ENKELIPUPUT

 "Suruilla on juurisyitä,

nurkkapöytään eksyneitä

sinnikkäitä huomaamatta silmäkulmaa pyyhikineitä,

piruuttaankin urhoollliset tietämättään onnelliset,

suojaa vaille kerääntyivät myrskyn alle jää"

Luna ja lilja, enkelipuput

10.05.2016-19.10.2021

Luna ja Lilja meidän ensimmäiset puput, jotka opettivat paljon pupujen elämästä, ovat nyt kirkkaita tähtiä taivaalla. Kauniit, ihanat ja niin sosiaaliset pikku pomppijat, vain kivoja muistoja jäi.

SULOISET LUMIPUPUT

Vihdoin päivät ovat olleet sen verran valoisia vielä myöhään iltapäivisin, että on aikaa ulkoiluttaa pupuja, etenkin nyt kun pakkaset ovat lauhtuneet. Nämä kuvat on tosin otettu jo viikko sitten perjantaina, hieman hämärään aikaan, siskoni ollessa meillä kylässä. Mutta silti näistä tuli yllättävän kivoja, vaikka hämärä olikin ehtinyt alkaa. Mulla ei ole mitään ihmeellistä asiaa, halusin sittenkin tulla jakamaan nämä suloiset kuvat pupuistamme teidän kanssanne tänne blogiin.

Mä narun toisessa päässä ja siskoni @sarinrapsyja kameran takana.

"Pusi pusi, mä rakastan sua"

"Muru, otetaan pikku paini ensiksi"

Ihmetystä herätti kameran laukaisuääni.

"Enkös olenkin söpö?"

Tää kuva on vain niin ihana, tummassa Karviassa näkyy hyvin lumisade.

PUPUJEN KUULUMISIA

Lunalla on alkanut helmikuun aikana kunnolla talviturkki vaihtumaan kevyempään kesäturkkiin. Vaikka vielä huomaa, että lämpimillä keleillä turkkia irtoaa ja ilmojen viiletessä alkaa taas turkki kasvamaan lisää, eli jonkin verran vielä on pompottelua talviturkin ja kesäturkin välillä. Liljasta tätä ei niinkään huomaa.

Viime viikolla en käden vammautumisen takia oikein pystynyt pupujakaan nostelemaan, joten myös pupujen harjauskin jäi vähemmälle. Lunan harjasin sunnuntaina ihan kunnolla ja pupusta kyllä huomasi, ettei ole harjaa hetkeen näytetty, sillä sen verran paljon irtokarvaa kaverista irtosi. Nyt jatkan taas päivittäin pupun harjaamista, kun käsi on parantunut.

Pupujen turkinhoidossa meillä käytössä on kampa, karsta ja koirille tarkoitettu furminator sekä tietenkin sakset. Saksia käytän, jos Lunalla on niin isoja takkuja, ettei enää harjat tehoa, karstaa ja furminatoria käytän vuoropäivin. Furminator on kyllä ollut meidän pelastus, se nimittäin irrottaa todella hyvin kaiken irtokarvan ja kiillottaa turkkia. Tämä harja sopii hyvin pitkäkarvaiselle pupulle. Karsta on myös ihan hyvä harja, mutta se ei ole Lunalla yhtä tehokas kuin furminator. Karstasta meidän puput kyllä nauttivat, etenkin päälaelta alueelta harjatessa.

Odotan todella paljon kevättä ja ilmojen lämpenemistä, jotta puput voitaisiin siirtää ahtaasta tavaran täyteisestä varastosta ulkotarhaan, pikkuhiljaa tietenkin. Ensin totutetaan virheeseen, seuraavaksi saavat olla ulkona tunti pari kerrallaan, pikkuhiljaa ulkoilumäärää lisäten ja lopuksi siirtyvät yöpakkasten loputtua kokonaan taas ulos. Siellä niillä olisi paljon enemmän tilaa touhuta ja rallitella. Ulos siirtyminen tulee olemaan varmasti helppoa, sillä ovathan puput päässeet leudoilla keleillä ulkoilemaan.

Onneksi työpäivien jälkeen, viiden aikaan iltapäivällä on jo sen verran valoisaa, että pupuja näkee viedä ulkoilemaan. Sillä ulkoilusta puput nauttivat paljon.

Huomasin tuossa jonkin aikaa sitten, että Luna on lihonut hieman, mutta ei onneksi paljoa. Ennen Lunan ja Liljan ruoka on ollut samassa kupissa, eli kupissa on ollut kahden pupun annos. Muutaman päivän seurailin pupujen ruokailuja ja huomasin Lunan syövän suurimman osan pelleteistä Liljan ollessa hitaampi syömään. Onneksi meillä oli valmiiksi kaksi ruokakippoa, joten oli helppo siirtyä jakaman molemmille pupuille omat ruuat, jotta molemmat saavat sopivan määrän pellettiä.

Alkuun onnistui hyvin vain ruokakuppeihin jako, puput söivät kiltisti omat ruuat, mutta nyt on tilanne se, että molemmat menevät toistensa ruokakipoille, sillä tietenkin kaverin ruoka maistuu paremmalta, vaikka täysin samaa ruokaa on. Tästä ruoan jakamisen myötä olen joutunut siirtämään pupujen ruokailun iltaan, sillä aamulla en ehdi valvomaan pupujen ruokailua töiden takia.

Olen myös alkanut tekemään youtubeen pupuistamme videoita. Täältä löydät meidän kanavan. Siellä on jo muutama videoklippi.

Tässä olikin kunnolla pupujen kuulumisia taas vaihteeksi. Ensin mietin pelkkää turkinhoitoon liittyvää postausta, mutta asioita tuli niin paljon mieleeni lisää, mutta kuitenkin pieniä yksittäisiä asioita, joten ajattelin yhdistää asiat tähän samaan postaukseen. Sillä kuitenkin halusin kirjoittaa teille näistä kaikista asioista.

Haluatteko noista Liljasta otetusita kuvista kuvapostauksen blogiin? Sillä niitä kuvia ei ole blogissani vielä näkynyt.

TALVISIA KUVIA LUNASTA

1.

Jänis juoksee,

korvat huiskaa

pitkin vuorenrinteen

luiskaa.

Hännäntupsu

hieman keikkaa,

ilmavirtaa viikset leikkaa.

2.

Pupu arkana varoen

pelkää oksan ripsahdusta,

vaara varmasti asuvi,

pensaan tuuhean sisässä.

3.

4.

5.

Pikku pupu loikki,

jäisen pihan poikki.

Korviaan se heilutteli,

hännänpäätään keikutteli.

6.

7.

8.

9. 

10.

Pupu-parka on pulassa,

jänis aivan järkyttynyt,

kun ei tarkene käpälät,

tutisevat talvisäässä.

Mistä ostaisi mokomat,

karvakintaat kunnolliset,

viimansuojaksi käpälän,

tassuihin kivat lapaset.

11.

12.

Otti naavoja vähäsen,

sekaan hiukan sammalia,

niistä kintahat kutovi,

hanskat harsivi kokohon.

Enää ei tuo pakkaspoika

voisi tassua puraista.

Pupu tuosta on iloinen,

jänis aivan onnellinen.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20.

Löytyikö suosikkikuvaa?

PUPUJEN ULKOILUTUS TALVELLA

Viime aikoina olen saanut ja nähnyt facebokissa kysymyksiä siitä, että voiko pupua ulkoiluttaa minkä verran talvella tai voiko sisäkanin siirtää talveksi ulos? Onko ulkokani kuinka rohkea? Mikä on sopiva aika siirtää pupu ulkoa sisälle? Ajattelin näihin kysymyksiin omien kokemusten kautta kirjoitella omia vastauksiani, kokemuksistani. Kertoa niin, miten minä ja perheemme toimimme.

Moni blogini lukija ja instagramini seuraaja varmasti tietääkin, että meillä puput asuvat keväästä syksyyn ulkona ja talven lämmittämättömässä varastossa, koska perheessämme on allergisia. Varaston lämpö menee ulkolämpöjen mukaan, mutta tänäkin talvena lämpö on pysynyt hyvin plussan puolella. Toki silloin, jos/kun tulee kovemmat pakkaset, niin laitetaan lämmitystä varastoon. Tämä olikin ainoa ratkaisu pupujen ottamisessa. Ostimme puput kasvattajalta, joka pitää pupuja kanssa ulkona ja talven navetassa, joten pupuillamme ei ollut muuta totuttelua, kuin uusi ympäristö ja uudet ihmiset. Niiden ei esimerkiksi tarvinnut totutella ulkona vaihteleviin säihin.

Ulkokanilla on paksumpi pohjavilla, joka auttaa kania pysymään lämpimänä talvellakin. Pohjavilla kasvaa sitä mukaan, kuin kelit viilenevät. Kesällä ulkokania ei voi viedä lämpimään taloon, sillä kani voi saada lämpöhalvauksen hyvin helposti ja sisäkania ei voi siirtää ulkokaniksi talvella, koska pohjavilla on ohuempi.

Jos haluat ulkokanin, niin silloin pupu kannattaa ostaa keväällä tai kesällä. Kaneja voi pitää ulkona niin kauan, kun vesi jäätyy juomapullossa, silloin viimeistään puput on hyvä siirtää sisätiloihin, esimerkiksi lämmittämättömään varastoon. Kun varasto on lämmittämätön voi kania myös ulkoiluttaa talvella valjaissa ulkona. Itse pidän pupuja 1-5 asteen pakkasilla viidestätoista minuutista puoleen tuntiin, riippuen täysin siitä, että miten puput viihtyvät ulkona.

Täysin sisäkania voi ulkoiluttaa ulkona leudoilla säillä maksimissaan noin viisitoista minuuttia, jos on jo kesällä ja syksyllä päässyt ulkoilemaan säännöllisesti ja tietenkin samalla pitää seurata miten pupusi käyttäytyy ulkona tai ulkoilun jälkeen. Voi olla myös niin, että pupu ei tykkää talven kylmyydestä tai sitten se nauttii siitä. Nämä on täysin yksilökohtaisia ja selviää vain kokeilemalla. Kuitenkin moni kani tykkää, kun pääsee talvella kaivamaan koloja ja riemuloikkiman lumihankeen.

Ulkokanista saa yhtä rohkean ja luottavaisen, kun sisäkanista. Pupujen kanssa pitää touhuta paljon, oli kyseessä sisä- tai ulkokani ja sitä kautta ne oppivat luottamaan ja tuntemaan hoitajaansa. Koen myös, että ulkokani on rohkeampi sisäkaniin verrattuna, sillä ulkona ollessaan puput tottuvat erilaisiin ääniin, kuten ohi ajavin autoihin. Mutta tuo voi myös johtua ainoastaan siitä, että toinen kani on rohkeampi kuin toinen, oli sitten kyseessä ulko- tai sisäkani.

Mulla on ollut tapana pitää Lunaa ja Liljaa vuorotellen ulkona, sillä se on helpompaa. Viime viikon sunnuntaina tein kuitenkin poikkeuksen ja otin molemmat puput samaan aikaan ulos. Meno olikin hetkittäin todella hektistä, kun piti katsoa ettei narut sotkeudu toisiinsa tai pupuihin. Luna keksi mennä puuliiterin alle ja kun sen olin saanut sieltä pois, ihan vain siksi, ettei jää jumiin, niin Lunan jälkeen liiterin alle livahti Lilja. Noh Liljaa vahtiessa, ettei kierrä itseään jumiin, karkasi Luna.

Vilkaisin sivulle, että pupu on ihan vieressä ja kaksi sekuntia myöhemmin Luna olikin jo poissa. Pieni paniikkihan siinä iski, kun en yhtään pupua nähnyt missään. Luotin kuitenkin siihen, että pupu ei lähde pihasta pois, kun suurimmaksi osaksi on aidattu piha, mutta myös avonainen portti. Näinhän siinä sitten kävi, pian Luna tulikin jo takaisin luokseni ja Liljakin oli kerinnyt tulla liiterin alta pois. Tämän jälkeen ulkoilu jatkui rauhallisemmissa merkeissä. Molemmat myös viihtyivät pitempään ulkona, aika meni ihan huomaamatta ja yllättäen oltiin ulkona lähes tunti. Mikäs siinä ulkoillessa, kun kaikki viihtyvät.

Tähän loppuun haluan vielä muistuttaa, että nämä olivat minun ajatuksiani aiheesta ja tämä on minun tapani toimia pupujemme kanssa ja molemmat voivat todella hyvin, kummallakaan ei ole talvisin ollut mitään flunssaa tai nuhaa. Tapoja on monia pitää pupuja, pääasia on kuitenkin se, että ne voivat hyvin, saavat liikuntaa, ruokaa ja huolenpitoa. Oikein mukavaa tiistaita juuri sinulle!