ENKELIPUPUT

 "Suruilla on juurisyitä,

nurkkapöytään eksyneitä

sinnikkäitä huomaamatta silmäkulmaa pyyhikineitä,

piruuttaankin urhoollliset tietämättään onnelliset,

suojaa vaille kerääntyivät myrskyn alle jää"

Luna ja lilja, enkelipuput

10.05.2016-19.10.2021

Luna ja Lilja meidän ensimmäiset puput, jotka opettivat paljon pupujen elämästä, ovat nyt kirkkaita tähtiä taivaalla. Kauniit, ihanat ja niin sosiaaliset pikku pomppijat, vain kivoja muistoja jäi.

HELMIN ELÄINLÄÄKÄRIKULUT

Maanantaina 30.11. käytiin vielä Launeella eläinlääkärissä. Helmin etutassu vielä kuvattiin kolmannen kerran. Siellä oli tullut myös uudet covid19 ohjeet, joita en pystynyt lukemaan mun puhelimen tekstistä puheeksi-sovelluksella. Mulle sanoivat, että "meetkö autoon odottaa." Totesin, että tulin taksilla, koska mun näkövamman takia, en osaa liikkua vieraissa yksin paikoissa. Ja on enää yksi matka jäljellä näin kuun viimeisenä päivänä, etten pysty ajella sillä edes takaisin" Sain sitten jäädä odottamaan jonnekin toimenpidehuoneeseen. Iso kiitos siitä heille <3

Alkuun pidin hoitojen kuluista kirjaa, mutta aika nopeasti luovutin 1000€ kohdalla. Laskin Helmin eläinlääkärikulut yhteen syys-marraskuun ajalta, kun hoidettiin Launeella Helmin etujalan murtumaa ja tulehdusta. Hintaa kertyi nelinumeroinen summa kaiken kaikkiaan. Jos en olisi opiskeluiden aikana rahaa säästänyt, olisi ollut aika vaikeaa repiä rahat kasaan. Onneksi oli jemmassa 3000€ joten pystyin hyvin hoitamaan kanin kuntoon. Tähän seuraavaksi olen listannut  kaikki kulut, erikseen ja lopuksi yhteenlaskettuina.

Helmillä oli 9 eläinlääkärireissua joiden yhteishinta tuli olemaan: 1096 € tähän sisältyi muunmuassa 3 rtg-kuvausta, useampi lastan vaihto sekä rauhoituksiä ja lisäksi myös joitain lääkkeitä.

Lääkekuluja: 63,61 €

Ostin myös tukiruokaa, mutta en muista sen hintaa. Eikä sille loppujen lopuksi ollut tarvetta. Helmi söi vähän vaihtelevasti. Huonoina päivinä tuputin ruokaa, jolloin sitten söi. Parempina päivinä söi oikein hyvällä ruokahalulla. 

Tässä vaiheessa hinta oli: 1159, 61€

Ja kun vielä lisätään taksimatkat: noin 40€  (tähän sisältyy kahdeksan meno paluuta, sain kerran kyydin vanhemnilta.)

Kokonaissumma tuli olemaan noin 1200€

Ajattelin, että loppusumma oli ollut isompi, mutta samalla mulla tiedossa oli, että koko hoito tulee makssamaan 1000 - 3000€. Ajattelin, että, en tule päsemään 1500€ alapuolelle, joten sinänsä loppusumma yllätti iloisesti. Kaiken lisäksi meillä jäi tukiruoka ja läkkeeitä käyttämättä, joten ne oli vähän ns ylimääräisiä kuluja, mutta toisaalta, on aina hyvä olla varmuudeksi Kipulääkettä sekä tukiruokaa, koska jos pupu sattuu tulemaan kipeäksi, niin on sitten apu lähellä. Mullakin nämä on onneksi avaamattomia, niin säilyy hetken aikaa jemmassa.

PUPUJEN KUULUMISIA

Lunalla on alkanut helmikuun aikana kunnolla talviturkki vaihtumaan kevyempään kesäturkkiin. Vaikka vielä huomaa, että lämpimillä keleillä turkkia irtoaa ja ilmojen viiletessä alkaa taas turkki kasvamaan lisää, eli jonkin verran vielä on pompottelua talviturkin ja kesäturkin välillä. Liljasta tätä ei niinkään huomaa.

Viime viikolla en käden vammautumisen takia oikein pystynyt pupujakaan nostelemaan, joten myös pupujen harjauskin jäi vähemmälle. Lunan harjasin sunnuntaina ihan kunnolla ja pupusta kyllä huomasi, ettei ole harjaa hetkeen näytetty, sillä sen verran paljon irtokarvaa kaverista irtosi. Nyt jatkan taas päivittäin pupun harjaamista, kun käsi on parantunut.

Pupujen turkinhoidossa meillä käytössä on kampa, karsta ja koirille tarkoitettu furminator sekä tietenkin sakset. Saksia käytän, jos Lunalla on niin isoja takkuja, ettei enää harjat tehoa, karstaa ja furminatoria käytän vuoropäivin. Furminator on kyllä ollut meidän pelastus, se nimittäin irrottaa todella hyvin kaiken irtokarvan ja kiillottaa turkkia. Tämä harja sopii hyvin pitkäkarvaiselle pupulle. Karsta on myös ihan hyvä harja, mutta se ei ole Lunalla yhtä tehokas kuin furminator. Karstasta meidän puput kyllä nauttivat, etenkin päälaelta alueelta harjatessa.

Odotan todella paljon kevättä ja ilmojen lämpenemistä, jotta puput voitaisiin siirtää ahtaasta tavaran täyteisestä varastosta ulkotarhaan, pikkuhiljaa tietenkin. Ensin totutetaan virheeseen, seuraavaksi saavat olla ulkona tunti pari kerrallaan, pikkuhiljaa ulkoilumäärää lisäten ja lopuksi siirtyvät yöpakkasten loputtua kokonaan taas ulos. Siellä niillä olisi paljon enemmän tilaa touhuta ja rallitella. Ulos siirtyminen tulee olemaan varmasti helppoa, sillä ovathan puput päässeet leudoilla keleillä ulkoilemaan.

Onneksi työpäivien jälkeen, viiden aikaan iltapäivällä on jo sen verran valoisaa, että pupuja näkee viedä ulkoilemaan. Sillä ulkoilusta puput nauttivat paljon.

Huomasin tuossa jonkin aikaa sitten, että Luna on lihonut hieman, mutta ei onneksi paljoa. Ennen Lunan ja Liljan ruoka on ollut samassa kupissa, eli kupissa on ollut kahden pupun annos. Muutaman päivän seurailin pupujen ruokailuja ja huomasin Lunan syövän suurimman osan pelleteistä Liljan ollessa hitaampi syömään. Onneksi meillä oli valmiiksi kaksi ruokakippoa, joten oli helppo siirtyä jakaman molemmille pupuille omat ruuat, jotta molemmat saavat sopivan määrän pellettiä.

Alkuun onnistui hyvin vain ruokakuppeihin jako, puput söivät kiltisti omat ruuat, mutta nyt on tilanne se, että molemmat menevät toistensa ruokakipoille, sillä tietenkin kaverin ruoka maistuu paremmalta, vaikka täysin samaa ruokaa on. Tästä ruoan jakamisen myötä olen joutunut siirtämään pupujen ruokailun iltaan, sillä aamulla en ehdi valvomaan pupujen ruokailua töiden takia.

Olen myös alkanut tekemään youtubeen pupuistamme videoita. Täältä löydät meidän kanavan. Siellä on jo muutama videoklippi.

Tässä olikin kunnolla pupujen kuulumisia taas vaihteeksi. Ensin mietin pelkkää turkinhoitoon liittyvää postausta, mutta asioita tuli niin paljon mieleeni lisää, mutta kuitenkin pieniä yksittäisiä asioita, joten ajattelin yhdistää asiat tähän samaan postaukseen. Sillä kuitenkin halusin kirjoittaa teille näistä kaikista asioista.

Haluatteko noista Liljasta otetusita kuvista kuvapostauksen blogiin? Sillä niitä kuvia ei ole blogissani vielä näkynyt.

SEKALAISIA PUPUKUULUMISIA

Nyt kun mulla on pitkä joululoma, niin olen pystynyt puuhailemaan paljon enemmän pupujen kanssa. Päivisin vien pupuja ulos nollasta viiteen pakkasasteen väliltä. Riippuen säästä, pupujen energiamäärästä ja siitä, miten viihtyvät. Pidän niitä ulkona viidestätoista minuutista puoleen tuntiin. Kun olin Hämeenlinnassa koulussa pari viikkoa ennen lomaa, puput eivät tainneet päästä yhtä paljoa ulos, jonka sitten huomasi kertyneestä energianmäärästä, joka nyt onneksi on alkanut tasaantumaan, kun ovat päässeet päivittäin ulos touhuamaan.

Joululahjojakin puput saivat. Enimmäkseen herkkuja, jotka katosivat masuihin hetkessä, alun epäröinnin jälkeen. Ensin molemmat tuumailivat että, "hei, voiko noita keksejä syödä?" Kunnes herkut mutusteltiin tapellen suihin, siitä kumpi kerkiää syömään enemmän. Joulun jälkeen kävin ostamassa pupuille aktivointipallon ja kissoille/koirille tarkoitetun furminator-harjan.

 Aktivointipalloon laitan nykyään pupujen herkut, jotta puput saavat samalla tekemistä, eivätkä myöskään saa kovin helposti herkkuja, vaan pienen työn ja aivojen käyttämisen kautta. Heti pallon ensimmäistä kertaa saatuaan, molemmat tajusivat lelun idean. Lilja alkoi pyörittämään palloa ja Luna söi pellettejä maasta, sitä mukaan kun ruokaa pyörityksen jälkeen tippui ja lopulta pallo viskattiin pois, kun eivät saaneet enempää pellettejä, vaikka niitä sinne jäikin, mutta molemmilla oli tosi kiire syödä pelletit maasta.

Furminator-harjan ostin kevään karvanlähtöä varten. Tälläkin hetkellä pupuilta irtoaisi paljon irtokarvoja, kun nuo kelit ovat niin vaihtelevia. Toisena päivänä saattaa olla 8 astetta pakkasta ja toisena päivänä taas nollassa. Tästä johtuen olen harjannut pupuja päivittäin. Kuitenkin aion tämän harjan ottaa kunnolla käyttöön vasta keväällä kelien lämmetessä. Olen kyllä harjaa Lunalla testannut ja harja irrottaa todella hyvin kaikki ylimääräiset irtokarvat.

Uuden vuoden vaihde meni meillä, ihmisillä ihan mukavasti, mutta molemmat puput pelkäsivät raketteja, niistä tulevaa kovaa pauketta ja välähdyksiä. Varastoon, kun kuuluu niin helposti naapurien rakettien ampumiset, sillä ihan vieressä = juuri meidän talon kohdalla kaikki ampuvat, sekä muualla lähiympäristössä. Laitoin pupuille ison heinäkasan häkkiin ja pidin varastossa myös valot päällä ja verhot kiinni. Mitään ylimääräistä ääntä en viitsinyt laittaa, sillä yksi päivä jotain videota katsoessani pupulassa, molemmat vain rummuttivat järkyttyneinä, vaikka äänet puhelimessani oli hiljaisella.

Seuraavaksi sitten hieman ikävimpiin kuulumisiin Liljasta. Pupun kynsien leikkaus on sujunut jo useamman kerran aika hyvin. Maanantaina Liljalla oli ihan selvästi huonompi päivä, sillä ottaessani pupun harjaukseen, alkoi Lilja hetken päästä murisemaan ja pyöri sylissäni. Päätin, että vien pupua valjaissa hetkeksi ulos, sillä sinne se ihan selvästi halusi, kun meni oven luo norkoilemaan. Kello oli jo seitsemän illalla, joten itse en kauan ulkona viihtynyt pimeän vuoksi, mutta mentiin pari kertaa varaston ympäri. Pian tästä siskoni tuli varastoon leikkaamaan pupujen kynsiä ja aloitettiin Liljasta, kun se vielä oli valjaissa. Varoitin kyllä siskoani siitä, että pupulla on huono päivä ja ehkä kannattaisi siirtää kynsien leikkaus seuraavalle päivälle. Mutta siskoni halusi, että kynnet leikataan, kun hän varastoon oli jo tullut.

Heti alusta alkaen kynsien leikkaus oli vaikeaa, eikä tilannetta helpottanut kun siskoni härnäsi aktivontipallolla pupua. Noh kynsien leikkaus oli täysin epäonnistunut. Takatassujen kynnet saatiin leikattua, mutta etutassut jäi leikkaamatta, kun pupu alkoi puremaan, murisemaan ja lopuksi raapi kämmeneen ilkeän haavan. SEkä jatkuvasti veti tassuja leukansa alle. Tämän jälkeen päädyttiin, että siirretään Liljan loppujen kynsien leikkaus ja Lunan kaikkien kynsien leikkaus seuraavalle päivälle. Täytyy toivoa, että tämän pienen takapakin jälkeen kynsien leikkaus sujuisi Liljan kanssa paremmin.

LILJAN PÄIVÄ

Herään säpsähtäen johonkin outoon ääneen ja tajuan, että taitaa olla aamu, kun pöytälamppu on sammunut. Käännyn ympäri ja alan syömään heinäkorin viimeisiä heiniä. Mahani kurnii nälkää, mutta heinät ovat loppu ja vielä ei ole aamupalaa tarjolla. Mulla on tylsää ja haluan tekemistä, joten alan tökkimään ja kiusaamaan kaveriani Lunaa, joka vielä nukkuu makoisasti. Kaverini kääntää vain kylkeä, joten kiusaan häntä vielä enemmän.

 Vihdoin Luna herää ja heti alkaa komentamaan mua. Kauhea rummutus alkaa. Vihaan kun tuon pitää pomotella mua, emmekö me voisi olla ihan sulassa sovussa ja yhtä tasavertaisia? Hermoni kiristyvät, kun mahani kurnii vain yhä kovemmin, eikä aamun ruokaa näy tulevan. Kaiken lisäksi kaverini oli syönyt lähes kaikki heinät yön aikana loppuun ja mulle jäi muutama hassu heinänen.

No vihdoin varaston ulko-ovi avautuu, mutta samalla sisälle tunkeutuu kylmää ilmaa ja hoitajani tulee sisälle. Onneksi ovi sulkeutui taas. Nyt sitä ruokaa ja vähän äkkiä, meillä on nälkä ja heinätkin ovat loppuneet, tuumaan itsekseni, samaan aikaan Luna taas jalallaan rummuttaa häkin pohjaa, niin että tanner tärisee. Nyt kuuluu niin ihana ääni, kun pelletit ja kaura kilahtavat teräksiseen kulhoomme. Ruoan ihana tuoksu lähenee, luukku avautuu ylhäältä ja kulho laskeutuu maahan. Luna hyökkää ruoan kimppuun, mutta työnnän häntä syrjään, sillä mullakin on kova nälkä. Nyt saadaan myös heinää, aah sen tuoksu on niin ihana.

 Ennen lähtöään hoitaja vielä huikkaa tulevansa tunnin päästä takaisin, kun olemme syöneet aamupalan. Mutta en ymmärrä, mikä on tunti? Mitä "tunti" tarkoittaa, pohdin samalla kun syön pellettejä ja heinää vähän vuorotellen. Pian unohdan ihmettelyni ja kyllästyn myös syömään. Nyt alan pomppimaan kahden häkin väliä, jotta saan aikaani kulumaan. Välillä kaivan ja lennättelen puruja ympäriinsä. Käyn vielä syömässä viimeisiä pellettejä kulhosta ja kulhon tyhjentyessä Luna alkaa irtoavaa kulhoa viskelemään ympäriinsä, ihan vain siksi, että hoitaja saa etsiä sen purujen seasta.

Jonkin ajan kuluttua varaston ulko-ovi jälleen avautuu ja hoitajamme astuu sisälle. Nyt hän tulee suoraan häkin luo ja mutisee itsekseen piilotettua ruokakippoa. Menen nuuhkimaan hänen takkiaan ja maistankin sitä, joka ei ole kovin hyvän makuista. Nyt hän alkaa rapsuttamaan päätäni ja nautiskellen painaudun maahan.

 Höh nyt, rapsuttelut loppuvat ja hoitajani kaappaa mut syliinsä, jostain hän on taas kerinnyt täysin huomaamattani ottaa valjaat. Inhoan valjaiden laittoa ja päätän puraista ensin hoitajaani polvesta, mutta hän ei siitä välitä, vaan alkaa laittamaan valjaita kaulani ympäri kiinni, mutta sitä ennen kerkeän hieman vain vastustellakseni puraista remmistä, mutta siitäkään hän ei välitä, vaan napsauttaa remmit kiinni. Nyt saan pompata hänen sylistään lattialle ja muutamalla pompulla olenkin jo ulko-ovella odottamassa ulos pääsyä. Hoitajani jäi puuhailemaan jotain omiaan vielä.

No vihdoin pääsen ulos! Alan riemuissani pomppimaan lumihangessa, kaivelen kuoppia ja rallittelen pitkin pihaa. En oikein osaa päättää, että mihin suuntaan lähtisin, joten vaihdan suuntaa koko ajan ja tutkin aina niin ihmeellistä ympäristöä. Onneksi naru on pitkä ja mulla on tilaa liikkua, mutta innostuessani ihan kunnolla, ei tämäkään naru meinaa riittää. Pompin, iloloikin ja rallittelen niin kovaa, että naru yht'äkkiä kiristyy ja matkani päättyy lyhyeen. Ai niin, en olekaan vapaana, vaan näissä ihmeen remmeissä, muistan, kun kuulen taluttajani hölkkäävän perässäni. Alkuinnostukseni jälkeen rallittelut ja vauhtini tasaantuu, eikä naru ole jatkuvasti kiristymässä.

 Nyt on kuulemma oltu tarpeeksi pitkään ulkona, kaksikymmentä minuuttia ei kyllä sano mulle yhtään mitään. Mielelläni ulkona vielä olisin, vaikka tassunpohjia palelee hieman. Mutta, siinä vaiheessa, kun varaston ovi avautuu, niin loikkaan sisälle lämpöiseen erittäin mieluisasti. Kipitän suoraan Lunan luokse, nuuhkimaan kaveria kaltereiden välistä.

Nyt onkin jälleen koittanut ärsyttävä hetki, kun valjaat riisutaan pois. Onneksi se on nopeasti ohi ja saan nauttia turkin harjauksesta. Hoitajani pitää mua sylissäni ja harjaa karstaharjalla turkkiani, se on niin rentouttavaa. Rentoutuminen häviää siinä vaiheessa, kun harja siirtyy mahani puolelle, tässä vaiheessa jaksan olla sekunnin ja potkin hoitajaani. Lopeta, tuo kutittaa. Ei auta, mahastakin harjataan, onneksi se ei kauan kestä ja pääsen loikkaamaan alaluukusta turvalliseen häkkiin ja pääsen syömään heiniä.

 Mulla on myös hetki omaa rauhaa tiedossa, sillä Luna lähti vuorostaan pihalle. Nyt syön vain heiniä ja pyörin levottomana ympäriinsä. Jonkin ajan päästä rauha ja hiljaisuus rikkoutuvat, kun Luna tulee takaisin. No okei, oli mulla jo sitä vähän ikävä. Nuuhkitaan toisamme kaltereiden läpi, kunnes Luna kaapataan syliin, valjaiden pois ottoa ja turkin harjausta varten. Vihdoin Luna tulee takaisin seurakseni ja pääsemme rapsuttelemaan toisiamme. Ulkoilun jälkeen alkaa aina ramaisemaan ja otankin pienet päiväunet kaverini kyljessä.

Voi kauheata, nyt tänne tuli kaksi hoitajaa, apua! Se nimittäin tarkoittaa sitä, että mun tassuihin kosketaan, niitä kutitetaan ja sörkitään jollain metallisilla jutuilla. Menen äkkiä mökkiin piiloon, ettei ne saa mua kiinni. Kuitenkin haistan kurkun ja lähden etsimään herkkuani. Ennen kuin kerkiän kurkkuja lisää ottamaan, olenkin jo hoitajani sylissä. Eii, mua huijattiin jälleen. Sydämeni alkaa tykyttämään, kun toinen tyttö ottaa takatassustani kiinni ja laittaa ihmeelliset metalliset nipistimet kynnelleni joka tuntuu kylmältä. Yht'äkkiä kuuluu kauhea napsahdus, kun kynsi katkeaa, mä säikähdän sitä kovasti ja alan rimpuilemaan. Hoitajani, joka pitää sylissä mua aika tiukasti, alkaa puhumaan lempeällä äänellä ja silittämään otsaani. Se rauhoittaa mua hieman. Silti taas säikähdän uutta napsahdusta, joka kuuluu toisen kynnen katketessa. Nyt mua vielä torutaan, kun puraisin hoitajani sormea, siitä hyvästä murisen takaisin. En voi sille mitään, että mua pelottaa tämä touhu. Hoitaja kuitenkin silittelee mua ja puhelee mulle, enkä enää pelkää kynsien leikkausta. Pian se onkin jo ohi ja saan pellettejä palkaksi, siitä että jaksoin olla hyvin kynsien leikkauksen ajan. Olisinpa mäkin yhtä rohkea kynsien leikkauksessa, kuin Luna, sitä ei ikinä pelota yhtään kynsien leikkaus, olen sille siitä hieman kateellinen.

Nyt meille laitetaan heinäkoriin lisää heinää ja vesipullokin täytetään, kun ne ovat tyhjentyneet päivän aikana. Hoitaja toivottaa meille "hyvä yötä, nähdään aamulla" ja sen sanottuaan lähtee. Tuo lause meinaa sitä, että tulee taas pitkä yö, jolloin voi nukkua tai touhuta, mutta hoitajia ei silloin näy, jostain kumman syystä. Miksi me ei voitaisi nähdä hoitajan kanssa öisinkin? No mutta, tänä yönä aion syödä kaikki heinät, ettei toi mun kaveri niitä kerkiä rohmuamaan, sillä kuitenkin taas aamulla kestää aamupalan saanti.

Tässä olikin mun päivä suurin piirtein, toivottavasti tykkäsitte. Mulla ainakin oli kivaa kirjoittaa teille ja sanokaahan tuonne kommentteihin, että haluatteko jos me kirjoiteltaisiin Lunan kanssa yhdessä joku postaus tänne? Muuten, jos täältä testistä löytyy kirjoitusvirheitä, niin ne on Suvin jäljiltä, koska se lupasi korjata mun virheet, kun en ite osaa. Kivaa päivää teille

LILJAN MURROSIKÄ OHI?

Tänään on kertomusta teille siitä, että miten puput ovat varastoon sopeutuneet, mitä kaikkea on tässä viime viikon aikana tapahtunut ja pientä avaamista Liljalla olleesta murrosiästä.

Puput ovat sopeutuneet varastoon hyvin, heillä ei näytä olevan mitään ongelmaa siellä, päin vastoin, molemmat viihtyvät  varastossa oikein mainiosti. Käytän pupuja lähes päivittäin ulkona, kun niillä on nyt pienempi häkki, mitä kesän ulkoasuntoon verrattuna. Jos eivät syystä tai toisesta pääse ulos, esumerkiksi kovien pakkasten takia, niin silloin hypytän pupuja valjaissa varastossa, pääsevät edes vähän liikkumaan häkin ulkopuolelle. Välillä myös pääsevät ulos, että treenaamaan estehyppyä.

Puput pääsääntöisesti viihtyvät ulkona valjaissa, mutta kun lumet suli viime viikon sunnuntaina (5.11.) pois ja piha oli märkänä, niin kumpikaan pupuista ei oikein viihtynyt ulkona, sillä molemmat puput olivat sen verran hienohelmoja. Luna vain pesi itseään, varsinkin tassuja ja liikkui mahdollisimman kuivilla alueilla ja Lilja käytännössä kävi vain ulkona kääntymässä.

Pupujen ruokailuun on myös tullut hieman muutoksia, toki ihan pieniä muutoksia vain. Arkiaamuisin maanataista perjantaihin puput saavat pelletit ja kaurat maahan ripoteltuina, josta etsivät ja syövät ne, lauantaisin ruoka tulee kulhossa ja sunnuntai on pelletitön ja kauraton päivä.

Luna on kehittynyt estehypyissä huimasti, sitä ei tarvitse hoputtaa juuri ollenkaan, vaan loikkii esteiden yli vallan mainiosti pienen kehotuksen jälkeen. Lunalla on myös pikkuhiljaa esteet alkaneet kasvamaan korkeutta ja leveyttä, eikä puomin pudotuksia tule juuri ollenkaan. Lilja taas on vasta alkanut opettelemaan estehyppyä. Eli Liljan kanssa ollaan vielä ihan alussa. Toisella harjoittelukerralla, kun oltiin jo hypyt lopetettu hyviin onnistuneisiin hyppyihin, niin pupu ihan itse vapaaehtoisesti loikkasi vielä kerran esteet ja hypyt meni tosi hienosti.

Lilja on muutenkin kehittynyt ja rauhoittunut huimasti menneen kevään ja kesän aikana, vaikka onkin luonteeltaan energinen. Sillä pupun murrosikä alkaa oleemaan ohi, ihan varmasti. Joskus viime syksynä, kun puput varastoon siirtyivät, niin Liljan käytös muuttui agressiivisemmaksi. Ensin ajattelin käytöksen johtuvan muutoksesta asuinympäristössä, mutta aika pian tajusin kyseessä olevan murrosikä. Lilja alisti jatkuvasti Lunaa, puri ihmisiä, ei antanut leikata kynsiä tai laittaa valjaita ulos lähtiessä ja oli muutenkin todella levoton. Toisinaan Liljalla meni muutama päivä rauhallisesti ja toisinaan päivät meni agressiivisesti. Liljan muoorsikä kestikin syksystä 2016 kevääseen 2017.

Kyllä Liljalla on vielä välillä vaikeampia päiviä, mutta ei enää niin voimakkaina. Joka on helpottanut minua ja siskoani pupun hoidossa, kun Lilja antaa laittaa valjaat, leikata kynnet ja jaksaa olla harjattavana pitempiä aikoja. Tässä yksi päivä oikein kehuin Liljaa, kun niin hienosti malttoi, kun ensin laitoin valjaat estehyppyharjoituksia varten ja myöhemmin harjasin turkin harjoitusten jälkeen. Lilja istui sylissäni ylväänä, kuin kuningatar pitkän tovin. Heti kehujen jälkeen pupu alkoikin kyllästyä ja ei olisi enää malttanut olla harjattavana.

Vaikka Liljan (sekä Lunan) murrosikä on ohi, niin silti pupuilla on aina silloin tällöin välien- ja laumajärjestyksen selvittelyä. Yleensä toki silloin, kun saavat herkkuja tai jos tapahtuu muutoksia asuinympäristössä. Onneksi välienselvittelyt menevät nopeasti ohi, eivät ole pahoja, eikä kumpikaan näytä kärsivän.

Viime viikon perjantaina (3.11.) siivotessani pupujen häkkejä, laitoin pienemmän häkin kalterikehikon lattialle ja Liljan sinne sisälle, ajatellen, että siirrän kohta myös sinne Lunan. Vähän ajan päästä huomaan, että Lilja hiipii seiniä pitkin ja näytti siltä kuin olisi ollut varuillaan. Näytti se kyllä huvittavalta ja suloiselta. Ensimmäinen ajatus olikin, että miten ihmeessa pupu on sieltä pois päässyt? Samalla muistin, että kalterin etuluukku on irroteettu, eli hyvin helposti pupu sieltä pois pääsi.

Maanantai-iltana (6.11.) täyttäessäni pupujen juomapulloa, oli häkin yläluukku muutaman sekunnin ajan auki, jonka Lilja huomasi hyvinkin nopeasti. Pupu sitten hiippaili mökin katolle ja siitä yritti tulla ulos, mutta epäonnistui, sillä juomapullon rautalanka oli jäänyt jakkaraan jumiin ja pupu säikähti, kun tuoli liikahti ja mnä säikähdin, kun Liljan liikkeiden seurauksena häkin kalterit hieman kilahtivat. Pupun ilme oli samalla sekunnilla, loikattuaan häkin vastakkaiseen päätyyn "en mä mitään ollut tekemässä."

 

Alkaessani tätä postausta kirjoittamaan mietin, että miten ihmeessä saan tehtyä tästä hyvän ja monipuolisen postauksen, sillä eihän meille kuulu mitään erikoista, mutta kuitenkin sain kirjoitettua pieniä erikoisempia arjen asioita. Tässä taitaa olla tältä erää kaikki näiltä muutamilta päiviltä. Mukavaa perjantaita juuri sinulle.

Häkin metsästystä pupuille

Viime viikon tiistaiaamuna huomattiin, että yöpakkasten seurauksena pupujen juomapullon vesi oli jäätynyt, jolloin oli aika siirtää puput varaston puolelle. Illasta vielä huomasin, että myös vesikanisterin vesi oli jäässä ja jouduin hakemaan pulloon vettä sisältä. Keskiviikkoaamuna siirrettiin sitten puput varastoon ja väliaikaisesti jouduimme laittamaan puput marsujen vanhaan häkkiin, joka on ihan liian pieni kahdelle pupulle.

Luna ihan varmasti protestoi väliaikaisratkaisua, kun joutui olla marsujen vanhassa ja ahtaassa häkissä, sillä pupu näytti välillä aika masentuneen näköiseltä, mutta onhan se varmasti iso muutos, kun on keväästä pitkälle syksyyn saanut ja tottunut olla tilavassa ulkoaitauksessa. Olen pitänyt pupuja hieman enenmmän valjaissa ulkona, että varastossa, kun joutuivat jakamaan pienehkön tilan.

Oltiin Kärkkäiseltä katsottu pupuille sopivaa häkkiä, mutta siellä oli jotain sählinkiä, että nettisivuilla näkyi olevan kaksi häkkiä, tilattuja häkkejä näytti heillä olevan kuusi, mutta Kärkkäiseltä, paikanpäältä ei löytynyt yhtään kyseistä häkkiä.

Selailtiin päivän mittaan eri nettikauppoja etsiäksemme 140cm pituista ja 60-70cm levyistä häkkiä pupuille, aluksi emme meinanneet mistään häkkiä löytää, mutta illalla jostain nettikaupasta vihdoin häkki löydettiin ja pistettiin tilaukseen. Harmiksemme häkki ei perjantaiksi tullut perille, mutta tänään maanantaina päästiin puput laittamaan tilavampaan häkkiin.

Kun uusi häkki tänään saapui kotiovelle, niin yhdistettiin vanha marsujen häkki ja tämä uusi häkki toisiinsa, jotta pupuilla olisi tilaa enemmän ja myös siksi, kun viime talvena marsunhäkin pohja toimi pissalaatikkona pupujen edellisessä talviajan asunnossa varastossa. Jos puput pitävät vanhaa häkkiä vessana, niin johan siinä häkkien siivouskin helpottuu.

Kun puput siirrettiin kahden häkin yhdistelmähäkkiin tänään, oli heillä jälleen paljon uutta tutkittavaa, haisteltavaa ja ihmeteltävää. Molemmat pyörivät edestakas kahta häkkiä ja tutustuivat uuteen kotiinsa, vaikka olikin vanha tuttu vessalaatikko mukana.

Yhdistettiin häkit nippusiteillä toisiinsa ja leikattiin siististi sivuluukut irti, jotta puput pääsevät helposti kulkemaan häkistä toiseen. Isossa häkissä on kaksi sivuluukkua, josta toinen jää meille käyttöön ja siitä voidaan rapsuttaa pupuja, ottaa syliin tai antaa ruokaa. Sillä siirrämme hieman sivuun tuota edessä olevaa häkkiä. Eli pientä fiksausta vielä vaatii, mutta aika lailla tässä on nyt pupujen talvihäkki tänä vuonna. Tuossa vanhemmassa häkissä on kivet sen takia päällä painona, kun kiinnikkeet ovat menneet rikki ja ilman painoja puput saisivat varmaankin nostettua kehikon pois.

Pupuilla on kyllä mökki häkissä ja käytössä, mutta se vain puuttuu näistä kuvista.

Näin taas koitti aika lumen, josta Luna on ollut aluksi ihmeissään, mutta myös innoissaan. Ulkoillessa valjaissa nautti päästessään kaivamaan kuoppia lumihankeen, sillä kaivaminen on pupuille luontaista toimintaa. Lilja ei ole vielä ulos päässyt varastoon siirtymisen jälkeen, kun neiti vaihteeksi protestoi valjaiden laittoa, enkä silloin halua aina saada raapimisjälkiä itselleni. Mutta onneksi on vielä koko talvi aikaa viedä Liljaakin ulkoilemaan lumihankeen. Kun Lilja kerran ulos talvella pääsee, sitten se haluaa aina ulos, eikä suostuisi sisälle enää menemään. On se hassu pupu.

Mukavaa uutta viikkoa kaikille! Nauttikaa lumesta ja aikaisin tulleesta talvesta! 

8 vinkkiä: virikkeitä pupuille

Olen viimeakoina innostunut yhä vain enemmän ja enemmän kirjoittamaan teille kaniaiheisia postauksia luettavaksi, sillä pupuaiheita on vain tullut mieleeni hieman enemmän tällä hetkellä, kuten sen varmasti olette jo huomanneetkin. Tässä postauksessa kerron erilaisia vinkkejä pupujen virikkeisiin ja aktivointiin, mutta sitä ennen on vähän meidän pupujen kuulumisia.

Viime viikolla oli hieman ahdistavaa olla koulussa Hämeenlinnassa, kun Luna oli juuri ollut kipeä, sen takia soittelin kotiin kolmena ensimmäisenä päivänä ja kysyin pupujen kuulumisia, aina saaden saman vastauksen; "molemmat on kunnossa, eikä kumpikaan näytä mitenkään huonovointiselta. Perjantaina tullessani kotiin oli todella helpottavaa nähdä Luna pupulassa normaalina. Pupu tuli normaalisti vastaan kerjäämään rapsutuksia, ulkona oli innoissaan ja näytti nauttivan valjaissa olosta. Illalla vielä hyökkäsi haravaa kohti, kun haravoitiin pupulan ulkoalueelta märkiä lehtiä ja puruja pois, kumpikaan ei pelännyt yhtään haravaa, vaan molemmat olivat uteliaina hyökkäämässä kohti haravaa.

Pihassamme on oikein soma ja värikäs vaahteranlehtikasa, jota hyödynsimme siskoni kanssa, syksyisiä kuvia ottaessamme tähän postaukseen. Lunan kanssa ei ollut ongelmaa, tai no oli yksi, sen valtava turkki. Sillä taas talven tullessa Lunasta ei kunnolla erota mikä maassa kipittää. Lunan kuvaukset kuitenkin onnistuivat hyvin sillä pupu mussutti lehtiä ja muutaman kerran loikki muualle. Kun Lunasta oli napattu kuvat vein pupun takaisin pupulaan ja nappasin Liljan valjaisiin. Tämä kaveri taas ei olisi millään halunnut pysyä paikoillaan ja yritti sinkoilla koko ajan itään ja länteen. On vielä sen verran rohkea, että ei mitään jäänyt ihmettelemään, kuvaajan ääntelyäkään. Loppujen lopuksi, kun Lilja suostui pysymään muutaman sekunnin paikallaan saatiin poseerauskuvia. Kuvaustuokion jälkeen loikittiin hetki valjaissa, että sai purkaa energiaansa.

Monella teistä on varmasti lemmikkipupuista semmoinen käsitys, että ne ovat tylsää seuraa, nököttävät yhdessä nurkassa ja ovat pelkkää heinää mussuttamassa. Mutta totuus on aivan toinen. Sillä mitä enemmän pupusi kanssa puuhailet sitä seurallisempi, rohkeampi ja luottavaisempi lemmikistäsi tulee sinua kohtaan. Tässä postauksessa on myös virikevinkkien seassa kerrottu yksi leikki, josta meidän toinen pupu, Lilja tykkää kovasti, varsinkin silloin, kun sitä ärsyttää. Mutta eiköhän nyt mennä virikevinkkien pariin!

- Puput tarvitsevat tilaa, paljon tilaa. Sanaa paljon ei voi tarpeeksi painottaa. Pupuilla olisi hyvä olla joku iso rajattu alue, missä puput voisivat olla ja asua vapaasti ja turvallisesti, ilman että joutuisivat itse vaaraan tai aiheuttaisivat mitään tuhoa muuhun asuntoon.

- Ison tilan lisäksi pupujen kodissa (en tykkää käyttää sanaa "häkki") olisi hyvä olla muita virikkeitä, kuten mökki, jonne voi mennä piiloon, oksia, joita puput pääsevät järsimään ja kuluttamaan hampaitaan, seuraa, joko ihmiseltä tai parempi ratkaisu olisi toinen pupukaveri. Sillä pupu on luonteeltaan seurallinen ja laumaeläin.

- Vaikka pupulla olisi toinen pupukaveri, on silti hoitajan tärkeää olla aktiivinen ja käydä usein pupujen luona juttelemassa niille ja hoitamassa niitä, jotta pupuista tulee seurallisia, luottavaisia ja oppivat tuntemaan hoitajansa.

- Pupuilla olisi myös hyvin tärkeää olla kodissaan erilaisia tasoja, jotta niille tulisi liikuntaa ja kiipeilyä. Kun niiden kodissa on eri korkeudella parikin tasoa, niin voivat sitten mielensä mukaan olla missä haluavat.

- Pupuille voi myös antaa wc- ja talouspaperirullien hylsyjä ja pahvilaatikoita järsittäviksi ja leluiksi. Vaikka niitä ei kovin paljoa järsitä, ainakaan meillä, enemmän niitä heitellään, minne sattuu. (Oksat maistuvat paljon paremmin.) Mutta pahvilaatikoista saa esimerkiksi erilaisia majoja ja tunneleita.

- Meillä leikitään wc-paperihylsyillä ja oksilla siten, että minä pidän kiinni ja pupu järsii ja vetää paperirullaa tai oksaa. Meidän leikki on vähän niin kuin veto. Tämä on ollut mieluinen leikki Liljalle. Ihmisille on köydenveto, niin meidän pupuilla on oksanveto, jota siinä samalla järsitään.

- Meillä ei ole pupuille aktivointipalloa, joten piilotan herkkuja heinien sekaan, välillä jopa ripottelen pelletit puruille sillä siinä niillä on tekemistä, kun etsivät ruokansa maasta, sitä ne luonnossakin tekevät. Olen kyllä harkinnut aktivointipallon ostamista.

 - Tämän kaiken lisäksi olisi hyvä, että puput pääsisivät mahdollisimman usein sään salliessa ulos valjaissa. Meillä puput asuvat keväästä syksyyn ulkona, joten jo pupulassa on niin sanotut sisä- ja ulkotilat. Vajaissa käydään silti usein. Toisinaan vain rennosti pompitaan miten puput haluavat ja toisinaan harjoitellaan estehyppyä.

Nyt viime aikoina on tullut useammin pupuaiheisia postauksia, mutta toivottavasti se ei haittaa. Instagramissa itse asiassa hetki sitten pidin kyselyn postauksiin liittyen ja kivasti siellä vastailtiin, aika tasaisesti siihen, että hevos- vai pupuaiheisia, vaiko molempia aiheita, niin kyselyssä kyllä vastaukset saivat kaikkiin kysymyksiin enemmän vastauksia, joten blogin aiheina ovat jatkossakin hevoset/ratsastus ja meidän puput. Tietenkin te lukijat saatte toivoa ja ehdotella jos on jotain tiettyä postausta mitä haluaisitte lukea. Kuvan alla on vielä muutama kysymys, johon toivoisin teiltä vastauksia.

Mitä ajatuksia tämä postaus sussa herätti?
Onko kiinnostusta pupuaiheisiin postauksiin?

Löytyikö suosikkikuvaa?

Oikein mukavaa päivänjatkoa just sulle!

Lunalla suolitukos?

Olipahan tapahtumantäyteinen viikonloppu! Ensin oli torstaina sopimusten teko työssäoppimispaikkaani, jonka jälkeen minula alkoikin viikonloppu. Seuraavaksi oli kaksi ratsastustuntia peräkkäisinä päivinä, perjantaina ja lauantaina. Kahden tunnin tuntipostauksen voit lukea täältä. Lauantai-iltana koneesta katkesi netti, enkä päässyt blogia päivittämään. Kaiken tämän lisäksi sunnuntaina päivällä Luna säikäytti minut toden teolla, pupu oli kaikkea muuta kuin normaali!

Joskus kahden aikoihin sunnuntaina, päivällä menin katsomaan ihan normaalisti pupuja. Lilja pomppi ja touhuili täysin normaalisti ja Luna kyhjötti nurkassa heinien päällä paikoillaan. Ensin ajattelin sen vain lepäävän. Enkä kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Sillä olihan pupu aamun normaalisti touhunnut. Pikkuhiljaa minua alkoi Lunan olemus ja vointi epäilyttämään, kun tajusin, että pupu ei syö yhtään mitään, ei juo, eikä liiku oikein yhtään, jos liikkui niin hyvin vaivalloisen näköisesti. Kaiken lisäksi pupu näytti todella apaattiselta ja huonovointiselta.

Aloin epäilemään, että Lunalla olisi suolitukos, josta informoin äitille ja siskolle. Ainakin oireet oli sen mukaiset. Sain ruiskuun ruoka/risiiniöljyä, jota tarjosin Lunalle. Pupu ei oikein huolinut öljyä, joten ruiskutin sitä vähän kerrallaan suun ympärille, josta pupu lipoi ne kielellään. Tämän jälkeen lähdettiin valjaissa ulos. Ruoka, juoma ja liikunta ei olisi maistunut Lunalle, mutta pakottamalla sain onneksi pupun liikkeelle. Aluksi vuorottelin liikkumista ja mahan hieromista. Välillä Lunalle maistui lehdet ja välillä ei. Pidin Lunaa valjaissa yhteensä kaksi tuntia putkeen (klo: 15-17) ja vuorottelin liikuntaa, pakkosyöttämistä ja mahanhierontaa. Neljän jälkeen pupu alkoi virkoamaan ja ruokakin alkoi maistua. Viiden aikoihin pistin Lunan hetkeksi häkkiin ja kävin itse syömässä välipalaa.

Syötyäni itse lähdin takaisin pupujen luo ja siellä vielä tarkkailin puolisentoistatuntia Luna-pupun vointia, että on varmasti kunnossa. Illasta huomasin ensimmäistä kertaa Lunan ulostavan, hieman karvaisia papanoita. Pelletit, kurkku, voikukat, vaahterat ja heinä maistui ja niitä pupu kävi sillöin tällöin syömässä. Välillä otin pupun syliini mahanhierontaan. Päivältä oli jäänyt vesi+pellettimössöä, johon lisäsin vielä kauraa ja myös sen tarjosin Lunalle. Kaurakin maistui, mikä oli todella hyvä, sillä se saattaa pistää pupun mahan toimimaan kunnolla. (Meillä tosin kaura on jokapäiväistä ruokaa, mutta silti annoin ylimääräisen annoksen ruokaa.) Pupukaverit joutuivat olemaan sunnuntaina eristyksisssä toisistaan, sillä Lilja olisi syönyt Lunan ruoat. Pahimman mentyä ohi, myös eristyskin loppui. Yhdeksän aikoihin kävin vielä antamassa lisää kurkkua, jotta pupu saa nestettä ja herkkua. Oli vain tarve käydä kattomassa, että kaikki on kunnossa. Siellä Luna ja Lilja loikki edes takas häkissään.

Tältä Luna näytti eilen, heinien päällä olisi halunnut makoilla.

Päivän mittaan tuli myös harjattua pupua todella paljon ja hyvä, sillä irtokarvaa siltä irtosi aika paljon, pitkäkarvainen kun Luna on. Tällä hetkellä myös pupuille kasvaa talviturkki. Harjaamisen lisäksi nypein irtokarvoja ja sillähän sain myös pupun liikkeelle. Varmuutta siihen en ole saanut, että oliko tämä suolitukos vai joku muu juttu, mutta tärkeintä on se, että Luna voi nyt hyvin ja on kunnossa! Onneksi tästä selvitiin pelkällä säikähdyksellä.

Mennesäni aamulla ruokkimaan pupuja, oli häkissä iloinen näky, sillä viheltäessäni pupuille molemmmat tuli häkille vastaan ja nousivat kaltereita kohti. Näky joka on aina niin ihana, mutta tänään vielä erityisen tärkeä. Tänään myös laitettiin aamupellettien ja -kaurojen sekaan ruokaöljyä, ihan vain varmuuden vuoksi. Luna kävi aamulla vain maistamassa raksuja, mutta kun tajusi ne maustetuiksi ruoka/risiiniöljyllä, ei pelletit enään kelvanneet. Onneksi maustamattomat pelletit maistuivat.

Testissä valjaat

Minulla oli torstaina erikoinen koulupäivä, sillä lähdimme minä, kaverini ja opettajamme Hollolaan tekemään meidän työharjoittelupaikkoihin sopimukset. Ensin opettaja ja kaverini kävivät kaverini työharjoittelupaikassa ja sen ajan minä odottelin Hollolan kunnassa. Ensin kiersin Prisman, sen jälkeen kävin Mustissa ja Mirrissä, tarkoituksena vain vilkaista paikka. Sieltä löysinkin Liljalle pienet koiranvaljaat.

Täällä olenkin kertonut valjaiden laittamisen vaikeuksista Liljalla, joten päädyin testaamaan Liljalle pään yli pujotettavia ja vyötäröstä kiinnitettäviä valjaita. Värikin on oikein soma, pinkki. Eräässä kaniryhmässä tämän tyylisiä valjaita minulle suositeltiin, kun kysyin neuvoa valjaiden laitto-ongelmaan. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin valjaat ostamaan testiin.

Ihan ensimmäisenä kokeilin valjaita Lunalle, vaikka Liljalle ne ostin. Alkuun valjaat oli hieman hankala laittaa, sillä näissä valjaissa on myös kaula- ja maharemmin alla, mahan puolella kulkeva remmi. Luna on onneksi luonteeltaan rauhallisempi ja kärsivällisempi, eikä sitä onneksi haitannut valjaiden pukemisesta koitunut pieni "sähellys" (-->tietämättömyys). Kolmannen kerran kokeillessani valjaita Lunalle, oli jo valjaiden pukeminen helpompaa, kun tietää miten mikäkin remmi kulkee. Loppujen lopuksi valjaat päätyivät Lunalle, vaikka Liljalle valjaita suunnittelin. Ainakin aluksi käytän niitä Lunalla, sen ajan, että opin ne nopeasti pukemaan pupuille. 

Eli ensin testasin valjaita torstaina kahdesti, pelkästään pukemalla valjaat päälle. Perjantaina molemmat puput pääsivät valjaissa ulos. Lunalle laitoin nämä uudet eilen ostetut valjaat. Vielä en ollut irrottanut hintalappua, sillä halusin varmistaa, että valjaat on myös ulkoillessa hyvät. Pupua ei ainakaan näyttänyt häiritsevän mitenkään valjaat, (eikä vieressä roikkuva hintalappu) jotka ovat erimalliset ja -materiaaliset. Nyt myös sain tämän päiväisellä ulkoilureissulla varmistuksen siitä, että hintalapun voi irrottaa.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille, terveisin Luna ja Lilja