~ Jukuriponi-Daalia ~

Moikka!

Tämä postaus tulee nyt päivän myöhässä.  Koska eilen ei toiminut teitokoneessani netti niin en voinut eilen julkaista tätä. Eilen tein jo luonnoksen blogiin puhelimella. Ensin tasiteltiin pitkään ponin kanssa ja sitten illalla vielä tietokoneeni kanssa. Enkä väsyneenä jaksanut konetta säätää. meni hermot kun netti ei sitten millään toiminut vaikkka teki mitä. Koneella siirsin kuvat oikeisiin kohtiin tekstin väliin tänään, kun sain vihdoin tietokoneeni toimimaan.

Eilen kävimme oikein perheen kesken poneja ratsastamassa. Minä siis ratsastin Daalilla ja isosiskoni ajoi  Ulffilla.

Ensin olimme siinä pihassa ja menimme pari kierrosta talon ympäri. Silloin nuorin pikkusiskoni ja isosiskoni lapsi olivat kärryillä kyydissä vuorotellen. Molemmat olivat yhden kierroksen verran kyydissä. Jo siinä huomasin, että ponit ovat energisiä. Molemmilla kierroksilla kun menimme kohti tallia niin Daali aina yritti mennä tarhaan. Siinä oli työ kääntää poni takaisin. Jätettiin lapset pihaan ja vielä lähdimme maastoon.

Maastossa emme toki kauaa olleet. Jääräpäitä kun ponit olivat niin eivät suosuteent ravaamaan yhtään. Köpöttelimme sitten melkein kokomatkan. Kun taas hetken päästä pyysin Daaliaa raviin niin poni teki u - käännöksen ja alkoi ravaamaan kohti kotia! No me sitten ravattiin kotiin. Ulffi tuli perässä miten sattuu. Vähän ennen kotia poni kääntyi naapurin pihaan. Seuraavaksi tuli tolpat mistä pääsee pihaan, niin Daali sitten kääntyi heti ensimmäisestä tolpasta ravissa pihaan.

Alkuun yrtimme pihassa ratsastaa, mutta ponit joko söivät tai Daalia yritti mennä taas talliin/tarhaan.

Menimme vielä kentälle. Minä ratsastin ja siskoni ajoi Ulffia. Kentällä poni taas ei alkuun suostunut liikkumaan melkeinpä yhtään. Muutama askel käyntiä ja ravia ja pysähtyi. Pyysin ponia alkuun nätisti liikkumaan, ei reagointia. Sitten vähän voimakkaammin. Pari askelta eteenpäin. Tuntui taas että poni pysähtyy, niin napsutin raipalla. Silloin tunsin olevani liikkeessä. Ilmassa. Ja maassa. Poni pukitti huolella ja tiputti mut alas selästä. Ei muuta kuin takasin selkään ja uusia yrityksiä. Muutaman kerran yritimme hypätä pientä estettä, mutta se ei oikein onnistunut. Pari kertaa poni suostui mennä käynnissä yli ja loput kerrat meni sitten ohi! Yritimme myös pitää ponia ympyrällä riimunnarussa, liikkeellä. Mutta ei sekään oikein onnistunut. Siinä ympyrällä huomasin ettei ponia ole ratsastettu pohkeilla kunnolla läpi. Sillä välin toinen pikkusiskoistani, ajoi hieman Ulffia kentällä.

Ei liikuta ympyrällä, ei sitten millään!

Kyllä poni liikkuakkin osaa, jos vain hieman viitsisi. Pitkän patistelun jälkeen viitsikin. Kun ei ollut muuuta vaihtoehtoa, kun totella ratsastajaa ja liikkua eteenpäin.

Tarpeeksi kauan ponin kanssa taisteltuani sain Daalian liikkumaan ja ravaamaan pitempiäkin pätkiä. Aina silloin tällöin ravi oli tosi hienon näköistä. Ja tosi hyvän tuntuista. Vaihtelin suuntaa ja pyysin uudestaan niitä hyviä ravipätkiä molempiin suuntiin. Lopetimme hyviin ravipätkiin. Kun olin saanut ponin liikkumaan molempiin suuntiin. Melkein pääsimme koko kentän ravissa ympäri. Laukkaa kentällä poni ei suostunut nostamaan. Loppukäynnit käveltiin veilä nurmikolla. Jonka jälkeen menimme hoitamaan ponit.

Suitsiin poni tarvitsee turpremmin, ettei pääsisi rasastaessa avaamaan suutaan, se on häirinnyt minua. Silloin poni voisi olla kuuulokkankin paremmin, kun olisi turparemmi. Siitä mainitsimmekin ponien omistajalle. Hän on nimittäin sanonut, että saamme antaa vinkkejä yms.

Daalialla on ihan selvästi liikutuksen puutetta. Ja myös varmasti vaikuttaa ponin nuori ikä. Minun mielestäni poni tarvitsee kunnon koulutusta ja ratsastajaa joka osaa ratsastaa ja opettaa ponille perusasioita. Pysähdykset ja peruutukset poni kyllä osaa. Mutta niiinkuin aiemmin jo sanoin ponilla ei ole ratsastettu kunnolla pohkeita läpi.  Apuja sille pitää opettaa vielä paljon enemmän. 

Alkuun vielä ensin harjasin ponia, mutta lopuksi päätin huuhdella sen vedellä. Sen verran hikinen poni oli jaloisat ja kyljistä. Ensin huuhtelin jalat koska pintelit ja patjat ei hengitä yhtään. Oli ponilla jalat ihan hiestä märät. Siinä poni sitten steppaili ja yritti väistää sitä vettä. En tiedä onko sitä vedellä ikinä ratsastuksen jälkeen huuhdeltu. Eli oliko uusi juttu vai pelleilikö se vain? Pesun jälkeen Daalia meni heti piehtaroimaan kun tarhaan pääsi.

Olisiko jollain antaa vinkkejä miten saada kokematon poni ratsastettua pohkeilla läpi?

Muistutan teitä vielä kyselemään! 

~ Koulurata, helppo C ~

Moikka!

Videota kun toivottiin, niin päätin nyt sen vielä tänne laittaa. En ole mitenkään muokannut sitä. Koska en jaksanut! Enkä halua. Ei sitä mitenkään tarvinnut muokata, laatu toki voi olla hieman huono, koska se on puhelimella kuvattu. Videosta ihan alku (tervehdys ja koko rata leikkaa) puuttuvat vain. Silloin siskoni ei vielä ollut kuvannut.

Tiedostan siinä omat virheeni, ne mitkä eilisessä postauksessa mainitsin. Ravista rikkominen laukalle ja  pysähdyksen unohtuminen. Ja se lopputie meni aika vinoon. Ne kohdat vain menivät omasta mielestäni huonohkosti. Mutta muuten olen edelleen tyytyväinen rataani! Toivottavasti tykkäätte videosta. 

P.S. KATSOKAA VIDEO TIETOKONEELLA. Toimii vain koneella.

24.7.16 Helppo C

                                 

Vielä muistutan teitä kyselemän. Kysymyksiä on tullut kivasti, mutta vielä pikkuisen lisää voisi tulla! Tai toki kun mielipidepostauksiakin toivottiin, niin antakaa aiheita niihin!

~ Koulukilpailut ~

Moikka!

Tästä postauksesta tulee aika varmasti kuvapainotteinen, vähän tekstiä ja paljon kuvia!

Tänään mulla oli aamupäivällä koulukilpailut. Elämäni ensimmäinen Helppo C! Lauantai-iltana onneksi opin sen radan. Minulla oli vain yksi ilta aikaa opetella se rata! En kyllä hirveästi jännittänyt, vaikka olin ensimmäisenä vuorossa luokastani. Pieni jännitys toki oli, mutta ei mitenkään häiritsevä. Jännityskin hävisi verryttelyssä. Tuomarin lappu on minun mielestäni julman negatiivinen, kai se sitten meni aika surkeasti. Toisin omasta mielestäni meni hyvin. Paria virhettä lukuun ottamatta. Ne virheet olivat, että ensin Vikkan rikkoi ravista laukalle ja sen jälkeen unohdin vielä pysähdys-peruutuksen. Muuten omasta mielestäni meni niin hyvin kuin sen pystyin ratsastamaan. Vikkan oli reipas, energinen ja kuuulolla! Mutta lapussa luki "hevonen juoksi alta". Ja monessa kohtaan "ravi rauhallisemmaksi" Sitä minä kyllä kritisoin. Jos Vikkan oikeasti olisi juossut alta pois, niin en olisi pystynyt ratsastamaan kunnolla! Olisin siinä vaiheessa keskittynyt vain hevosen pidättelyyn... Kuuluuko hevosen sittten ravissa laahustaa? Ilmeisesti. Omasta mielestäni hevosen pitäisi liikkua kunnolla ja olla kuulolla.

Tulos:

Neljäs sija

Pisteet: 98/200

Prosentit 49%

Niin kauan olin hyvillä mielillä, kunnes sain sen lapun käteeni ja kun näin kuinka negatiivinen se lappu oikei oli. Kyllä kuulin sanomista, että rata olisi mennyt hyvin, itsekkin olen sitä mieltä! Eikä neljäs sija ole yhtään huono. Luokassamme oli kylläkin vain neljä ratsastajaa. Minulle sanottiin näin, että "olit neljäs, etkä viimeinen" Tuohan on ihan totta!
Näin tällä kertaa, ensi kerralla on pakko mennä paremmin! Parannettavaa olisi ainakin teiden suhteen, mutta todennäköisesti treenaaminen ei auta yhtään, koska kuitenkin näköni on niin huono. Että kulmat, voltit, ympyrät yms voivat olla hieman epätarkkoja. Omasta mielestäni meni hyvin, vaikka lappu sanookin ihan toista. Tein parhaani ja sehän on tärkeintä. Oma mielipide, on se parhain mielipide!

Minua alkoi ärsyttämään se kun voittaja mollaa itseään "hölskyin kuin perunasäkki, meni tosi huonosti" Ja mitä kaikkea muuta! Vastasin sille, että: "ainakaan, et unohtanut radasta mitään, toisin kuin minä. Etkä myöskään hölskynyt vaan näytit selässä tosi rauhalliselta" Miksi pitää valittaa, varsinkin kun tietää, että ratsasti paremmin ja lopuksi vielä on voitttanut luokan? Tuota käytöstä en ymmärrä! Jokainen tyylillään.

Isosiskoni kuvasi minun ratsastuksen videolle, haluatteko sen tänne?

Näyttää aika säälittäviltä noi lyhyet tekstinpätkät, mutta kuvat oli vain niin hienoja, että piti laittaa paljon niitä tänne!

Nyt illalla, kun näitä kuvia tänne laitoin niin, Tuomarin arviointi-pettymys oli jo melkein kokonaan hävinnyt! Ei muuta kuin, kohti uusia haasteita! 

~ Ratatreenit ~

Moikka,

Tänään oli ratatreenit, huomisia kisoja varten. Tunti sujui siihen nähden hyvin, etten ollut ehtinyt/voinut opetella rataa ajoissa ulkoa. Mutta onneksi minulla on tämä ilta aikaa opetella se rata. Ei se ollut edes loppujen lopuksi vaikea ratsastaa niin, että opetttaja huuteli mitä pitää tehdä missäkin kohdassa. Katsoin myös edellisen ratsastajan joka meni saman radan, niin sekin auttoi hieman.  Ja edellisissä kouluraatatreeneissä ratsastin myö He c-radan. Onneksi minulla oli tänään treeneissä Vikkan jolla kisaan huomenna. Niin on edes vähän tuntumaa hevoseen. Toki kyllä tunnen jo Vikkanin kun sillä olen ratsastanut ja kisannut jo aiemminkin.

 Omituista minusta oli se, että jännitin ennen treenejä.Koska en yleensä mitään treenejä ole jännittänyt. Jännitys kyllä hävisi kun pääsin hevosen selkään. 

 Rata ei ole vaikea, siinä on kaikkia mitä minä osaan. Ratsastajat kyllä tietävät radan. (te jotka kisaaatte)Voin kuitenkin vähän avata sitä rataa teille.

-suunnanmuuutoksia

-Kolmikaarinen kiemuraura

-laukkaa ympyrälllä, suoralla ja suunnanvaihdossa

-voltti

-pysähdys ja peruutus

-askeleen pidennyksiä

Alkuverryttely: 

Tein jo heti alkuun pysähdyksiä ja käynnissä tempon vaihtelua. Alkuun Vikkan ei ollut pidätteille kuulolla, eikä pysähtynyt heti kun pyysin. Parin hitaan/huonon pysähdyksen jälkeen pysähdykset alkoivat sujumaan. Vikkan alkoi kuuntelemaan minua. Pysähtyi ja lisäsi vauhtia aina kun pyysin. Käyntiä menimme molempiin suuntiin. Ravissa tein vielä muutaman siiirtymisen ja pysähdyksen. Ravin halusin reippaaksi. Pieni pohkeiden puristus riitti aina välillä kun tuntui, että hiljentää. Vähän taivuttelin ja tein voltteja. Ravi tuntui molempiin suuntiin hyvältä, ja aktiiviselta.

 Laukassa sitten olikin alkuun hieman ongelmia. Laukkasimme pelkästään vasempaan kierrokseen. Laukka ei heti noussut. Vaan jouduin tekemään voltin ja lähtemään Riian perään. Ensin siis c-kirjaimen jälkeen kulmassa nostimme laukan, teimme keskiympyrän, ympyrältä palasimme uralle laukassa ja laukattiin L-kirjaimeen. Toinen laukka sujui sitten paremmin. Itseasiassa täydelllisesti. Laukka nousi hyvin, ja pysyi aktiivisena.

Lopuksi vielä kaksi laukkasivat jasillä välin  minä ja Riian ratsastaja menimme käyntiä uralla. Laukkoihin loppui verryttely.

Rataratsastus:

Seuraavaksi aloimme ratsastamaan rataa. Ensin ratsastettiin Helppo c. minä olin toisena, eli ensin pääsin katsomaan ensimmäisen ratsastusta. 

Itselläni alkupysähdys meni hieman mönkään, pysähdyimme liian ajoissa. Kerran vain tuli, että mitä tehdään seuraavaksi ja jouduin pysähtymään. Mutta muuten rata sujui hyvin. Vielä pitää opetella se. 

Helppo B-ratsastaja lainasi minulta Vikkania niin sain hänen ratsunsa. Joka on talliimmme tullut uusi poni. Ponin nimi on Aada. Oli oikein mukavan oloinen loppukäynneissä. En oikein voi ponista hirveästi sanoa kun menin vain loppukäynnit. ikää en tiedä, mutta aika nuori kaveri vielä on.

Kuvat ovat kevään koulukisoista !

~ Kysykää ~

Moikka!

Huomenna minulla on koulukilpailuja varten ratareenit. Hieman jännittää, koska minulla kerkiää oleemaan yhdet treenit ennen kilpailuja. Harmillisesti olin mökillä kun oli ensimmäiset treenit kisoja varten. Kilpailut ovat siis jo sunnuntaina. Onneksi paikka, talli, ihmiset ja hevonen ovat tuttuja. Nämä ovat minun kolmannet kilpailut ja toiset koulukilpailut! Näillä eväillä mennään! Treeneistä ja kisoista tulee postausta tänne.
Vaikka en osaa jännittäää päiviä ennen jotain tapahtumaa, niin tiedän, että jännnitän sunnuntai-aamuna siihen saakka kunnes kisat ovat ohi. Tai jos on tekemistä (kuten hevosen valmistus).

Elokuun lopussa myös olen viikonlopun mittaisella estekurssilla. Odotan sitä innolla sitä kurssia, koska haluan oppia hyppämisestä lisää. Siitä sitten lähempänä lisää. 

No, mutta mennään kuitenkin nyt postauksen aiheeseen. Eli:

Haluauisin tehdä uuden kysymys-vastauspostauksen! Joten kysykää minulta kysymyksiä. Paljon kysymyksiä. Aihe on vapaa! Saa liittyä hevosiin, minuun tai ihan mihin tahansa. Minä sitten katson kysymykset jotka julkaisen. Aikarajaa ei ole. Vaan teen postauksen silloin kun kysymyksiä on tarpeeksi.

Toki saatte myös antaa ideoita jonkinlaiseen mielipide kirjoitukseen. Jos teitä kiinnostaa mielipidepostaukset. Yhden olen jo tehnytkin. Voit lukea sen tästä. Minua ainakin kiinnostaa lukea ja kirjoitella mielipide postauksia.

Tai voin vaikka molempia aiheita voin kirjoitella. Voin siis tehdä kysymyspostauksen ja mielipidekirjoitus postauksia. Muutenkin minulla on hirveä postausinto päällä. Haluaisin päivittää tänne koko ajan.

Tarvitsen:
-kysymyksiä
-Aiheita mielipide postauksiin.

Pitää hyödyntää kesälomaa ja kirjoitella vielä enemmän tänne blogiin. Elokuussa palaan kouluun (hämeenlinnaan) joten silloin ei ole aikaa postailla. Eli postaustahti tippuu 1-2 kertaan viikossa.

Ensimmäinen viikko

Moikka. Puput ovat olleet meillä nyt viikon. Olemme oppineet tuntemaan pikkukavereita jo aika paljon. Joten nyt voisin kertoa pupuista hieman enemmän. Molemmat ovat uteliaita. Lauantaina kun siivosin häkin niin eivät millään halunneet väistää kun haravoin häkin pohjalta märkää ja jo huonoksi mennyttä heinää pois. Molemmat vaan pörräsivät haravan ympärillä sekä haistelivat sitä. Varovasti sitten haravoin ja kuitenkin toisella kädessä yritin työntää/nostaa pupuja sivuun. Mutta puput tulivat aina vaan uudestaan haistelemaan haravaa.  Sain onneksi siivottua pohjan hyvin.

Luna on pupuista rauhallisempi ja rohkeampi. Lilja taas uteliaampi ja vilkkaampi. Lilja saa usein jotain ihmeen "spurttikohtauksia" pomppii, sladittelee ja juoksentelee vapaana ollessaan. Lunakin tekee niin mutta huomattavasti vähemmän.

Luna kun syö ruohoa niin Lilja saattaa korkeintaan minuutin välein srputtailla ympäriinsä. Alkuun luulin, että pupu säikkyy ohi meneviä autoja, moottoripyöriä sun muita. Mutta ei kuitenkaan säiky. Koska spurttailee muulloinkin kun joku auto menee ohi.

Sunnuntai-aamuna kun Lilja taas spurttaili ympäri aitausta niin törmäsi sitten pari kertaan Lunaan, joka mutustelee rauhassa ruohoa. Luna jää sitten hölmistyneenä katsomaan kaveriaan, että: "mitä sä oikein touhuat?"

Molemmat viihtyvät hyvin sylissä ja ovat kesyjä sekä hyvin käsitteltäviä.

Maanantaina lähdimme mökille ja puput pääsivät mukaan. Molemmat olivat ihmeissään kun lähdettiin liikkeelle. Lilja oli ihan rauhallisesti kuljetuskopissa, mutta Lunan sydän pamppaili niin kovaa, että tuntui kuljetuskopissa läpi omaan reiteen. Mökillä kuitenkin Luna oli rennompi kuin Lilja. Molemmat oli heti uteliaina tutkimassa uutta mökkihäkkiään. Ja ovat tänään tykänneet olla siellä, vaikka olemme koittaneet haluaisitko tulla ulos häkistään. Iltaa kohden tulivat uteliaina ulos syömään nurmikkoa.

Tiistaina paikka oli sen verran tuttu jo, että olivat heti haluamassa ulos häkistä. Aloimme myös rakentamaan pupuille mökille omaa ulkohäkkiä. Tänään myös tuttujamme kävi meidän mökillä ja heidän kissa oli mukana. Eikä puput olleet yhtään moksiskaan kissasta.

~ turvallisuus ennen kaikkea ~

Moi!

Pari päivää sitten tein tänne postauksen maastoretkestäni ponien ja isosiskoni kanssa. Voit lukea sen tästä linkistä.  Silloin oli se kaahari autoilija. Nyt minä haluaisin hieman puhua turvallisuudesta, sekä ratsukoista liikenteessä, omasta näkökulmastani tietenkin. Nämä ovat vain minun omia henkilökohtaisia ajatuksiani. Enkä nyt ota kantaa esim, kaupungissa ratsastukseen. Koska siitä ei ole kokemusta. Vaan puhutaan niistä pienemmistä teistä.

Vaikka minun mielestäni hevosella ei kuulu ratsastaa kaupungissa, niin nämä kuuluu myös sinne! Koska täytyyhän autoilijoiden huomioida muut autoilijat, kävelijät, pyöräilijät yms. Niin täytyy se hevonenkin huomioida! Toki eihän kukaan voi autotiellä (kaupungissä ratsastaa). Ainakaan minun mielestäni kaupunkiin ei kannata mennä ratsastamaan säikymmällä hevosella tai ponilla.

Suurin osa autoilijoista kun näkevät ratsastajan hiljentävät vauhtia, meidänkin kohdalla pari autoilijaa oikein pysähtyivät. 

Mutta sitten ovat ne idiootit. Jotka kaahaavat ohi vauhtia hiljentämättä! Käytännössä melkein ajavat päälle, ainakin minun kohdallani! 

Jos autoilija näkee liikenteessä ratsastajan:

-Pitää hiljentää vauhtia, ja ajaa ratsukon ohi tarpeeksi hiljentäen. Autoilijat kun eivät tunne sitä sinun ratsuasi. Sen takia eivät tiedä mistä se voi säikähtää, vain omistaja/ratsastaja tuntiessan tietää. 

Jos autoilija ei hiljennä vauhtiaan ratsukon nähdessään:

-Hevonen/poni voi säikähtää

-Ratsastaja voi säikähtää (minä ainakin säikähdin)

-Onnettomuus syntyy helpommin kun hevonen säikähtää ja säntää pakoon, joko sen auton alle tai jonnekkin muualle. Silloin ratsastaja putoaa helpommin ja itse voi loukkaantua. 

-Toki jos olet hyvä ratsastaja voit onistua pitämään hevosen/ponin käsissäsi, ettei hevonen pääse karkuun. Mutta se riippuu ihan siitä paljon hevonen säikähtää ja kokeeko se, sen autoilijan uhkana.

-Myös hevonen voi olla tottunut liikenteeseen eikä edes säikähdä.

Toki ratsastajalla on myös oma vastuunsa liikenteessä. Et esimerkiksi voi ratsastaa väärällä puolella tai keskellä tietä. Ja ratsastajan kannattaa siirtyä käyntiin nähdessään autoilijan. 

Pyydän kaikkia autoilijoita huomioimaan hevoset liikenteessä.

~ Postaushaaste ~

Päätin, nyt ensimmäisen kerran osallistua Jalustinnetin postaushaasteeseen. En ole aiemmin osallistunut, mutta kun oli sen verran kiva ja helppo haaste, niin päätin osallistua!

JATKA LAUSEITA:

Lempi askellajini… Laukka tietenkin

Lähestyessäni estettä… Jännitän, mutta myös yritän unohtaa esteen koon, vaikka ei olisi mitekään iso

Tallilla pelkään… kaikenlaisia hyönteisiä ja ötököitä

Hevosmaailmassa en ymmärrä…toisten arvostelua

Unelmieni hevonen… Suomenhevonen, joka on reipas ja rauhallinen.

En pidä hevosista, jotka… ovat laiskoja

Hevosenhoitaja… on tärkeä apu kisoissa

Jos taivaalta tulee vettä kaatamalla, ja minulla on tunti kentällä…laitan sään mukaiset varusteet ja menen tunnille

Vahvuuksiini ratsastajana kuuluvat muun muassa…tippuminen,  :D

Jos olen yksin tallilla, kun sähköt menevät, niin…menen ulos, sanon myös tallin omistajalle siitä

Ratsastusleirit… ovat kivoja. Vaikken ole ollut kuin parilla leirillä.

Leikkituntien idea… leikkiä ja pitää hauskaa. Sekä rakentaa luottamusta hevoseen ja harjoittaa tasapainoa. Leikkitunnit ovat myös tosi rentouttavia.

Maastoilu on parhaimmillaan… rentouttavaa, tosi ihanaa. Ja hauskaa!

Aina, kun putoan…Kysyn, että: "pitääkö tuoda kakkua?" Nousen vaan hti takaisin satulaan! Jonkun takia myös rupean jännittämään, että ptoan uudestaan. 

~ Poni karkas ~

Moikka!

Kävin isosiskoni kanssa tänään siellä tuttuni luona liikuttamassa poneja. Itse ratsastin Daalialla ja siskoni ajoi kärryilä Ulffia. Kuitenkaan reissu ei ollut ihan kaikista mieluisin. Sattui ja tapahtui kaikenlaista.. Hypätkään kyytiin jos teitä kiinnostaa meidän maastoreissumme.

Haimme ponit tarhasta. Tarha on tuon katoksen vieressä heti (katos näkyy kuvissa). Laitoin Daalian narusta kiinni. Ulffi laitettiin toisesta narusta kiinni. Eli ponit oli alkuun vain yhdestä narusta kiinni. Mikä huomattiin virheeksi. Siirsin vähän Daalia ja samalla riimunarun lukko aukesi. Daali lähti karkuun ja pinkoi pitkin pihaa. Välillä haukkasi nurmikkoa, mutta kun näki minut niin lähti taas karkuun. Vähintään jonkun 15 minuuttia leikittiin tätä hippaleikkiä. Kerran näykkäsi peukaloani ja pukitti minua kohti. No onneksi sain sen sitten kiinni kun taas alkoi poni syömään nurmikkoa. Harjasimme ja varustimmme ponit. Olimme juuri lähdössä, kun alkoi taas satamaan. Vettä oli jo satanut aina silloin tällöin. Muutaman kerran näytti että sade lakkaa, ja kun päätimme lähteä alkoi taas satamaan.  Mutta lopulta pääsimme laittamaan ulfille vielä kärryt perään ja lähdimme maastoon. 

Ponit oli ensin tuolla tavalla kiinni miten Ulffi on (ruskea pienempi poni). Mutta kun eivät pysyneet paikoillaan laitoimme lopulta ne kiinni noin miten Daali on. (musta poni)

Daalia on valmis töihin. Odotellaan vain sateen laantumista. Noi pintelit on tosi söpön väriset. Mutta ei ollut enään kun palasimme talliin maastoreissultamme.

Silloin kun Daali pääsi karkuun, niin Ulffi jäi ihan paniikissa pyörimään katokseen, missä oli jo kiinni. Poni parka kun ei osaa olla yksin hetkeäkään. Vaan on Daalin perään aina.

Ulffi

  

Alkumatka sujui tosi kivasti vaikka satoi välillä aika rankastikkin vettä. Onneksi otimme takit jotka pitää vettä. Suurimmaksi osaksi menimme käyntiä ja ravia. Alkumatkasta molemmat kulki tosi nätisti. Eivät säikkyneet, eikä hölmöilleet mitään. maastoilu tuntui tosi kivalta. Daali oli tosi kivan tuntuinen ja eteenpäin pyrkivä.  Sade oli jo lakannut. Mutta kun alkoi taas satamaan ja vesi ropisi jonkun talon peltikattoon niin sitä piti jäädä kuuntelemaan, Olisiko siellä voinut olla jotain muutakin pelottavaa. Pian kuitenkin pääsimme pelottavan äänen ohi. Matka jatkui ihan rauhallisissa merkeissä.

Jonkin matkaa taas mentyämme eteenpäin, kävi se mitä moni puhuu. Hulluna kaahaavat autoilijat! Ärsyttää vieläkin kun edees mietin koko tilannetta! Se oli pikkutie, hiekkatie missä ratsastettiin. Olimme aika reunassa. En ihan pellon vieressä viitsinyt ratsastaa tai mennä kärryillä, ettei ponit syö koko aikaa. Ensin kuulen auton äänen, joka lähestyy ja kovaa! Ajattelen, että mennään sivuun. Näen auton ja kiskon hätääntyneenä ponia sivuun, ettei jäädä auton alle. Autoilija jarrruttaa, mutta lähtee liukumaan kuitenkin minua ja Daalia kohti. Onneksi pääsen sen verran sivuun, että menee korkeintaan metrin verran ohi meistä. Rauhottelen ponia ja katson taakseni, että siskoni on kunnossa. Onneksi molemmat selvisimme säikähdyksellä. Eikä ponitkaan sen enempää sännänneet minnekkäään säikähtäneinä. 

Silti ärsyttää, koska sillä tiellä tuskin saa ajaa yli 80ppiä! Tällä kuskilla oli VÄHINTÄÄN se 80 lasissa. Harmittaa kun emme ehtineet katsoa auton rekisterinumeroa. Jos sen olisimme kerenneet katsoa niin olisin tehnyt poliisille ilmoituksen! Harmittaa myös kun loppumatkan joka mutkassa ja kuullessani auton äänen mietin että kohta taas tulee joku kaahari joka yrittää ajaa päälle. Yleensä en pelkää mitään, mutta nyt jotenkin säikähdin. Varmaan osittain johtuen siitä, että minulla on huono näkö.

Isäni sanoi, että tie voisi olla yksityistie, niin silloin tien omistaja saa ajaa kuinka kovaa tahansa. Mutta silti pitää hevosia varetn hidastaa! Ei siellä kyllä näkynyt mitään yksityistie-kylttiä.

Olimme jo kotimatkalla. Alkuun Daali alkoi jääräpääksi. Rupesi kotiin päin ratsasstaessa vaan pysähtelemään. Yritin pysyä mahdollsismman rauhallisena vaikka hermo oli jo kireällä sen autoilijan takia. Pitkän houkuttelun, maanittelun, maiskuttelun ja kaiken mailman pyytelyn jälkeen poni suostui liikkumaan. Kuitenkin useasti joko siirtyen käyntiin tai pysähtyen. Ravailimme suurimmaksi osaksi ja laukkasimme pätkiä. Olin jo aiemmmin huomannut, että Daali kiertää vesilätäköt. Joten kun taas tuli lätäkkö, huomasin sen niin lähellä niin en viitsinyt kääntää ponia pois, koska ei myöskään ole hyvä, että ponin opettaa väistämään vesilätäkköjä. Ravasin, lätäkköä kohti niin poni sitten päätti hypätä sen lätäkön yli. Itse en tajunnut, että se voisi hypätä sen yli. Joten en myöskään varautunut hyppyyn. Enkä myöskaan päässyt hyppyyn sitten mukaan. Pysyin kuitenkin satulassa. Jopa silloin kun kotipihalla Daali loppuravista siiryi yhtäkkiä laukkaan ja pukitteli. Silloin siirsin Daalin käyntiin.

Ratsastuksen jälkeen molemmat olimme ihan litimärkiä. Tuntui, että takki joka kestä vettä niin, ei olisi kestänytkään, mutta kotona huoamsin, että paita takin alla oli kuiva. Joten se oli sitten kylmyyttä, mikä tuntui että vesi olisi mennyt läpi. Tämmöinen ratsastusreissu tällä kertaan, kaikesta huolimatta olen ihan tyytyväinen, että pääsin ratsastamaan ja maastoon. Sekä päästiin ehjin nahoin kotiin.

Älkää huoliko, en ole iso tuolle ponille, vaikka takki näyttäää että olisin iso. Se vain on väljän malllinen. Ponin omistajakin sanoi, että olen sopivan kokoinen.

Loppuun vähän muuta kuulumisia. Eilen kun olimme ähtärissä, niin automatkat oli tylsiä kun en tykkää istua pitkiä aikoa/matkoja paikallaan. Ensin aloin luokkani WhatsApp-ryhmään kirjoittamaan ruotsia. Mutta siellä kukaan ei oikein innostunut, puhumaan mulle ruotsia. Rupesin sitten Veeran kanssa tänään puhumaan Ruotisa, kun se suostui siihen!

Jonkun takia mulla on ollut Ruotiin parempi motivaatio opiskella sitä, toisin kuin enkkua! Laitoin myös puhelimeni asetuksista kielen ruotsiksi.

Kävin vielä äsken laittamassa puput nukkuman.