KORONATESTISSÄ

Tiistaina aamulla heräsin normaalisti kuin uuteen työpäivään. Huomasin siinä aamulla kuitenkin, että oloni on tukkoinen ja kurkku karhea, ei kipeä. Pohdiskelin sitten, että täytynee nyt jäädä sitten pois töistä. Töihin ei ole asiaa edes pienessä flunssassa. Soitin työanatajalle ja hän sanoi, että jää kotiin ja soita päivystysapuun, kysy, että ottavatko sua testeihin, kun olet noin lieväoireinen. Soitin. Kysyivät oireet ja missä olen töissä. Koska työskentelen päiväkodissa niin ottivat testiin. Virkailija puhelimessa yritti varata aikaa mulle heti, vaikka mulla olikin ongelmana kyyti. Yksinasujana ja näkövammaisena mulla ei ole autoa. Bussilla osaan akuuttiin, siihen se sitten jääkin. Selvitin kyydin ja varasin yhdeksän jälkeen 10.15 ajan testiin.

Taksi ajoi pihaan. Kuski nousi autosta, kysyi nimeni ja antoi käsidesiä sekä kumihanskat. Kielti koskemasta mihinkään. Avasi oven ja nousin kyytiin, avasi oven myös poustuessani taksista. Eipä muulloin taksikuskit ovea avaa, vaikka niin heidän kuuluisi toimia. Reissun aikana häiritsi kun kuski yski ja niiskutti. Hintaa puolen tunnin reissulle tuli 53e.

Testin otto oli inhottavantuntuinen, mutta nopeasti ohi. Jo se testitikku sai puistatukset aikaan. Vasempaan nenäsieraimeen ja korvaan pisteli sekä vasen silmä alkoi vuotaa.

Tiistaina soitin päivystysapuun, ajan sain tunnin päähän ja tuloksen kahden päivän päästä. Tuloksen odottaminen toki oli turhauttavaa, koska odottaminen ja kotona oleminen on vain niin tylsintä.

No ainakin sain toipua rauhassa ja nopeasti. Jo keskiviikkoaamuna oloni oli puolet parempi, mitä edeltävänä päivänä, eli tiistaina. Normaalistihan flunssat kestää pidempään, koska ei jäädä parantumaan kotiin, kun vasta korkeassa kuumeessa.

Seuraavana päivänä, eli keskiviikkona tsekkasin koronatartunnat. Niitä oli 25 edeltävän vuorokauden ajalta, jolloin itsekin testissä kävin. Täällä Päijät-Hämeessä uusia tartuntoja oli kaksi Lahdessa. Siitä päättelin tulokseni olevan negatiivinen. Testitulos oli tullut keskiviikkona, negatiivinen.

Eniten tässä harmittaa se, että keskiviikkona olisi pitänyt olla optikon silmälääkäri, näöntarkistus. Se siirtyi kahdella viikolla. Kahdella viikolla siksi, että jos tulos olisi ollut positiivinen. Niin luultavasti olisin kerinnyt toipua. Riippuen toki sairastumisen asteesta. Asian hyvä laita oli kuitenkin se, että silmälääkärin sai siirrettyä näin nopealla varoajalla niinkin lähelle. Kaksi viikkoa menee kuitenkin nopeasti. Etenkin nyt, kun olen terve. Mutta samalla silmälääkärin odottaminen on ärsyttävää,  vaikka tiedänkin jo, että näkö on huonontunut, ainakin toisesta silmästä puolet.