~ Poni karkas ~

Moikka!

Kävin isosiskoni kanssa tänään siellä tuttuni luona liikuttamassa poneja. Itse ratsastin Daalialla ja siskoni ajoi kärryilä Ulffia. Kuitenkaan reissu ei ollut ihan kaikista mieluisin. Sattui ja tapahtui kaikenlaista.. Hypätkään kyytiin jos teitä kiinnostaa meidän maastoreissumme.

Haimme ponit tarhasta. Tarha on tuon katoksen vieressä heti (katos näkyy kuvissa). Laitoin Daalian narusta kiinni. Ulffi laitettiin toisesta narusta kiinni. Eli ponit oli alkuun vain yhdestä narusta kiinni. Mikä huomattiin virheeksi. Siirsin vähän Daalia ja samalla riimunarun lukko aukesi. Daali lähti karkuun ja pinkoi pitkin pihaa. Välillä haukkasi nurmikkoa, mutta kun näki minut niin lähti taas karkuun. Vähintään jonkun 15 minuuttia leikittiin tätä hippaleikkiä. Kerran näykkäsi peukaloani ja pukitti minua kohti. No onneksi sain sen sitten kiinni kun taas alkoi poni syömään nurmikkoa. Harjasimme ja varustimmme ponit. Olimme juuri lähdössä, kun alkoi taas satamaan. Vettä oli jo satanut aina silloin tällöin. Muutaman kerran näytti että sade lakkaa, ja kun päätimme lähteä alkoi taas satamaan.  Mutta lopulta pääsimme laittamaan ulfille vielä kärryt perään ja lähdimme maastoon. 

Ponit oli ensin tuolla tavalla kiinni miten Ulffi on (ruskea pienempi poni). Mutta kun eivät pysyneet paikoillaan laitoimme lopulta ne kiinni noin miten Daali on. (musta poni)

Daalia on valmis töihin. Odotellaan vain sateen laantumista. Noi pintelit on tosi söpön väriset. Mutta ei ollut enään kun palasimme talliin maastoreissultamme.

Silloin kun Daali pääsi karkuun, niin Ulffi jäi ihan paniikissa pyörimään katokseen, missä oli jo kiinni. Poni parka kun ei osaa olla yksin hetkeäkään. Vaan on Daalin perään aina.

Ulffi

  

Alkumatka sujui tosi kivasti vaikka satoi välillä aika rankastikkin vettä. Onneksi otimme takit jotka pitää vettä. Suurimmaksi osaksi menimme käyntiä ja ravia. Alkumatkasta molemmat kulki tosi nätisti. Eivät säikkyneet, eikä hölmöilleet mitään. maastoilu tuntui tosi kivalta. Daali oli tosi kivan tuntuinen ja eteenpäin pyrkivä.  Sade oli jo lakannut. Mutta kun alkoi taas satamaan ja vesi ropisi jonkun talon peltikattoon niin sitä piti jäädä kuuntelemaan, Olisiko siellä voinut olla jotain muutakin pelottavaa. Pian kuitenkin pääsimme pelottavan äänen ohi. Matka jatkui ihan rauhallisissa merkeissä.

Jonkin matkaa taas mentyämme eteenpäin, kävi se mitä moni puhuu. Hulluna kaahaavat autoilijat! Ärsyttää vieläkin kun edees mietin koko tilannetta! Se oli pikkutie, hiekkatie missä ratsastettiin. Olimme aika reunassa. En ihan pellon vieressä viitsinyt ratsastaa tai mennä kärryillä, ettei ponit syö koko aikaa. Ensin kuulen auton äänen, joka lähestyy ja kovaa! Ajattelen, että mennään sivuun. Näen auton ja kiskon hätääntyneenä ponia sivuun, ettei jäädä auton alle. Autoilija jarrruttaa, mutta lähtee liukumaan kuitenkin minua ja Daalia kohti. Onneksi pääsen sen verran sivuun, että menee korkeintaan metrin verran ohi meistä. Rauhottelen ponia ja katson taakseni, että siskoni on kunnossa. Onneksi molemmat selvisimme säikähdyksellä. Eikä ponitkaan sen enempää sännänneet minnekkäään säikähtäneinä. 

Silti ärsyttää, koska sillä tiellä tuskin saa ajaa yli 80ppiä! Tällä kuskilla oli VÄHINTÄÄN se 80 lasissa. Harmittaa kun emme ehtineet katsoa auton rekisterinumeroa. Jos sen olisimme kerenneet katsoa niin olisin tehnyt poliisille ilmoituksen! Harmittaa myös kun loppumatkan joka mutkassa ja kuullessani auton äänen mietin että kohta taas tulee joku kaahari joka yrittää ajaa päälle. Yleensä en pelkää mitään, mutta nyt jotenkin säikähdin. Varmaan osittain johtuen siitä, että minulla on huono näkö.

Isäni sanoi, että tie voisi olla yksityistie, niin silloin tien omistaja saa ajaa kuinka kovaa tahansa. Mutta silti pitää hevosia varetn hidastaa! Ei siellä kyllä näkynyt mitään yksityistie-kylttiä.

Olimme jo kotimatkalla. Alkuun Daali alkoi jääräpääksi. Rupesi kotiin päin ratsasstaessa vaan pysähtelemään. Yritin pysyä mahdollsismman rauhallisena vaikka hermo oli jo kireällä sen autoilijan takia. Pitkän houkuttelun, maanittelun, maiskuttelun ja kaiken mailman pyytelyn jälkeen poni suostui liikkumaan. Kuitenkin useasti joko siirtyen käyntiin tai pysähtyen. Ravailimme suurimmaksi osaksi ja laukkasimme pätkiä. Olin jo aiemmmin huomannut, että Daali kiertää vesilätäköt. Joten kun taas tuli lätäkkö, huomasin sen niin lähellä niin en viitsinyt kääntää ponia pois, koska ei myöskään ole hyvä, että ponin opettaa väistämään vesilätäkköjä. Ravasin, lätäkköä kohti niin poni sitten päätti hypätä sen lätäkön yli. Itse en tajunnut, että se voisi hypätä sen yli. Joten en myöskään varautunut hyppyyn. Enkä myöskaan päässyt hyppyyn sitten mukaan. Pysyin kuitenkin satulassa. Jopa silloin kun kotipihalla Daali loppuravista siiryi yhtäkkiä laukkaan ja pukitteli. Silloin siirsin Daalin käyntiin.

Ratsastuksen jälkeen molemmat olimme ihan litimärkiä. Tuntui, että takki joka kestä vettä niin, ei olisi kestänytkään, mutta kotona huoamsin, että paita takin alla oli kuiva. Joten se oli sitten kylmyyttä, mikä tuntui että vesi olisi mennyt läpi. Tämmöinen ratsastusreissu tällä kertaan, kaikesta huolimatta olen ihan tyytyväinen, että pääsin ratsastamaan ja maastoon. Sekä päästiin ehjin nahoin kotiin.

Älkää huoliko, en ole iso tuolle ponille, vaikka takki näyttäää että olisin iso. Se vain on väljän malllinen. Ponin omistajakin sanoi, että olen sopivan kokoinen.

Loppuun vähän muuta kuulumisia. Eilen kun olimme ähtärissä, niin automatkat oli tylsiä kun en tykkää istua pitkiä aikoa/matkoja paikallaan. Ensin aloin luokkani WhatsApp-ryhmään kirjoittamaan ruotsia. Mutta siellä kukaan ei oikein innostunut, puhumaan mulle ruotsia. Rupesin sitten Veeran kanssa tänään puhumaan Ruotisa, kun se suostui siihen!

Jonkun takia mulla on ollut Ruotiin parempi motivaatio opiskella sitä, toisin kuin enkkua! Laitoin myös puhelimeni asetuksista kielen ruotsiksi.

Kävin vielä äsken laittamassa puput nukkuman. 

~ Tunti Riialla & kisat tulossa ~

Moi.

Olin tänään taas ratsastamassa. Eilen tutullani, tänään ratsastustunnilla, kolmen viikon tauon jälkeen. Ratsuksi sain Riian. Harjasin ja varustin hepan ja menimme kentälle. Ratsastustunti aiheena oli koulu. Mutta ihan perusjuttuja tehtiin, koska muut tuntilaiset oli uusia ratsastajia. Eikä hirveän paljoa ilmeisesti olleet ratsastaneet.

Alkukäynneissä teimme molempiin päätyihin pääty-ympyrät ja pitkille sivuille pysähdyksiä. Käynti-seis-käynti. Ympyröitä taicutimme sisäänpäin hevosia. Menimme molempiin suuntiin ympyröitä ja pysähdyksiä. Ensin vasempaan ja sitten oikeaan. Käynnin jälkeen siirryimme raviin. Pysähdykset jäi nyt pois. Edelleen teimme pääyty-ympyröitä molempiin päätyihin. Ravasimme taas molempiin suuntiin. Ravissa Riia oli tosi kivan tuntuinen, ei juossut alta pois. Ja kulki välillä pyöreänä. Tosi hyviä pätkiä tuli. 

Ravien jälkeen oli välikäynnit. Ja valmistausuttiin laukkaamaan.

Laukattiin pitkä sivu ja tehtiin L- ja C-päätyihin pääty-ympyrät. Jolloin siirrettiin raviin ja taas toisella pitkällä sivulla laukattiin. Laukkasimme molempiin suuntiin. Ensin laukkasimme oikeaan kierrokseen ja sitten vielä vasempaan kierrokseen. Vasempan kierrokseen kerkesin laukkaamaan vaan kerran. Riia oli edelleen rauhallinen. Nostot oli rauhallisia ja laukka pysyi rauhallisena, eikä yrittänyt ennakoida.

Laukkojen jälkeen hetken käveltiin kun ne jotka eivät halunneet laukata niin ravaili. Hetken mentyämme käyntiä siirryimme vielä loppuraveihin. Ravasimme siihen saakka, että tuli hyvä ravipätkä. Ja loppuun vielä loppukäynnit. 

Riia oli superihana ja kiva tällä tunnilla. Tykkään vauhdikkaammistakin hevosesita, mutta oli tosi hyvä, ettei Riia kaahottanut, jo senkin takia kun muut olivat uusia ratsastajia. Niin ei heille tullut mitään ikävää ajatusta. Tunnista ja Riiasta jäi taas tosi positiivinen mieli. 

Riia jatkoi seuraavalle tunnille. Niin ei tarvinut viedä sitä talliin.

Pohdin tässä myös, että ensi viikon sunnuntaina pääsisin koulukisoihin, ihanaa! Kiosihin!  Kiva taas päästä kisoihin. Osallistun todennäköisesti Vikkanilla ja helppo c-luokkaan. Viimeksi koulukilpailut meni ihan hyvin. toinen sija tuli silloin. joten ei tämä ole yhtäään huono valinta ottaa askel "korkeemmalle". Silloin toki menin raviohjelman ja siinä oli vain minä ja joku toinen ratsastaja. Tallin väliset kisat myös nämä. Kuten aiemmat kisatkin. No, katsotaan miten tulee menemään. Kuulette sitten miten meni. 

Kisoista ja treeneistä tulee kyllä postausksia tänne. On mulla myös muutakin ideaa blogiin, mutta kirjoitan sitten kun kerkiän. Pupuesittely tulee huomenna. Teen sen toki tänään valmiiksi. Julkaisen huomenna.

Innostuin fiilistelemään niitä edellisiä kisoja joten laitan taas nämä kuvat tänne. Vaikka onkin ollut jo pariin kertaan. Mutta mua ei ainakaan haittaa yhtään. Toivottavasti ei teitäkään. 

~ lisää uusia tuttavuuuksia ~

Moikka. Tiistaina kävimme hakemassa meille ne kääpiöluppapuput. Ja ajattelin tehdä teille tämmöisen lyhyen kuva esittelyn ja tarkemmin vasta  myöhemmin kun opitaan tuntea pupuja paremmin.  

Pari yhteiskuvaa ensin pikkuisista. 

Luna on tämä ruskea pörröisempi kaveri. 

Tässä kuvassa näkyy, mit aitaa tarkotin

Ja vaalea pupu on nimeltään Lilja.

Molemmat on tosi uteliaita ja rohkeita. Luna on hieman rauhallisempi, kuin Lilja. Luna päääsi tänään karkuun noista aitojen välistä. Se tarha on oikeasti koiratarha, mutta väliaikaisesti laitettiin se siihen häkin eteen, että pääsevät sittten vaapaammmin liikkumaan. Tietenkin aina vahdimme niitä just sen takia, etteivät jatkossa pääse karkuun yms. Laitoimme myös kanaverkkoa alhaalle, että eivät pääse enään uudestaan livahtamaan. Ja silloin kun olemme esim sisällä tai reissussa niin puput eivät pääse häkistään ulos.

~ Uusi tuttavuus ~

Moi!

Tänään tutustuin uuteen poniin, nimeltään Daalia. Daalia on shetlanninponi. Luonteeltaan perus shettis. Jääräpäinen poni. Daalia on tuttuni poni. Hän pyysi, että kävisin aina kun kerkiän niin vähän ratsastamassa ja liikuttamassa ponia. Joten tänään olin ensimmäisen kerran ratsastamassa sillä. Jatkossa täällä seikkailee myös Daalia-Shetlanninponi. Kun kerkiän, niin teen tänne esittelysivun ponista.

Hain Daalian tarhasta. Alkuun toki se juoksenteli karkuun, kun tajusi joutuvansa töihin. No hetken päästä sain sen sitten kiinni kun se meni tarhan nurkkaan eikä päässyt pois. Laitoin sille riimun päähän ja vein sen harjattavaksi. Harjauksen ajan poni oli kiva. Kaviotkin antoi suht hyvin puhdistaa vaikka omistaja oli sitä mieltä, ettei ihan helpolla päästä. Kun olin satuloinut sen, niin yritin aluksi ratsastaa nurmikolla, tarhan vieressä ettei Daalin ponikaveri joudu paniikkiin kun kaveri lähtee pois. (se toinen poni seuraa daalia kaikkialle, eikä halua jäädä yksin) no ei siinä nurmikolla ratsastamisesta tullut oikein mitään kun nurmikko kiinnosti niin paljon. Joten lähdimme kentälle, ja otimme toisen ponin mukaan kentälle. 

Kentällä pääsin tutstumaan Daaliin paremmin. Kentällä sitten selvisi, kuinka itsepäinen poni oikein on. Daali pysähteli paljon. Eikä olisi halunnut liikkua.  Myös muutaman kerran säikähti ja saattoi pukitella ja juosta paniikissa kentän toiseen päähän. Sitten kun ne temput selvisi, niin osasin ennakoida ponin liikkeitä. Pidin ponin mahdollisimman paljon liikkeesä, kun huomasin, että pysähtyy, maiskutin ja annoin vähn pohkeita. Ja jos yritti karata, niin pidätin. Yllättävän hyvin totteli, eikä pysähdelyt tai karannut. 

Ettei poni tylsistyisi, niin tein paljon erilaisia tehtäviä, suunnanmuutoksia, käynti-ravi siirtymisiä, ympyröitä, kahdeksikkoa ja vielä käynti-seis-käynti. Kaikki tehtävät onnistui hyvin. Alkuun Ulfi (jos muistan oikein sen toisen ponin nimen) oli mukana kentällä. Mutta hetken siinä ponia taluttettua vietiin tarhaan josta näki Daalin kun jäin sen kanssa vielä kentälle. Hyvin se sielllä tarhassa oli. Ei näyttänyt olevan yhtään moksiskaan. Ei ainakaan paniikissa ravaillyt, vaan oli rauhallisesti syömässä nurmikoa.

Jonkun aikaa vielä olin siinä kentällä ja tein noita samoja tehtäviä, mitä jo luettelin. siirtymisiä, voltteja yms tein molempiin suuntiin. Lopetin ratsastuksen kun sujui hyvin. Enkä ensimmäisellä kerralla viitsinyt vaatia paljoa kun vasta tutustun poniin. Mutta nyt tiedän hieman ponista niin ensi kerrralla voin sitten vähän enemmän kokeilla. Vielä tänään en laukannut. Kokeilen sitä ensi kerralla. Harjasin ponin ja vein sen kaverinsa luokse tarhaan.

Tänään saamme ne puput, lähdemme kohta hakemaan niitä. Teen pupuista tänne esittelyn jos haluatte? 

Huomenna menen taas ratsastamaan hentilään. Siltä tunnilta tulee postausta. 

Legginsit - puolesta ja vastaan

Moi. Päätin tehdä "mielipide postauksen" legginsseistä. Niistä joko tykätään tai niitä vihataan. Ja ihmiset on montaa eri mieltä niistä. Varsinkin viime aikoina on ollut paljon keskustelua ilmassa ja haluaisin sanoa oman mielipiteen, kuitenkaan loukkaamatta ketään.

Mun oma henkilökohtainen mielipide on se, että ihmiset saa pukeutua miten tykkäävät, mutta julkisilla paikoilla kuitenkin asiallisesti. Jos tykkäät legginsseistä, käytät niitä, pue ne oikein. Esimerkiksi jos sulla on sukkahousulegginssit päällä niin ne kaipaa siihen päälle mekon, tunikan tai vaikka hameen. Toki jos tykkäät vilautella niin siitä vaan. Mutta mun mielipide on siihen, että  älä tee niin! Toisaalta jos käytät niitä paksumpia leggareita niin sitten voikin olla ihan normi t-paita esim päällä. Kun ne on tarkoitettu housuina. Eikä ole vaaraa että kaikki näkee sun alusvaatteet.

Itse en käytä sukkahousulegginssejä, vaan käytän paksumpia leggareita, mistä ei näy alusvaatteet läpi. Tykkään legginsseistä sen takia kun ne ovat joustavat ja mukavat jalassa. Ne on pitkinä 8 tunnin koulupäivinä ihanan rennot päällä. Käytän keväästä syksyyn legginssejä housuina. Siihen yhdistän jonkun t-paita tai topin ja neuleen. Riippuen säästä. Toki omistan sukkahousulegginssit, käytän niitä hameen tai mekon kanssa.

Itse olen aika mukavuuden haluinen mun vaatteiden suhteen. Mikään paita tai housut eivät saa kiristää yhtään. Talvisin käytän farkkuja. Vain sen takia kun ne on lämpimämmät.

Ymmärrän ihmisiä jotka tykkäävät käyttää legginssejä, koska ne on joustavat, rennot ja ennen kaikkea mukavat päällä.

Ymmärrän teitä jotka vihaatte leggareita. Jos niitä ei pue oikein ne on rumat. Ja silloin aiheuttaa paheksuntaa.

Eli tästä tullaan siihen tulokseen, että sukkahousulegginssit on tarkoitettu hameen, mekon tai tunikan kanssa. Ja paksummat legginsit ovat tarkoitettu ns housuisna.  Olisi ihanaa jos kaikki ymmärtäisivät tämän. Laitan tähän loppuun vielä mun tapani pukea legginssit. Ja miten ei kannata pukea. 

Ei näin! Miten tässä kuvassa on tehty...
Sukkahousulegginssit ja lyhyt paita, väärin! Kuva kopioitu googlesta.

Vaan näin. Paksummat legginssit, t-paita ja pitkä kauluspaita. Joss tulee kuuma niin kauluspaidan voi sitoa vuötärölle. Silloin asu on myös tosi kiva.  

Tai toinen vaihtoehto on tämä. Samat legginssit kuin tossa minun ensimmäisessä asussa. Mutta pitempi toppi t-padan sijaan. Näin sopii myös tosi hyvin. 

Löysin noi leggissit Lidlistä viime kesänä. Ja on ollut tosi kestävät. Kerran kaatusin metsässä, niin että sain sääreen vertavuotavan haavan. Mutta legginssit pysyi ehjänä, vaikka etsimällä etsin repeämää lahkeesta.

Mitä piditte tämmöisestä postauksesta? Oliko hyvä?

~ Kuvapostaus ~

Moikka! Tänään kävimme isosiskoni kihlatun vanhemmilla Keski-Suomessa. Otimme kuvia siellä ja kotiin tultua päätin, että teen kuvapostauksen teille. Samalla myös blogi päivittyy vähän lisää.

Kesän ensimmäiset mustikat

Juhannusviikonlopun kuvailut

Moikka,

Edellisessä kuulumispostauksesssa lupailin kuvapostausta Juhannukselta. Joten tässä tämä nyt olisi. Olimme siis Juhannuksen mökillä keskiviikko-aamusta lauantai-iltapäivään. Kaikki kuvat on otettu puhelimellani. Siihen nähden yllättävän tarkkoja tuli. 

Mikä on teidän lempikuva? 

Itse tykkään tuosta kukkakuvasta missä on kärpänen. Kuvan ottohetkellä en edes huomannut koko kärpästä. :)

Tostai:

   1

2

3

Meidän navetta.

Kukkaset on kivoja 

4

5

Pari naamakuvaa myös musta päätyi tänne bloginkin puolelle.

6

7

8

Perjantai:

9

10

Mökin takaseinä

11

Mukavaa viikkoa kaikille!