~ Ratsastusta sateessa ~

Moi!
Sateinen aamu, mutta silti niin innoissaan lähdin tallille! No joo, kastuin ihan läpimäräksi jo pyöräillessä tallille. Tunnille mulle oli laitettu Viivi. Haettiin viivi pihatosta ja kiinnitettiiin pesariin. Jotenkin mulle on jäänyt semmonen kuva, että Viivi ei tykkää mennä pesariin. Nytkään nimittäin ei ensin meinannnut mennä sinne. Lopuksi kuitenkin pienen houkuttelun ja maiskuttelun jälkeen meni kiltisti pesariin. Rupesin harjaamaan Viiviä. Joka oli tosi hiekkainen ja likainen. Kun harjasin Viivin oikeaa takajalkaa, huomasin sen vasemmassa jalassa haavan. Kun se oli niin likainen niin ensin mietin, että voisko se olla joku vanha haava. Mutta kun kysyin asiasta niin ei se ollut vanha, vaan uusi, ilmeisesti hokista tullut haava. Harjasin sitten varovasti sen vasemman jalan. Siiinä kun harjasin viiviä niin se steppasi kokoajan, eikä meinannut olla millään paikoillaan.
Varusteet pälle ja kentälle.

Alkukäynneissä rupesin heti työstämään Viiviä. Halusin alusta alkaen, että Viivi kuuntelee, eikä vaan kaahota menemään. Kävelin uralla ja otin jokaiseen kirjaimen kohtaa pysähdyksen. Pysähdykset sujui tosi hyvin. Tuntui heti, että Viiivi kuuntelee.
Vaihdettiin suuntaa vasempaan kun siirryttiin raviiin ja ruvettiin menemään puomeja. Molemmilla pitkillä sivuilla oli pari puomia jotka menimme ravissa ja L-päädysssä pujoteltiin kanistereita käynnissä.
Tehtävä jatkui seuraavaksi kokonaan ravissa. Mentiin molemmilla sivuilla olevat puomit ja päätyihin tehtiin pääty-ympyrät, (ravissa) Tässä tehtävässä jouduin tekemään viivillä paljon enemmän puolipidätteitä kun meinasi lähteä kaahaamaan, varsinkin kun vaihdettiin suuntaa oikeaan kierrokseen. Puolipidätteiden, volttien ja pysähdyksien avulla Viivi ravasi hetken päästä oikein kivasti. Tehtäväkin sujui tosi hyvin. Seuraavaksi oli jo välikäyntien aika.

Kun menimme niitä puomeja, niin keskityin kunnollsiin teihin. Menin puomin jälkeen aina pitkän sivun päätyyn asti, enkä pästänyt Viiviä oikomaan. Taisi myös onnistua kun ei ainakaan huomauttanut opettaja, että, viivi oikoisi.

Välikäyntien jälkeen laukattiin. Laukattiin noin puolikenttää yksitellen. Laukkasimme ensin oikeaan kierrokseen. Kun nostin Viivillä ensimmäisen laukan, se vaan pukitti aluksi eikä laukka pysynyt kauaa. ravattiin alkuun ja nostin uuden laukan. Silloinkin vaan pukitti alkuun ja laukkasi pienen pätkän. Kolmannella yrityksellä tuli väärä laukka. Tähän mennessä jokaisella laukalla Viivi myös veti päätäään alas. Vaikka ei edes ennään olisi pukittanut.Viivi kävi jo kuumana, yritti lähteä muiden perään. Käänsin voltille ja tein puolipidätteitä, kunnes annoin laukkka-avut. Neljäs laukka taisi onnistua ihan hyvin. Hetki käveltiin kun joku halusi laukata liinassa. Vaihdettiin myös suuntaa.

Itse halusin laukata vasempaa kierrokseen yksin ja pääty-ympyrällä kun viivi innostuu hieman liikaa. Ensin sitten muut laukkasi ja kävelin viivin kanssa keskemmällä.
Kun muut oli laukannut oli sitten mun ja Viivin vuoro laukata c-päädyn pääty-ympyrällä. Alkuun ravailin ja tein paljon puolipidätteitä. Viivin laukat oli kivan rauhalllisia ainakin aluksi. Laukka ainakin pysyi kasassa, eikä se samallailla pukitellut ja vetänyt päätä alas. Vasempaan kierrokseen laukat ympyrällä sujui hyvin. Viiimeiset laukat oli ihanan reipasta, mutta silti samalla kivan rauhallista.
Ympyrällä myös yritin laukata mahdollisimman reunassa ja käyttäää koko ympyrää, enkä päästänyt oikomaan. Keskityin taas hyviin teihin.

Vielä loppuun lopukäynnit. Loppukäynnit menen aina ilman jalustimia. Olin vielä Viivin kanssa c-päädyn kulmassa ja rita oli L-päädyn kulmassa. Ensin Rita säikähtää jotain ja se ratsastaja meinaa tippua, samaan aikaan Viivi säikähtää ja tekee uu-käännöksen ja mä horjahdan siellä selässä hieman. Vaistonmukaisesti kerään ohjat tuntumalle ja nojaan hieman taaksepäin. Onneksi kukaan kuitenkaan ei tippunut! Taisi olla joku yksi säikähtää, mäkin säikähdän. Kai joku ketjurektio? Kerkesin näkemään sen kun Rita säikähti. Tultiin sitten kaartoon ja lähdetiin talliin.
Heti kun kaikki oli päässyt tallin sisään alkoi satamaan kaatamalla vettä, mutta onneksi oli vain kuurosade. Oli nimittäin loppunut kun lähdin kotiin.


Kaikki kuvat on loppukäynneiltä.

Huomenna kisoja varten on rata-teenit, joten huomenna tulee siitä sitten postausta. olkaahan kuulolla!

Mä kyllä tykkäsin mennä Viivillä pitkästä aikaan. Viivi vaikutti siltä, ettei sählännyt ja kaahotttanut yhtä paljoo kun aiemmin. Ravissa se oli rauhallisempi kun yleensä.
Vaikka koko tunnin ajan satoi vettä niin oli se kyllä kiva ratsastaa Viivillä. Jäi positiivinen mieli tästä tunnista.
Onkohan Viivistä tulossa mun toinen lemppari? :)
Kiitokset myös kuvaajalle!

Mukavaa lauantai-iltapäivää kaikille! 

~ Tunti Vikkanilla ~

Moi!
Tunnille mulle oli laitettu Vikkan. Yllätysyllätys. Mutta siis varmaan sen takia kun on tulossa ne estekisat. Apua, ne on jo kahden viikon päästä! Sitä myös mietinkin, että haluutteko taas treenipostauksen yhteen, vai erikseen? Kertokaas! Treenit on 1.5 ja 6.5.

Harjailin Vikkania karsinassa. En saanut Vikkanille satulavyötä kiinni kun se vaan pullisteli. Lopuksi vyö meni ensimmäisiin reikiin kiinni. Kentällä sitten lopuksi kiristin hyvin helposti satulavyön. Tunnilla meitä piti olla kolme, mutta ei sitten ollutkaan kun kolmas (joku alittelija, kokeilisi, että tykkääkö ratsastuksesta) ei sitten tullutkaan. Minä Vikkanilla, ja se toinen Tomulla. Mutta itse henkilökohtaisesti tykkään, että on vähemmän kentällä maksimissaan kuusi ratsastajaa. Ei onneksi Hentilässä ole enemää kuin kuusi ratsastajaa yhdellä tunnilla.

Tunnin aiheena oli puomit.
Kenttä jaettiin keskeltä, kahtia ja oltiin c-päädyssä, kun meitä oli kaksi. Alkukäynnit käveltiin koko kentän ympäri kyllä aluksi. Kun kenttä oli jaettu puoliksi mentiin vielä hetki uralla. Otettiin pysähdyksiä, ja pysähdyksestä muutaman askeleen peruutus. Pysähdys-peruutus harjoituksen jälkeen jatketiin, sillein, että kentän keskellä oli neljä puomia (eli kolme uraa) ja niistä piti kävellä läpi niin, että kahden puomin väliin pysähdyttiin ja peruutetiin. Pysähdyksen ja peruutuksen jälkeen jatkettiiin suoraan uralle. Muutaman kerrn tehtiin tämä käynnnissä. Käyntien jälkeen siirryttiin raviiin ja jatkettiin samaa tehtävää, mutta ravissa. Vaihdettiin myös suuntaa, vasempaan kierrokseen. Tehtiin samaa tehtävää molempiin suuntiin.
Tämän tehtävän jälkeen käveltiin hetken ajan kun opettaja siirteli puomeja uutta tehtävää varten.

Seuraava tehtävä oli semmoinen, että L-päädystä (eli siitä mihin oli rajapuomit laitettu) niin tultiin keskihalkaisialla olevat puomit. Muutaaman kerran tultiin ne puomit käynnissä. Parin käyntikerran jälkeen mentiin ne puomit ravissa. Ja mulle sanottiin, että mä voisin mennä puomit aina kevyessä isunnassa, ja urallla myös mene kevyessä istunnassa, kun ravaattte. Näin saat kisoihin harjoirtusta. Menin sitten puomit ja välillä uralla kevyessä istunnassa. Voltille menin, niin kevensin, tai menin harjoitusravia.
Vaikka oli se kyllä hieman haasteellista mennä uralla kevyessä istunnassa kun ei ole aiemmin tarvinnut mennä ravia kevyessä istunnassa. En meinannut tasapainoa löytä siinä. Mutta onhan se ihan hyvä harjoitella kaikkea ennen kisoja. Puomitehtävän jälkeen oli välikäyntien aika.

Välikäyntien jälkeen laukataan. Minä jäin Vikkanin kanssa L-päätyyn tekemään ravi-käynti siirtymisiä sillä välin kun tomun ratsastaja meni laukkaamaan c-pääätyyn.
Käynti-ravi siirtymiset sujui hyvin. Alkuun Vikkan oli vähän hidas avuille, mutta muutaman siirtymisen jälkeen siirtymiset sujui hyvin.

Omaa laukkavuroani odottellessani nuo siirtymisharjoitukset auttoivat, kun laukattiin. Ensin laukattiiin vasempaan kierrokseen. Vikkan nosti hyvin laukan. Laukka sujui muuten hyvin, mutta se rupesi oikomaan välillä aika paljonkin. Siinä sitten yritin kojata asiaa. Nostin uuden laukan ja laukattiin c-päädyssä. Siinä kohtaa missä se yritti oikoa niin, en sitten päästänyt. Tai jos se yritti oikoa, niin "ratsastin sen aitaa päin" Onnistuin korjaamaan Oikomisia ja ratsastamaan mahdollisimman aidan vieressä.  Mahdolllisimman uralla siis.

Ennen oikean kierroksen laukkaamista tein taas siinä välissä käynti-ravi siirtymisiä. Kun tomun ratsastaja laukkasi. Siinä myös huomasin, kuinka paljon Vikkan yritti oikoa kulmissa. Menin kulmat sitten käynnissä, ja jatkoin siirtymisiä. Sillä mä yritin estää, ettei se oikase, kun tila oli muutenkin pieni.

Oikea kierros oli sitten se vaikea kierros. Oikeaan kierrokseen laukka nousi vain kaksi kertaa. Laukka oli reipasta sen hetken, kunnes tippui raviiin. Uusi laukannosto, mutta suurimmaksi osaksi ravi meni kaahottamiseksi. Yritin nostaa käynnistä mutta tuli vain kaahotusravia. Lopuksi sieltä sitten tuhannen ja yhden yrityksen jälkeen nousi toinen pieni laukkapätkä. Jonka jälkeen olikin jo loppukäyntien aika. Vikkan jatkoi siitä sitten toiselle tunnille.

Tunnin jälkeen kävin moikkaamassa Ritaa

Opettaja puhui teiden ratsastamisesta, esteillä varsinkin on tärkeetä ettei päästä sitä heppaa oikomaan. Muuten ei pääse hyvin sille esteelle jos oikoo liikaa. Kyl te tiiätte. Mä myös tiiän.
Teiden ratsastaminen on ollut aina hieman haasteellista, niin ensi kerralla jatketaan puomeilla, niin saan ainakin lisäharjoitusta teiden hyvään ratsastamiseen.
Edellisissä kisoissakin (koulukisat) tuomari oli laittanut että pitää keskittyy teiden ratsastamiseen. Siinä mä todella tarviin harjoitusta.

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille!

~ Ratsastushistoriani ~

Moikka!

Multa tullaan aina välillä kyselemään, että miten ja milloin olen hevosista kiinnostunut. Joten avaan nyt mun ratsastuksen taustoja.

Innostuin kun mun kaksi isosikoani alkoivat ratsastamaan. Ikääni en muista, mutta olin joku ala-aste ikäinen kun ensimmäisen kerran menin ratsastustunneille. Toinen isosisko jo ratsasti. Niin sitten kun mun toinen sisko halusi mennä ratsastamaan niin mäkin halusin kokeilla. Pääsimme minä ja sisko samalle tunnille korpikylän kartanon ratsastukouluun tunnille.

Siltä tunnilta muistan,  etten edes jaksanut keskittyä siihen hevosen valmistukseen. Vähän harjasin sitä heppaa ja se mun avustaja hoiti loput.

Muistan myös että olin niin pieni ja se hevonen niin iso, etten edes tainnut ylettyy sen hevosen selkään. Ja mun isosisko sai shetlanninponin.

Tunnilta muistan että tykkäsin tehdä paljon voltteja. Mitää muuta en sitten muistakkaan siltä tunnilta. Ei taidettu edes muuta tehdä.

Tuolloin en vielä saanut aloittaa ratsastusta kun keskittyminen ei riittänyt. Ja myös äiti pelkäsi että loukkaan itseni kun en näe kunnolla. Tyydyn sitten keppihevosiin ja katsomaan siskojeni tunteja. Jossain vaiheessa taisin myös unohtaa ratsastuksen. Mutta kun muutimme Hollolan hälvälään vuonna 2009 niin sitten hevoset ja ratsastus pikkuhiljaa alkoi 7.luokalla (2010) kiinnostamaan.

Joten kun läheltä löytyi Kylä-hentilän talli. Äiti soitti sinne ja kysyi, että pystytkö menemään sinne kun mulla on näkövamma. Sieltä vastattiin että jos pystyy pyörällä ajamaan niin kyllä tänne voi tulla.

Se oli lokakuun alku vuonna 2010 kun menin hentilään ensimmäisen kerran. Muistan kuinka koko viikon olin odottanut, että kohta pääse ratsastamaan.

Tunnille mulle oli laitettu suomenhevosruuna Vilho. Siinä kun harjailtiin hevosia niin se opettaja myös opetti hevosten harhoja.  Mikä on mikäkin yms. Mä itse tykkäsin kun se opettaja neuvoi, kertoi ja auttoi.

Itse Ratsastustunti kesti puolituntia. Mutta muistan, että siinä kerettiin harjoitella pysähdyksiä, voltteja, ravia ja suunnanmuutoksia. Heti alussa oli jo perusharjoituksia. Toisin kuin korpikylässä.

Siitä lokakuun syksyisestä päivästä se sitten lähti.

Tänä syksynä tulee täyteen 6 vuotta. Kuudessa vuodessa olen saanut paljon erilaista kokemusta. Niin onnistumisia kuin epäonnistumisia.  Aina tulen varmasti muistamaan ensimmäisen putoamisen, kun tipuin jotenkin spakaatilla alas hevosen selästä. Mä nauroin ja opettaja nauroi. Eikä sattunut. Muistan kuinka hyppäsin esteen isolla hevoselle ja tipuin niskoilleen alas. Siitä sitten tuli estekammo. Onneksi pääsin siitä sitten yli. Muistan eräs talvi kun halusin mennä ilmansatulaa yhdellä ponilla mä uhosin etten tipu siltä. No kun laukattiin ja poni pukitti niin tietenkin tipuin. Kaverini myös silloin uhosi että tippuu lumihankeen. Mutta tippui, mutta ei lumihankeen. Muistan poniravileirit. Muistan kuinka olen laukannut metellä  kiitolaukkaa pellolla. Muistan kun sain tippumiskammon. Muistan kun ratsastin Ritalla ensimmäisen kerran. Muistan kuinka vuoden aikana kehityttiin Ritan kanssa tosi paljon. Muistan kesälomalla issikkahevosvaelluksen vesisateessa. Muistan kun pääsin yyterissä meressä ratsastamaan.

Muistoja on niin hyviä kuin huonoja. Niitä on tosi paljon kertynyt yli viidessä vuodessa. Välillä olen joutunut voittamaan pelkoja. Kolhujakin on tullut niin henkisiä kuin fyysisiä. Paljon on tullut epäonnistumisia mutta myös paljon on tullut onnistumisia. Nämä yli viisi vuotta on kasvattanut minua ihmisenä sekä ratsastajana.

Alkuvuodesta 2015 alkoi väsyttämään perjantaisin Hämeenlinnasta kotiin tulo ja tallille lähtö. Niin silloin päätin pitää taukoa ratsastuksesta. Tauko sitten kesti alkusyksyyn 2015 kunnes päätin, että haluan takaisin hevosten pariin. Silloin myös uhosin, etten enää lopeta ratsastusta.

Multa on myös kysytty miten pystyn ratsastamaan kun on huono näkö. Haittaako se yhtään yms.

Hyvin mä pystyn. Kun ei aina kaikessa tarvitse näköä. Itse olen pärjännyt tosi paljon tunto- ja kuuloaisteilla. Olen kehittänyt keinoja ratsastukseen. Esimerkiksi jos on kevennys/kevytravi. Käännän hevosen ravissa voltille. Jos tuntuu että se hevonen kaatuu niin mulla silloin on väärä kevennys. Kyllä mulla jonkin aikaa kesti kunnes tunnistin Ritan ja Riian. Sekä Viivin ja Vikkanin. Hevosen tunnistamisongelmia oli joskus, mutta ajallaan nekin on hävinnyt/vähentynyt.

Toivottavasti tästä postauksesta oli teille hyötyä.

Mukavaa viikkoa kaikille!

~ Estereenii ~

Moikka!

Mulle oli laitettu tunnille Rita. Jolla en oo taas hetkeen mennyt.  Harjailin Ritaa karsinnassa. Heppa oli tosi pölyinen. Kevät on tosi kivaa aikaa, kuvistakin tuli tosi kivoja. Itse tykkään muuten keväästä mutta se ei ole kivaa kun on siitepölyä ja silmiä kirvelee :p Mutta se on kivaa kun kelit lämpeneee ja voi mennä hupparilla, eikä tarvitse pukea hirveetä kasaa vaatetta päälle. Ratsastaessa kyllä on vielä takki päällä, kun kenttä on niin tuulisella paikalla. Heti kun olin päässyt talliin, niin opettaja kysyi, osallistunko tuleviin estekisoihin. Silloin olin vielä sitä mieltä, etten osallistu...

Tämän päiväisen tunnista kuvat tuli ensin, teksti lopuksi. Vähän vaihtelua tännekkin.

Hops, yli vaan. laatu on vähän huono, älkää siitä välittäkö

Tämä oli tosi kiva kuva mun mielestä

Tunnin aiheena oli puomit ja pikkuristikko.
Alkukäynnit käveltiin uralla. Aika nopeasti siihen lisättiin pitkillä sivuilla olevat puomit. Mentiin niitä ensin käynnissä ja vähän aikaa käveltyä siirryttiin raviin. Siinä vaiheessa huomasin, että Rita halusi mennä kokoajan Riian perässä ja jos tila loppui niin ei meinannut kääntyä edes voltille. Vaihtelevalla menestyksellä sain sitten tilaa otettua. Välillä onnistui välillä ei. Pitkillä sivuilla olevia puomeja mentiin molempiin suuntiin.
Tämän tehtävän jälkeen unohdettiin reunimmaiset puomit ja ruvettiin menemään puomeja mitkä oli keskellä. Vähän niinkuin kokorataleikkaa mallisesti. En oikein osaa selitellä sitä juttua.

Tunnilla myös hypättiin pientä ristikkoa. Ihan hyvin hypyt sujui. Ristikon jälkeen piti vielä mennä puomin  yli mikä oli toisella pitkällä sivulla. Kerran Rita nosti ennen estettä laukan ja mä vaan rupesin pidättelemään, niin meno oli sitten ravilaukka sekoitusta. Kun  opettaja sitten sanoi että ei haittaa vaikka tulisikin laukkaa niin päästin Ritan laukkaamaan. Laukattiin vielä se puomi ja siirsin raviin. Muutaman hyppykierroksen jälkeen laukattiin pääty-ympyrällä. Ritan laukat nousi hyvin ja laukka pysyi hyvänä eikä se ruvennut pelleilemään. Paitsi, että mulla oli liian pitkät jalustimet joka ikisellä laukalla jalustimet tippui jalasta vaikka pidin kantapään alhaalla. Tai sitten en. Mutta omasta mielestä pidin. Onneksi tunti oli sen verran lopussa etten jaksanut ruveta lyhentelemään varsinkin kun reiät loppui niin olisi pitäny tehdä kiepit.

Laukkojen jälkeen oli jo loppukäyntien aika.
Hyvin myös lopputuntia kohden Rita lopetti Riian seuraamisen. Varmaan auttoi kun hypittiin sitä ristikkoa. kun oli tekemistä eikä menty kokoaikaa jonossa. Muutenkin koko tunti meni tosi kivasti. Tykkäsin taas vaihteeksi mennä Ritalla. Rita on ihana <3

Sain tallilta otettua sen muistitikun ja vaikeuksien kautta sain kopioitua muutama kuvia musta ja Vikkanista. Niin niitä tulee tähän postauksen loppuun. Onneksi sain ne kuvat niin saan sen esitelmän valmiiksi. Tietenkin nettiyhteys katkesi just nyt koneesta...  No oneksi ne sain tähän lopuksi laitettua!


Kisapäivän kuvia:

                                                         Oman vuoron odottelua

Radalla minä ja Vikkan

Lopuksi palkintojen jaot

Kisoista puheenollen:
Edellisessä postauksessa sanoin, että jätän ne tulevat estekisat väliin. Mutta nyt mun pitää perua sanani. Sillä mä todella MENEN niihin kisoihin... Mä oon mietttinyt jo siitä saakka kun ilmoitus tuli, koska ne on, että menenkö vaiko en. Päätin sitten mennä.  Osallistuin 40-50cm luokkaan. Ne on tasan kolmen viikon päästä. Vielä mua ei ainakaan jännitä. Mutta kun kisapäivä lähenee, niin varmasti jännityskin nousee.

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille! Pitäkää kiva loppuviikonloppu.

~ koulukisat ~

Moikka! 

Tosiaan tänään oli ne koulukisat.  Hetken tuntui jo etten jännitä enään. Viikolla jännitin enemmän kun tänään. Mutta radalle mennessä jännitin varmaan enemmän kun viikolla yhteensä.

Keli oli aivan ihana. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti. 

Tallilla olin kymmeneltä. Vaikka suunnittelin, että olisin ollut hieman aiemmin. Justiinsa kun olin lähtenyt, tiputin avaimet enkä heti löytänyt niitä. Siinä sitten vähän kesti, ja panikoin, että mä myöhästyn, pitäisi olla jo tallilla :D Mutta onneksi kerkesin ja olin ajoissa valmis. Oli mulla onneksi apuna he jotka myös ratsastivat Vikkanilla. Yhdessä laitettiin se valmiiksi.

Mun luokka (raviohjelma) alkoi yhdeltätoista. Niin oltiin jo Varttia vaille 11 verryttelemässä.

Ja siinä raviojelmassa oli mun lisäksi yksi toinen, eli siinä oli vain kaksi ratsastajaa.

Verryttelyssä otin paljon käynti-ravisiirtymisiä, sekä pysähdyksiä. Yritin saada Vikkanin mahdollisimman kuulolle,  jotta saisin nopeat reagoinnit siirtymisiin, kun tulee mun vuoro ratsastaa rata. Tein myös paljon ympyröitä. Verryttelyssä onnistui siirtymiset tosi hyvin. Myös pysähdykset. 

Itse olin vuorossa toisena, eli viimeisenä ratsastin sen radan.

Radalle mennessä ja vielä siinä lämmitellessä alkoi jännittämään tosi paljon. Siinä sitten yritin muistella rataa ja ajatella että nämä on treenit. Jännitin lämmitellessä niin paljon, että pelkäsin unohtavani radan. Onneksi niin sittten ei käynyt. Noh radan alku sitten meni hieman huonosti. Kun piti mennä keskihalkaisijalla suoraan, niin Vikkan lähti kiemurtelemaan... Suurin osa radasta sujui sen alun kiemmurtelujen jälkeen hyvin. Tiet meni ihan hyvin, joissain kohti olisi voinut olla tarkkuutta hieman enemmän, kuten esimerkiksi toisella Keskiympyrällä. Se toinen keskiympyrä ei ollut kokonaan yhtä tasainen. Tuloseten mukaan ensimmäinen keskiympyrä sujui näköjään paremmin, vaikka musta tuntui, että eka ympyrä meni huonommin ja toinen paremmin. Mutta se olikin toisin päin. Sekä yksi käynnistä raviin siirtyminen myöhästyi. Mutta onneksi muut siirtymiset, ympyrät ja voltit  sujui tuplasti paremmin. 

  

Sillein harmittaa nuo kiemurtelu ja Käynnistä raviin siirtymisen myöhästyminen kun joissain kohtiin Vikkan kulki hienosti muodossa. Ja Hieno ravi. No jos sitten ensikerralla tiet (varsinkin) ja siirtymiset sujuisivat paremmin. Vaikka siirtymiset sujui kyllä hyvin, yhtä virhettä lukuunottamatta.

Kahdesta kilpailijasta olin häviäjä, eli tultiin Vikkanin kanssa toiseksi. Niin minä sen ajattelen. 

Vikkan ja Marilyn Monroe-harja. :D
Kivat käkkyrät ja lettisykeröistä.
Moni oli innoissaan kuvaamassa Vikkania ja sen otsatukkaa.

Mutta kyllä mä olen tyytyväinen itseeni, Vikkaniin sekä tulokseen.  Olihan nämä minun ensimmäiset koulukisat.Vikkan oli kyllä reipas kun jaksoi nuorimpana mennä hienosti kolme rataa! Vikkkan oli kuulemma suosituin, moni sillä olisi halunnut ratsastaa. Kun oltiin hevoset hoidettu ja aloin vaihtamaan lainasaappaita pois, niin toinen kenkä lähti ihan hyvin, mutta toista kenkää en meninannut saada pois. Joku tyyppi sitten repi sen jalasta pois. Oli kyllä ihana tunne kun sai laittaa omat sopivankokoiset kengät jalkaan.

Olin myös aamulla tehnyt mulle eväät mukaan, mutta en missään vaiheessa kerennyt syömään niitä. Pullat, mehua ja lakua saatiin kisojen jälkeen. Kyllä mä sitten kotona ruuan söin.

Laitan tähän loppuun vielä arviointia; pisteitä sain 91/150 ja 60,66%

1. Ratsastajan vaikutus hevoseen: hieno laadukas ravi, paikoitellen hieno muoto.

2. Ratsastajan asento, istunta ja apujen käytön moitteettomuus: kaunis istunta, rauhallisesti esitetty

3. Oikeiden teiden seuraaminen: keskity teiden ratsastukseen

Kuvaajaa, ei mulla ollut mukana, kun en saanut ketään... Niin tähän ei tule vielä ratsastuskuvia. Mutta siellä kyllä joku otti kuvia, niin sitten kun  saan niitä kuvia tänne kyllä tulee jos vaan haluatte!?

Tsemppiä kaikille ensiviikkoon! 

To & la treenit

Hei! Tähän tulee nyt ensin torstain treenit ja myös lauantain tunti. Varoituksen sana, että tämä on pitkä postaus!

Torstaina, 7.4:ttä.

Kun olin tullut koulusta kotiin, söin ensin. Ja lepäilin hetken, juttelin myös serkkuni kanssa. Hänen piti ensin tulla treenejäni kuvailemaan mutta ei sitten päässytkään kun piti lukea kokeisiinsa.  Olin lähdössä pyörällä tallille, muttakun satoi vettä niin sain sitten kyydin. Kaiken lisäksi ennen lähtöä reppuni meni rikki. No, lopulta kuitenkin pääsin lähtemään.

Tunnille minulle oli laitettu Tomu. Hain hepan pihatosta, harjailin ja varustin Tomun. Tomua valmistaessa mietin miten tunti, rataharkat ja kisat tulee menemään.

Mukavaa oli se kun mentiin kentälle niin sade oli lakannu kokonaan ja aurinko paistoi mukavasti.

Kentällä kiristin satulavyötä, mittasin jalustimet (kesken tunnin huomasin että olisi voinut olla reiän lyhemmät). Hetken käveltyä satulaa piti kiristää lisää.

Alkuverrytelyissä venyteltiin ratsastajan käsiä ja jalkoja, käynnissä myös tehtiin pysähdyksiä ja voltteja molempiin suuntiin nämä kaikki tehtävät. Ravissa jatkettiin volttien tekemisiä R ja S kirjaimeen. Ravissa myös vaihdettiin suuntaa ja tehtiin voltteja vasempaan ja oikeaan kierrokseen.

Kun oltiin lämmitelty, muut käveli kun kaksi ratsastajaa tekivät ratansa. Toinen edellä toinen perässä. Sillä välin muistelin omaa rataani.

Kun ensimmäiset oli ratsastaneet ratansa, oli yllättäen mun ja erään toisen ratsastajan vuoro mennä helppo C-rata. (Mulle se oli siis yllätys) Jota en siis itse kisoissa ratsasta. Olin se joka tulee perässä. Mä en osannut sitä rataa yhtään. Seurasin vaan häntä joka meni mun edessä. Mutta se rata sujui kuulemma sen verran hyvin, että olisin ihan hyvin voinut osallistua siihen luokkaan (helppo c). Mutta en viitsinyt enään vaihtaa kun olin opetellut jo raviohjelman.

Rataharjoitusten jälkeen ratsastettiin taas keskihalkaisijalta L-päädystä c-päätyyn harjoitusravissa. Jokatoinen kääntyi vasemmalle ja jokatoinen oikealle. Keskelle piti tulla aina pysähdys. Kun oltiin muutaman kerran menty se harjoitusravissa niin C-päädyn kulmassa nostettiin laukka ja laukattiin L-päädyn kulmaan. Tomulla oli tosi mukavan reipas laukka mistä tykkäsin. Laukka nousi tosi hyvin, eikä tarvinut hoputtaa. Pienet avut ja apuna raippa, mitä ei kyllä tarvinut kun vain alkutunnista enemmän. Lopputunnista Tomu oli niin eteenpän menevä, että huhu.

Kun tämä harjoitus päättyi muut ottivat loppuravit ja mä Tomun kanssa käveltiin. Kävellessä taas muistelin mun rataa. Kun muut siirtyivät käyntiin, oli mun vuoro ratsastaa oma ratani.

Kevyessä ravissa tein ensin voltin ja valmistelin itseni ja hevosen. Aluksi rupesi jännittämään, mutta kun aloitin radan ratsastamisen ja keskityin vain rataan ja Tomuun unodin muut tuntilaiset. Rata sujui muuten hyvin mutta en meinannut saada tomulle reipasta käyntiä käntikohdissa. Siirtyi aina raviin, kävltiin sitten käyntikohdat Tomun löntystelytyylillä. Yhden kohdan meinasin unohtaa, ja jouduin varmistamaan, että mitä seuraavaksi. Se kohta on välillä unohutnut mielikuvaharjoituksissakin. Loppuradan taas muistin. Olen tyytyväinen tähän rataharjoitussuoritukseen kun olihan se vasta ensimmäinen harjoitus.

Vielä Tomun kanssa loppukäynnit. Semmoista palautetta sain, että mun lenkkarityyppiset pinkit ratsstuskengät ei käy kisoissa, tai tuomari ei tykkää niistä. Joten kun olin harjannut Tomun, päästänyt sen pihattoon iltaruuille ja vienyt varusteet satulahuoneeseen. Rupesin etsimään mulle kenkiä. Mutta ei millään meinannut löytyä. Kaikki oli isoja, Mun jalan koko kun on 36, yhdet sen kokoiset kengät löytyi, muttta ne oli malliltaan sen verran leveät, että nekin oli isot... Sitten sieltä löytyi 35/5 koon saappaat. Ne taas oli hieman pienet, muuta päätin, että otan sitten ne hieman pienet kengät, kun liian isot kengät. Enemmän hairitsee jos kenkä hölskyy jalassa, kun se että pysyy jalassa vaikka vähän saattaa puristaa. Yrittää vaan unohtaa sen niin ei varmaan edes huomaaa että on vähän pienet. Suunnitelin myös, että otan ne saappaat lauantain tunnille, niin jalka sitten vähän tottuu niihin kenkiin.

Koulupäivän, matkustamisen ja ratsastuksen jälkeen olin sen verran väsynyt, että nukahdin tosi nopsaan. Ja varmaan myös senkin takia kun olen nukkunut muutaman yön aika huonosti, noin kuuden tunnin yöunilla...

Lauantaina, 9.4:ttä.

Ihanaa, sain serkkuni kuvailemaan tuntiani. Menin Vikkanilla, kun huomenna sillä kisat. Ennen tuntia sanoin opettajalleni, että haluasisin ratsastaa radan kerran läpi. 

Harjasin Vikkanin, ja samalla kun Vikkan menee myös muihin luokkiin  niin ne ratsastajat suunnittelivat ja harjoittelivat sykeröitä. Onneksi Vikkanin karvanlähtöaika on jo hellittänyt hieman, ei ole yhtä paha kun pari viikkoo sitten.

Alkukäyntien jälkeen, vielä vähän verryteltiin, käynti-ravisiirtymisiä. Tehtiin voltteja joka kentän sivulle/keskikohtaan käynnissä ja muut pätkät ravailtiin. Vikkan oli aluksi aika unisen oloinen, ja vaan löntysteli. 

Mutta sitten kun piti ravata uraa pitkin, heräsi se horroksestaan ja rupesi kaahottamaan ympäri kenttää. Rupesin tekemään temponvaihtelua, jotta saisin sen kuuntelemaan. Kevyttäravia, kun alkoi kaahottamaan, siirryin harjoitusraviin, jotta Vikkan hiljentäisi. Tarvittaessa otin myös pysähdyksiä. Ja pian Vikkan alkoi kulkemaan siististi, ja meni mukavasti. Ravailtiin molempiin suuntiin. 

Ravien jälkeen muut käveli uralla sen ajan kun minä ratsastin radan kerran läpi. Se sujui muuten hyvin, mutta antamani avut hevoselle oli liian "näkyvät" olisi pitänyt olla huomaamattomammat.

Siirryin uralle kävelemään kun ensimmäinen meni keskelle laukkaamaan. 

Kun tuli mun ja Vikkanin vuoro laukata, niin ensin ei millään meinannut nostaa sitä laukkaa. Mutta lopuksi laukattiin muuutaman kerran ympyrällä ja heti perään toinen laukkanosto. Laukannosto oli vaikea, mutta laukat sujui hyvin. Oikeaan kierrokseen laukat noousi huonommin. menin hetkeksi kävelemään kun muut laukkasi, toiseen (vasempaan) suuntaan. Sillä välin tein käynti-ravi siirtymisiä ja otin pysähdyksiä.

Kun tuli uusi vuoroni laukata (vasenkierros) niin laukannostot sujuivat paremmin, onnistui tosi hyvin. Parit hyvät laukat, kun tuli niin riitti, menin hetkeksi kävelemään, kun sain sitten laukkojen jälkeen mennä vielä lopuksi toisen kerran radan äpi.

Radan ratsastaminen sujui hyvin! Lukuunottamatta kerran menin puomin pääältä, huomasin sen rajapuomin liian myöhään, niin mentiin sen yli sitten..  mutta muita virheitä ei tullut! Huomenna se on varmasti helpompaa kun kenttä on rajattu kokonaan.  Kolmas harjoitus sujui kyllä parhaiten.

Tähän loppuun tältä tunnilta kuvia! Serkkuni otti myös videoita, mutta meni vahingossa poistamaan ne, niin ei tullut videoo tänne. Harmittaa tosi paljon kun videot jäi tästä pois. Olisin tehnyt teille tuntikollaasin. Mutta laitoin nyt laukkakuvia tähän. 

Nyt kyllä mennään ujossa kulmassa.

Tässä ratsastan rataa

Näissä myös mennään rataa. Apua mua jännittää huominen päivä!

Noi saappaat mitkä mulla on jalassa noissa kuvissa, oli tosi hyvät, eikä yhtään tuntunut ratsastaessa, että on hieman pienet. Kyllä mä noita käytän huomenna. Tunnin jälkeen putsasin vielä noi saappaat, ja kotona putsasin mun omat ratsastuskengät. On sitten puhtaat kengät huomenna.

Mukavaa lauantai-iltaa kaikille :)

~ Maaliskuun uutuudet & yllätys paljastuu ~

Hei,

Tähän ensn tulee kuukauden suosikit ja uutuudet. Näden juttujen jälkeen

tulee se viime postauksessa vihjailemani jännittävä juttu ;)

1. Merja Jalon Nummelan ponitalli-kirjat ostin kun halusin tietää kirjan tapahtumien alkumetreiltä, niitä uusimpia on luettu kyllä paljon.

Kuvia kirjoista en saanut kun lähdin hämeenlinnaan. Joten otin kuvankaappaukset netistä. Tykkän lukea kirjoja, etä tykkäätekö te?

2. Kollarihousut löysin H&M:stä. Ja niitä metsästin koko talven kun halusin vetoketjutaskut, nyt löytyi, niin ostin kahdet. Nyt pysyy tavarat taskuissa. Ja noi värit on tosi kivat. Mustissa on keltaista ja harmaissa on mustaa. Väriä elämään ;)

Mun lempparit on oi mustakeltaiset housut

Pipo ja housut mätsää, nyt tosi hyvin

3. suosikkini. On nämä uudet aurinkolasit. Oon niin ihastunut niihin.Myös toi lippis, minkä monet on nähneet instan puolella (@hhentsuu)

Muita jutuja tähän ei nyt tule, kun ei ollut enempää.

Sitten siihen toiseen asiaan:

 Mulla on sunnuntaina elämäni ensimmäiset koulukisat. Jännittää ihan sikana. Olen vain harjoitellut rataa, minkä tallilta sain.Osalistun kaikista helpoimpaan, eli raviohjelmaan.  Onneksi ne on vain tallinväliset kisat! Torstaina ainakin (ja ehkä lauantaina) on ratatreenit

Kun pyysin opettajalta lupaa lähteä kotiin jo torstaina koulun jälkeen, niin se sanoi että "lähde vaan, mutta saat tehdä esitelmän siitä, siis niistä kisoista" Painotti vielä kuvia siihen esitelmään. Paineet vaan kasvaa...

Nyt jännittää ihan järjettömästi, vaikka yleensä en jännitä mitään!

Mukavaa viikkoa kaikille :)

~ Ratsastusta Vikkanilla ja jännitystä ~

Hei!
Aamu valkeni ihanan aurinkoisena. Ihanaa kun on kevät, mä tykkään.
Noin kymmenenltä lähdin äidin kanssa, soramäkeen erääseen kenkäliikkeeseen, katsomaan uusia kenkiä. Mulla kun on vain lenkkarit joilla paukkasin viime syksyn ja tämän kevään. Löysin ihanat nahkaiset tennarit, mokkanauhoilla. Niisä myös on vetoketjut sivussa.

Kenkäostosten jälkeen vaihdoin tallivaatteet ja polkaisin tallille.

Mun uudet kengät

Lähdössä tallille

Kun hevoset oli tarhasta haettu, niin rupesin harjaamaan Vikkkania. Vikkkania oli ärsyttävä harjata kun siltä lähtee talvikarvaa niin paljon, niin sitten irtokarvoja lenteli suuhun, silmiin yms. Kun sain harjattua laitoin satulan ja suitet. aurinkolasit päähän ja kentälle.
Olipas outoa kun edellinen joka oli ratsastanut Vikkanilla niin oli ollut ihan erimittaiset jalustimet. Niitä sit hetki säädeltiin, toinen oli sopiva ja toinen liian lyhyt :D

Alkukäynneissä venyteltiin ratsastajaa. Ensin pyöriteltiin käsiä, sitten Venyteltiin käsiä korviin päin, ja lopuksi venyteltiin käsiä hevosen häntää kohden. Vaihdettiin suuntaa ja samat venytykset tehtiin.
Vielä hetki käveltiin kunnes siirryttiin keskiympyrälle. Keskiympyrällä ravattiin molempiin suuntiin.
Ravailujen jälkeen, mentiin käyntiä uralla pari kierrosta.

Seuraava harjoitus oli, pituushalkaisija ja keskellä pysähdys. Ensin käynnissä, sitten käynnissä ja ravissa, sitten kokonaan ravissa. Tässä vaihtelin ravia välillä kevensin ja välillä menin harjoitusravia. Jokatoinen aina kääntyi vasemmalle ja jokatoinen oikealle. Tämä harjoitus sujui hyvin. Muttta kerran en saanut pysäytettyä vikkania ravista, vaikka se hiljensi käyntiin. Muuten meni tosi hyvin. Muutenkin Vikkan kuunteli ja reagoi apuihini loistavasti. Tämän jälkeen tuli välikäynnit, jolloin aina otan jalustimet pois jaloista.

Välikäyntien jälkeen laukattiin. Ravista nostettiin L-kirjaimen kohdalla laukka ja laukattiin pitkä sivu c-kirjaimeen. Laukat nousi tosi hyvin ja pienistä avuista. Muuutama laukka ensin vasempaan kierrokseen ja sitten muutama laukka oikeaan kierrokseen.
Laukkojen jälkeen otettiin vielä ravia ja loppukäynnit. Kiitokset kuvaajalle! :)

Pituushalkaisijalla

Sen verran paljastan, että ensi viikolla tapahtuu jotain kivaa, mutta erittäin jännittävää. Vielä en kerro sitä, mutta varmasti kuulette pian. Mua jännittää ainakin tosipaljon :) Mukavaa lauantaita kaikille.

P.s. Huomenna tulee maaliskuun suosikit ;)