin itsekin peiliksi viimeisenä. Peilin jälkeen tehtiin muutamat etuosan- ja takaosankäännokset jotka aikoivat kohtalaisesti.

Laukattiin pitkät sivut, koska sateen vuoksi siellä pohja oli ainoastaan laukkakunnossa. Oikeaan suuntaan laukka sujui hyvin. Vasemmassa suunnassa Rita veti kolme kertaa pään alas ja hetken mietin, että koliseeko kohta. Mutta ei, onnistuin pysymään selässä, kun tein pidätteet ja pohkeet kiinni, että laukka jatkuu. Pään vetojen jälkeen otin vielä yhden laukkapätkän, joka sujui täysin ongelmitta,kun kaveri seisoi kentän pitkän sivun puolivälissä,  missä pelleily aina alkoi ja siihen sitten päätin laukat tältä erää lopettaa, kun saatiin molemmille onnistunut fiilis.

Lopuksi vielä ratasastettiin silmät kiinni. Ensin käyntiä. Aluksi tuntui tosi jännältä, kun tasapaino ei ollut kunnossa. Pikkuhiljaa silmät kiinni ratsastus kuitenkin alkoi sujumaan. Ravattiin myös silmät kiinni ja sekin sujui ja akoin tekemään volttia, kun kuulostelin, että joku on edessä. Kurkkasin varmistuksen ja kyllä kuulin ihan oikein. Käänsin silmät kiinni Ritan ravivoltille ja tämän jälkeen vasta opettaja antoi ohjeen kokeilla volttia, vähän siis etuilin. Silmät kiinni ratsastus tuntui tosi mielenkiintoiselta. Kerranakin myös tuntui, että mun heikosta näöstä oli hyötyä ratsastaessa.

Silmät kiinni ratsastaessa pohdinkin, että jos sattuisi käymään niin ikävästi, että sokeutuisin, niin ratsastus varmasti onnistuisi vaikka en näkisikään. Sillä alun hataruuden jälkeen tuo onnistui. Mainitsin tuon ajatukseni myös opettajalleni ja hän vain totesi " Joo, nyt voidaan jo harjoitella" 

Semmoinen ratsastustunti tällä kertaa. Oletko sä koskaan ratsastanut silmät kiinni?

NÄKÖ HUONONTUNUT? SILMÄLÄÄKÄRI EI SANONUT MITÄÄN

Moikka ja oikein mukavaa lauantaita!

Varmaan muistat kun mulla oli heinäkuun lopussa silmätulehdus. Tein siitä oman postauksen Värikalvontulehdus. Viikon päästä oli silmäpolilla kotrolli ja sivusinkin aihetta tässä postauksessa. Tuolloin kontrollissa huomasin näkeväni huonommin nuo näkötaulutestin numerot oikealla silmällä, joka siis oli täysin kunnossa, eli siinä ei mitään tulehduksia ollut. (Tai niin kunnossa mitä silmäni koskaan ovat olleet) Vasemmalla silmällä huomasin kanssa pienen eron, mutta toisaalta asiaa selvitin itselleni, että silmä oli ollut juuri tulehtunut. VAIKKA epäilinkin ettei enää voi tulehduksesta johtua. En kuitenkaan ehtinyt asiasta kysyä, eikä silmälääkäri mitään näön heikkenemisestä sanonut joten asia jäi sikseen.

Pari viikkoa myöhemmin tuosta silmälääkärikäynnistä luin omakantaa. Niitä tietoja mitä silmälääkäri oli todennut ja kirjoittanut. Hän oli tietysti löytänyt visuksen  (laseilla)  eli näkötaulutestin tulokset, jotka olivat oikeasta silmästä puolet huonompi kuin vuosi sitten. Tämä selvisi kun vertasin viime vuoden tuloksia tämän vuoden tuloksiin.

Soittelin sitten arkena silmäpolille ja tiedustelin miten aloitan asiaa hoitamaan. Nyt onkin sitten optikolle tulossa näöntarkistus jossa katsotaan uusien lasien tarve ja maksusitoimus laseihin.

Keväällä ja kesällä olen epäillyt että näkö olisi huonontunut, mutta en ole saanut aloitettua asiaa eteenpäin, kun on vain käsketty käyttämään silmätippoja, jos nyt sitten kun on oikein mustaa valkoisella. Vaikka faktat jo tiedänkin, niin silti mua jännittää ensi viikon keskiviikkona oleva silmälääkäri. En tiedä miksi. Mutta palataan taas ensi viikolla aiheeseen viimeistään.

Tilasin mulle myös uudet talviratsastushousut. Nämä ovat tosi mukavat ja joustavat, ihan kuin olisi legginssit. Hurahdin kesällä 2019 ratsastuslegginsseihin ja paluuta perinteisiin kangasratsasruahousuin enää ei ole. Ei ole ollut näin mukavia ratsastushousuja päällä koskaan ennen. Nyt mulla ovat nämä softshel ratsastushousut ja topparatsastushousut. Joten eiköhän talvellakin pärjätä taas astetta paremmin kentällä. Nyt olen valmis syksyyn ja uuteen talvikauteen. Vaikka piemys tuokin omat haasteensa ratsastukseen.

Aloitin lopultakin työt 31.8. monen monen mutkan kautta. Heti ensimmäisen viikon viimeisenä työpäivänä iski migreeni voimakkaana. Varmaan kaikki työstressi sillä purkautui. No siinä sitten huomasin pari päivää ja maanantaina (7.9.) jännitin että käykö taas samalla lailla, eli töihin, paluu, migreeni, ratsastamaan ja tippumimen,  mutta ei, ei käynyt. Pysyin koko tunnin selässä. Eli historia ei toisistani kolmatta kertaa itsenään, mikä olikin helpotus. Olisi ollut inhottavaa soittaa samalle työnantajalle kolmannen kerran vuoden sisään että joo putosin taas. Onneksi ei tarvinut, ainakaan vielä.

PUOMI/KAVALETTI TUNTI

Oon yrittänyt jakaa tätä tekstiä jo koko viikon mun instaan, mutta sovellus/käyttäjä vaan ei toimi. Joten pistetään nämä kuvat ja video sitten tänne blogiin.

☆
Olin 1.9. tiistaina Vikkanilla puomi/kavaletti tunnilla. Vikkan oli tälläkin tunnilla vauhdikkaalla päällä. Tultiin pituushalkaisijalla  ravipuomeja  jotka sujui hyvin.

Laukattiin laukkaverryttelyä ympyrällä ja ensin vahingossa tuli väärä laukka, mutta korjasin sen. Sen jälkeen tultiin laukassa pituushalkaisian puomit ja kavaletti. Ekan kerralla tultiin liian lujaa ja Vikkan ei siksi saanut askeleita sopimaan, kun tuli isolla laukalla.

Tämän kompuroinnin jälkeen tulin sisään ravissa ja vasta pituushalkaisijalla nostin laukan. Saatiin onneksi hyviä ja onnistuneita pätkiäkin. Lopputunnista Vikkan alkoi selvästi väsymään, kun ei enää jaksanut takavaloja nostaa.

Itselle tuotti hankaluuksia kun en nähnyt aina puomeja mutta menin suunnilleen puomeja kohti ja yli 🤣

Vikkan oli kyllä koko tunnin aika malttamaton ja kyttäili jotain peltoja kohti, en tiiä mitä kiinnostavaa siellä oli. Piti oikein vähän keulia..😅

☆ Maanantaina sain myös tunnille Vikkanin ja tehtiin pituushalkaisijalle pysähdyksiä ja peruutuksia.
📷: Sari Nikki

 Tästä linkistä pääset katsomaan lyhyen videopätkän meidän tiistain tunnista.

POHKEENVÄISTÖJÄ

kuvat: Sari Nikki

Ritan kanssa tehtiin eilen tunnilla pohkeenväistöjä ja avoja. Alkutunniata saatiin tosi hyviä pohkeenväistöjä ja arvotkin onnistui jotenkin, mutta vauhdin lisääntyessä väistöt muuttuivat edelliseksi ja sähkäykseksi.

Ravissa väistöt ei lähtenyt oikein sujumaan. Kun ne on hankalia ratsastajalle, niin ei se hevosenkaan niitä tuosta vain suorita. Täytyy vain treenata lisää raviväistöjä, jotta ne lähtee sujumaan paremmin.

Vaikka tähän kysymykseen parhaiten osaa vastata ratsastuksenopettaja, niin kysyn silti teiltäkin, onko jotain vinkkejä, miten saada raviväistöt onnistumaan?

Rita innostui laukasta ja alkoi vain puskemaan kohti aitaa. Kun nostettiin väistöjen jälkeen laukkaa, niin tein väistöt käynnissä, että edes tehtävä sujuisi jotenkuten. 

MUUTOKSIA SUUNNITELMIIN

Mulla oli maanantaina silmälääkärissä kontrolli. Silmän tulehdus oli parantunut ja silmätipat lopetetaan asteittain. Tällä viikolla menee 4xpäivä ja ensi viikolla 2xpäivä. Sen jälkeen voi lopettaa. Kun ei pystytty sanomaan varmaksi, että oliko tulehdus ensin oireeton vai ei, niin ei tule jatkokontrollia, mutta jos silmät alkaa uudestaan oireilla, niin voin olla suoraan yhteydessä silmäpoliin. Tämä oli oikein järkevä ratkaisu, koska terveyskeskuksesta ei ole ollut apua. Pääsen tarvittaessa suoraan silmäpolille.

Viime postauksessa mainitsin, että olisi ollut viimeinen lomaviikko, josta olin innoissani, mutta mitään ei kannata sanoa ääneen tai kirjoittaa, koska eilen sain tietää, että työt jälleen siirtyy. Niin monimutkainen kuvio, että alkaa hermo jo mennä ... saa nähdä, miten tässä vielä käy. Sanoin kyllä etten enää jaksa tätä säätöä, joten voidaan alkaa miettiä muita työkuvioita ja unohtaa tämä asia. Kerkesin vain taas yhden (viimeisen) ratsastuatunnin Okeroisista perua, kun oletin että työt alkaa ja aloittaisin viikon rauhallisesti ilman monia ratsastuatunteja. No täytyy varata tunti jollekin päivää uudestaan.

Lauantaina 1.8. pääsin pitkän tauon jälkeen Vikkanilla ratsastamaan, kun tamma palasi mammalomalta. Se oli oikein kiva yllätys, mihin en ollut varautunut. Tuolla tunnilla korhjailtiin istuntaa.

Maanantaina puolestaan sain tunnille Kuutin. Väistätettiin takaosaa, taivutettiin ympyrällä harjoitusravissa, tehtiin pysähdyksiä keskihalkaisijalle sekä otettiin siinä myös laukannostoja. Kuutti on tosi herkkä istunnalle  ratsastaa. Ja sehän on vain kiva. Tunti sujui ihan kivasti.

Tässä vähän kuvia maanantain ratsastuatunnilta. Video tunnista löytyy tuosta linkistä. Käy sekin katsomassa.

VIIMEINEN LOMAVIIKKO: VIIKKO 31

Kuten varmasti tiedätte, kävin lauantaina silmän kivun takia akuutissa. Sieltä annettiin ohjeeksi tulla herkästi takaisin jos silmän oireet pahenee. Ja niin siinä kävikin. Silmä meni huonompaan suuntaan. Maanantaina soittelin päivystysapuun, mutta, kun takaisinsoittoa ei alkanùt kuulua, lähdin sinne siskoni kanssa. Koska silmää oli menee klo 15 kiinni. Ensimmäisenä, vastaanoton virkailija mittaa kuumeen. Hei mä tulin mun silmän takia. En oo muuten kipee. Koska on kovat jonot ja ruuhkaa, niin hän soitti silmäpolille ja pääsin sinne suoraan. Hoitaja tutki näköä ja ihmetteli kun en nähnyt niitä numeroita. Kovasti yritti että näkisin, mutta ei, en nää niitä numeroita. Kovin paljoa. Voisivat ne hoitajat ja lääkärit lukea asiakkaan tiedot, niin tutkimukset olisi kaikille helpompia.

Silmälääkäri tutki silmät ja pyysi vielä toisen silmälääkärin tarkistaa tilanteen. No tulehdus siellä on, mutta jäi epäselväksi, että oliko se nyt värikalvontulehdus vai sarveiskalvontulehdus. Tulehduksen aiheutti kuulemma jokin ulkoinen ärsyke. No sain vielä rasvan lisäksi tipat. Nyt 6xpäivässä tipat ja yöksi rasvaa. Pikku hiljaa loppuviikosta silmä on lähtenyt paranee. Ensi viikon maanantaina vielä kontrollikäynti.

Se pakollinen peiliselfie hississä. Kun lähdimme silmäpolilta, emme meinanneet löytää ulos. Etsimme tätä hissiä jolla tulimme, minkä vuoksi kävelimme sairaalan ympäri ja palasimme silmäpolin eteen. No lopuksi löysimme hissin ja pääsimme ulos.

Shmootiet,  tuorepuurot ja marjarahkat on olleet kesän lemppariherkkuja. Kylmää, täyttävää ja hyvää. Juuri parasta.

Ulkona satoi vettä ja oli pilvistä. Mutta mulla oli aurinkolasit, koska häikäisi.

Käytiin siskoni kanssa vähän lenkkeilemässä metsässä. Mietittiin että pitää tulla joku päivä mustikkaan, kun niitä vielä siellä on.

 Viikolla kävin myös moikkaamassa Lunaa ja Liljaa. Siivosin heidän ulkotarhan taas kunnolla. Ihan lattiasta kattoon. Puput ovat siis vielä vanhemmillani kesän. Ja syksyllä taas tulee takaisin mulle.

Kuulin myös että ensi viikolla, tiistaina aloitan vihdoin siellä uudessa työpaikassa, jonka korona ja muut ongelmat sotki kolme kertaa. Jännittää näin 4,5 kk lomailun jälkeen!

Lähdin toistamiseen siskoni kanssa lenkille. Jotta saisin käännettyä unirytmiä, lenkki oli kiva, mutta uni ei sen aiemmin tullut kun ennen. No onneksi on tässä muutama päivä aikaa. Piti laittaa toinen herätys 8.30 niin se olikin mennyt vahingossa 9.30. Ihmettelinkin että miksi kello ei soinut... Onneksi heräsin jo ensimmäiseen herätyksen kahdeksalta, mutta silti ärsytti.

Tänä kesänä aurinkolasit on ollut enemmän päässä, kun silmälasit.

Tänään lauantaina olisi ensimmäinen ratsastuatunti, sitten viime viikon tiistain. Kivasti tullut yli viikon tauko, mutta välillä nämä minitauot tekee hyvää jo omaan ratsastukseen. Tämän viikonlopun valmistaudun uuteen arkeen. Arkeen joka on ollut katkolla lähes viisi kuukautta.