VIIKKO: 11 "HEI, NÄKEEHÄN SUAKIN!"

Moikka moi! Nyt aika taas tän viikon kuvien ja kuulumisien. Tämä viikko olikin edellistä parempi! Mutta silti ei ole paljoa asiaa.

Olipahan kivaa olla taas tallilla ja ratsastamassa. Kerkesihän siinä noin kahden viikon tauko olla kun olin kipeenä. Flunssa oli aika sitkeä. Eipä ennen flunssista välitetty, nykyään kaivetaan tikulla nenää heti kun on kurkku karhea ja nenä tukossa. Toivon että tämä vielä joskus helpottaisi. 

Maanantaina menin sitten kevyesti ilman satulaa Vikkanilla, johon en ollut yhtään varautunut. Eipä se toki haitannut. Ilman satulaa tykkään mennä.

Tehtiin pituushalkaisijalla pysähdyksiä, temponmuutoksia ja siirtymisiä sekä volttikahdeksikkoja. Vikkan kulki rennosti ja alkukankeuden jälkeen lähti myös taipumaan ja asettumaan kivasti. Joten kyllä, sujui mielestäni aika kivasti meillä maannataina.

Keskiviikkona sain tietää, että saan jatkaa töissä toukokuun loppuun asti. Ja tämä sopii mulle mainiosti, kun oon siellä hyvin viihtynyt. Oon saanut kivasti vastuuta ja siellä myös ymmärretään näön tuomat haasteet. Jos jokin hämmästyttää tai ihmetyttää niin he myös kysyvät, että onhan mulla kaikki ok ja riittävästi tekemistä.

Oon tässä vähän miettinyt ja suunnitellut seuraavaa suuntaa kun tämä työpätkä päättyy. Haluaisin kyllä vaihteeksi jotain muuta, kuin pätkätyötä. 

Kiitti kamut, kiva kun kävitte! 💖 Mulla oli kivaa.

Vietettiin torstaina mun synttäreitä maistelemalla uutuusherkkuja ja lopuksi tilattiin pizzaa. 🙌 Oli vähän säätöä siinä, että kuka tilaa ja miten tilataan pitsat, koska Kotipizza on ainoa, josta tietääkseni saan gluteenittoman pitsan. No siirrettiin siinä sitten rahoja ja yksi teki tilauksen. Yritettiin ensin tehdä soittamalla tilaus mutta se ei käynyt. Harmi sinänsä kun soittaminen olisi kätevämpää, koska hankala lukea nettisivuja.

 Ainiin, yksisynttärilahja oli pizza!

Oltiin käyty yhden kaverin kanssa ostamassa kaupasta herkut ja todettu, että tästä pitää sanoa, ettei yksi syö sitä suklaata, kun siinä on pähkinää. Kuitenkin unohdettiin sanoa. Onneksi ei siitä käyny mitään hänelle. Tajuttiin siinä vaiheessa kun kaivoin pussin esiin esitelläkseni sulkaan. Tulikin "ainiin heidän, tässä on pähkinää!!" Reaktio. Meillä oli kunnon herkuttelupäivä ja nyt mulla on vähän suklaata syötävänä, jolle tietysti olen yliherkkä. No saanpahan herkutella vielä monta päivää.

Nää sää muutokset on kyllä hienoja. Toisinaan ihan kuin keksitalvi ja toisinaan kuin kevät. Koko ajanhan kevättä kohti mennään ja tämä nyt satava lumi koko ajan sulattaa vanhaa lunta. Tää talvi oli kiva joten mun puolesta kevät saisi jo tulla.

Tänään lauantaina menin serkun seuraksi tallille, auttelin häntä Kuutin kanssa. Hänen tunnin jälkeen tuotiin kuutti talliin hetkeksi huilaamaan. Riisuttiin poni muuten, mutta jätettiin jalkoihin suojat ja pintelit. Ponilla on tapana potkia toisinaan. Joten en turhaan viitsinyt suojien ja pintelien kanssa säätää.

Ennen tuntia yksi tuntilainen totesi mulle näin: näkee hän suakin. Luulin että oot lopettanut ratsastuksen.

Mä: eiii, en oo lopettanut. En vain kipeenä viitsinyt tulla. 

Hän kysyi: aa, oliko sulla crona? 

Ja nokkelana sitten vastasin viisaasti: olihan mulla. 

Ai, oikeesti hän kysyi. 

No eii ollut, se oli vitsi. Mut kyl kävin hakee Negan tuloksen.

Tunnilla tehtiin ensin käynnissä pituushalkaisijalla pysähdyksiä ja volttikahdeksikkoa. Kahdeksikoilla Kuutti asettui hyvin. Pysähdykset tuli aina pituus halkaisijan alkuun ja loppuun. 

Seuraavaksi ravailtiin hetki koko uraa ja tehtiin ynpyröitä. Hetken päästä alettiin tulla pituus halkaisijalla väestöä. Ensimmäisellä kanisterilla siirryttiin ravistaa seis ja Väistätettiin vähän matkaa sivusuunnassa loivasti. Toisille kanistereille päästyä siirryttiin raviin. Alkukankeuden jälkeen saatiin monet hyvät väistöpätkät. Lopuksi vielä ravailtiin uraa pitkin rennosti. 

Kuutti oli oikein kiva tänään ja auttelin taas iltatallissa.😎

Helmi otti rennosti vasta sen jälkeen kun kaverit olivat käyneet torstaina ja perjantaina. On se rankkaa olla kaikkien ihailtavana. 

Miten sun viikko sujui?