VIIKKO 28: HUKKASIN MUN AURINKOLASIT

Mun kesäloma on mennyt mukavasti. Oon nähnyt ystäviäni ja käynyt tallilla, olin myös estekurssilla. Kolmen päivän aikana pääsin hyppäämään ja oppimaan uutta sekä näkemään kehittämisen kohteita.

Lämpöä riittää, vähän liikaakin. Odotan todella sitä, että ilmat viilenisi. Onnekseni asuntoni on varjoisalla sijainnilla, joten täällä ei ole kuuma. Ilta-aurinko osuu ainoastaan makkarin ja olkkarin ikkunoista, ne kun on samalla seinällä.

Maanantaina oli taas omalla ratsastustunnillani. Tunnille sain Sirkkonin. Menin tunnilla ilman satulaa. Tehtiin pysäytykskä, siksak väistöjä, askel sivuun, askel takaisun ja taas askel sivuun ja siirtymisiä. Tehtiin raviympyröitä jossa väistätettiin takaosaa. Sirkkon oli aika tahmea, eikä takaosan väistöt onnistunut. Otettiin vielå laukkaa ympyrällä. Laukattiin puolet ja tavattiin puolet. Ennen laukannostoja tehtiin voltti, jossa koottiin ravia. Saatiin kyllä onneksi muutamat kivat pätkät vasempaan.

Ratsastuksen jälkeen lähdin iltauinnille siskoni kanssa. Piti vähän matkaa ajaa koska lähirannat, ovat tietääkseni sinilevässä. Ja ne lähirannat kyllä eivät virkistävää yhtään, kun vesi on yhtä lämmintä ilman kanssa.

Viikolla tuli hengailtua aika paljon parvekkeella. Pikku hiljaa parvekkeen sisustaminen etenee ja pian saan sen viihtyisäksi. Perjantaina kävin tokmannilla ostelemassa vähän lisää parvekkeelle sisustusjuttuja ja nyt se on melkein valmis. Vielä pitää löytää sopiva sohva, jotta voin yhdet kalusteet pistää pois. Homma etenee, onneksi!

Oltiin ilen, perjantaina Tokmannilla ostoksilla. Mulla oli aurinkolasit Käsissäni, koska ne ei mahtunut vyölaukkuuni kunnolla. Jäänyt pieni pelko, että lasit pusertuu rikki. Keräiltiin ja kierrettiin. Mentiin kassalle. Kassalla huomasin, että nyt puuttuu jotain. Kysyin siskoltani, että laitoin jo mun aurinkolasit kärryihin, kun ne ei oo enää mun käsissäni. Maksoin ostokset ja pakkaillessani tavaroita ihmettelin, että mihin ihmeeseen ne on jäänyt. Jätettiin tavarat infoon ja lähdettiin kiertämään kauppa läpi. Samaa reittiä, mitä tavaroita ostaessani. Samaan aikaan mietin, että missä vaiheessa ne on jäänyt, mihin pysähdyin ja mihin jäin tavaroita katselemaan/koskemaan. Kotelossa ja laseja ei löytynyt. Palattiin kassalle ja annoin tuntomerkit, yhteystietoni, ja kerroin että ne on apuvälineenäni näkövammaisten takia. Myyjä pisti viestin muille myyjille, jotka olivat kaupan puolella. Tehtiin siinä lähtöä, mutta siskoni sanoi, että käydään uudestaan vielä katsomassa. Tällä kertaa mentiin muuten sama kierros, mutta kierrettiin yksi hylly eri puolelta. Ja tadaa! Siellä ne lasit sitten tulivat vastaan. Palattiin kassalle ja napattiin jäätelöt mukaan. Enpä ennen ole kiertänyt kauppaa kolmea kertaa peräkkäin, tuli sekin nyt tehtyä.

lauantaina lähdettiin ratsastustunnilla maastoon. Maasto oli muakva, rentouttava ja rauhallinen. Pääosin menimme käyntiä, mutta otimme myös muutamat ravipätkät.

Illasta lähdin siskoni kanssa ajelulle ja kuvailemaan.