~ Ratsastusta sateessa ~

Moi!
Sateinen aamu, mutta silti niin innoissaan lähdin tallille! No joo, kastuin ihan läpimäräksi jo pyöräillessä tallille. Tunnille mulle oli laitettu Viivi. Haettiin viivi pihatosta ja kiinnitettiiin pesariin. Jotenkin mulle on jäänyt semmonen kuva, että Viivi ei tykkää mennä pesariin. Nytkään nimittäin ei ensin meinannnut mennä sinne. Lopuksi kuitenkin pienen houkuttelun ja maiskuttelun jälkeen meni kiltisti pesariin. Rupesin harjaamaan Viiviä. Joka oli tosi hiekkainen ja likainen. Kun harjasin Viivin oikeaa takajalkaa, huomasin sen vasemmassa jalassa haavan. Kun se oli niin likainen niin ensin mietin, että voisko se olla joku vanha haava. Mutta kun kysyin asiasta niin ei se ollut vanha, vaan uusi, ilmeisesti hokista tullut haava. Harjasin sitten varovasti sen vasemman jalan. Siiinä kun harjasin viiviä niin se steppasi kokoajan, eikä meinannut olla millään paikoillaan.
Varusteet pälle ja kentälle.

Alkukäynneissä rupesin heti työstämään Viiviä. Halusin alusta alkaen, että Viivi kuuntelee, eikä vaan kaahota menemään. Kävelin uralla ja otin jokaiseen kirjaimen kohtaa pysähdyksen. Pysähdykset sujui tosi hyvin. Tuntui heti, että Viiivi kuuntelee.
Vaihdettiin suuntaa vasempaan kun siirryttiin raviiin ja ruvettiin menemään puomeja. Molemmilla pitkillä sivuilla oli pari puomia jotka menimme ravissa ja L-päädysssä pujoteltiin kanistereita käynnissä.
Tehtävä jatkui seuraavaksi kokonaan ravissa. Mentiin molemmilla sivuilla olevat puomit ja päätyihin tehtiin pääty-ympyrät, (ravissa) Tässä tehtävässä jouduin tekemään viivillä paljon enemmän puolipidätteitä kun meinasi lähteä kaahaamaan, varsinkin kun vaihdettiin suuntaa oikeaan kierrokseen. Puolipidätteiden, volttien ja pysähdyksien avulla Viivi ravasi hetken päästä oikein kivasti. Tehtäväkin sujui tosi hyvin. Seuraavaksi oli jo välikäyntien aika.

Kun menimme niitä puomeja, niin keskityin kunnollsiin teihin. Menin puomin jälkeen aina pitkän sivun päätyyn asti, enkä pästänyt Viiviä oikomaan. Taisi myös onnistua kun ei ainakaan huomauttanut opettaja, että, viivi oikoisi.

Välikäyntien jälkeen laukattiin. Laukattiin noin puolikenttää yksitellen. Laukkasimme ensin oikeaan kierrokseen. Kun nostin Viivillä ensimmäisen laukan, se vaan pukitti aluksi eikä laukka pysynyt kauaa. ravattiin alkuun ja nostin uuden laukan. Silloinkin vaan pukitti alkuun ja laukkasi pienen pätkän. Kolmannella yrityksellä tuli väärä laukka. Tähän mennessä jokaisella laukalla Viivi myös veti päätäään alas. Vaikka ei edes ennään olisi pukittanut.Viivi kävi jo kuumana, yritti lähteä muiden perään. Käänsin voltille ja tein puolipidätteitä, kunnes annoin laukkka-avut. Neljäs laukka taisi onnistua ihan hyvin. Hetki käveltiin kun joku halusi laukata liinassa. Vaihdettiin myös suuntaa.

Itse halusin laukata vasempaa kierrokseen yksin ja pääty-ympyrällä kun viivi innostuu hieman liikaa. Ensin sitten muut laukkasi ja kävelin viivin kanssa keskemmällä.
Kun muut oli laukannut oli sitten mun ja Viivin vuoro laukata c-päädyn pääty-ympyrällä. Alkuun ravailin ja tein paljon puolipidätteitä. Viivin laukat oli kivan rauhalllisia ainakin aluksi. Laukka ainakin pysyi kasassa, eikä se samallailla pukitellut ja vetänyt päätä alas. Vasempaan kierrokseen laukat ympyrällä sujui hyvin. Viiimeiset laukat oli ihanan reipasta, mutta silti samalla kivan rauhallista.
Ympyrällä myös yritin laukata mahdollisimman reunassa ja käyttäää koko ympyrää, enkä päästänyt oikomaan. Keskityin taas hyviin teihin.

Vielä loppuun lopukäynnit. Loppukäynnit menen aina ilman jalustimia. Olin vielä Viivin kanssa c-päädyn kulmassa ja rita oli L-päädyn kulmassa. Ensin Rita säikähtää jotain ja se ratsastaja meinaa tippua, samaan aikaan Viivi säikähtää ja tekee uu-käännöksen ja mä horjahdan siellä selässä hieman. Vaistonmukaisesti kerään ohjat tuntumalle ja nojaan hieman taaksepäin. Onneksi kukaan kuitenkaan ei tippunut! Taisi olla joku yksi säikähtää, mäkin säikähdän. Kai joku ketjurektio? Kerkesin näkemään sen kun Rita säikähti. Tultiin sitten kaartoon ja lähdetiin talliin.
Heti kun kaikki oli päässyt tallin sisään alkoi satamaan kaatamalla vettä, mutta onneksi oli vain kuurosade. Oli nimittäin loppunut kun lähdin kotiin.


Kaikki kuvat on loppukäynneiltä.

Huomenna kisoja varten on rata-teenit, joten huomenna tulee siitä sitten postausta. olkaahan kuulolla!

Mä kyllä tykkäsin mennä Viivillä pitkästä aikaan. Viivi vaikutti siltä, ettei sählännyt ja kaahotttanut yhtä paljoo kun aiemmin. Ravissa se oli rauhallisempi kun yleensä.
Vaikka koko tunnin ajan satoi vettä niin oli se kyllä kiva ratsastaa Viivillä. Jäi positiivinen mieli tästä tunnista.
Onkohan Viivistä tulossa mun toinen lemppari? :)
Kiitokset myös kuvaajalle!

Mukavaa lauantai-iltapäivää kaikille!