Olin ostamassa eilen lauantaiaamupäivällä mansikoita. Olin jo päässyt kaupan eteen. Kun yht äkkiä vasempaan silmään tuli voimakas pistävä kipu. Näkö sumeni hetkeksi. Kun näkö palautui, menin hakemaan mansikat. Ensimmäisenä soitin äitille että onko tää nyt normaalia. Jäin seurailemaan tilannetta.
Myöhemmin illalla silmän lisäksi tullessa päänsärky, sellain inhottava, vaikka ei mitenkään voimakas. Soitin päivystysapuun ja kysyin mitä tehdä. No sain ohjeeksi mennä akuuttiin. Lähdin. Oli muuten hauska sattuma, kun menin siihen akuutin vastaanoton virkailijalle aluksi. Niin se sanoi mulle, että näytän tutulta. Ainiin, sä oot se joka putosi hevosen selästä. Vastasin sille virkailijalle, etten muista sua. Niin se sanoi että no sä olit aika kipeä silloin. Mittailin sitä hoitajaa katseellani. Sit jäin miettii ja meinasinkin kysyä, että kumpi se niistä hoitajista olit, se joka ihmetteli mun silmiä ja pyysi toisen niitä kattoo vai se joka tuli pyynnöstä kattoo mun silmiä. 😅 en kehdannut kuitenkaan kysyä. Iloitsin, että olin jäänyt hänen mieleen tai sitten ne oli mun silmät josta hän mut tunnisti 😅
Vähän ajan päästä kävi hoitaja, joka antoi kipulääkettä, koska sairaalassa olo huononi. Oli myös kiva, että hän oli perehtynyt silmiini, eikä tarvinut pupilleja selitellä. Noin 1,5 tunnin päästä tuli myös lääkäri. Hän teki tutkimukset ja kertoi siinä olevan iriitti, eli värikalvon tulehdus. Olin vain että mikä? Silmänpaine silmässä oli kunnossa. Oli myös jännää kun hän laittoi väriainetta ja kaikki muuttui oranssiksi. Koko huone. Olin vain että oho. Ja lääkäri naurahti. Koska siellä ei silmälääkäri ollut lauantaina illalla, niin meinasi hän lähettää mut Helsinkiin. Soitti sinne, konsultoi. Siltä sitten silmälääkäri määräsi kortison rasvaa, jonka kanssa pääsin kotiin 💛 En halunnut minnekään Helsinkiin lähteä. Jos silmä pahenee tai oireet ei helpota maanantaihin mennessä, niin sitten pitää mennä uudestaan maanantaina lääkäriin. Silloin pääsee silmälääkärille. Tämä se myös taisi olla syynä, kun heinäkuun alussa huomasin häikyäistyväni tosi paljon enemmän ja herkästi. Mutta eihän siihen mitään apua saanut. Pistettiin vain aurinko syyksi. Koska ei silmät silloin vielä muuten oireillut. No syy löytyi pari viikkoa myöhemmin. Eli eilen, kun silmä kipeytyi.
Sen verran valon arka silmä, että nyt ei maanantaina mennä ratsastamaan. Jäi myös lauantain tunti välistä. Mutta se tunti jäi välistä opettajan sairastumisen takia.
Toivottavasti tää silmä tulee pian kuntoon, sen verran inhottava se on.
Lääkärissä sain tosi hyvin apua, kun olin yksin siellä. Aina kun piti mennä jonnekin niin pyysin saattaa, koska en itse osannut yksin sielä liikkua. Hoitaja ja lääkäri oli tosi mukavia ja ystävällisiä.💛