8 vinkkiä: virikkeitä pupuille

Olen viimeakoina innostunut yhä vain enemmän ja enemmän kirjoittamaan teille kaniaiheisia postauksia luettavaksi, sillä pupuaiheita on vain tullut mieleeni hieman enemmän tällä hetkellä, kuten sen varmasti olette jo huomanneetkin. Tässä postauksessa kerron erilaisia vinkkejä pupujen virikkeisiin ja aktivointiin, mutta sitä ennen on vähän meidän pupujen kuulumisia.

Viime viikolla oli hieman ahdistavaa olla koulussa Hämeenlinnassa, kun Luna oli juuri ollut kipeä, sen takia soittelin kotiin kolmena ensimmäisenä päivänä ja kysyin pupujen kuulumisia, aina saaden saman vastauksen; "molemmat on kunnossa, eikä kumpikaan näytä mitenkään huonovointiselta. Perjantaina tullessani kotiin oli todella helpottavaa nähdä Luna pupulassa normaalina. Pupu tuli normaalisti vastaan kerjäämään rapsutuksia, ulkona oli innoissaan ja näytti nauttivan valjaissa olosta. Illalla vielä hyökkäsi haravaa kohti, kun haravoitiin pupulan ulkoalueelta märkiä lehtiä ja puruja pois, kumpikaan ei pelännyt yhtään haravaa, vaan molemmat olivat uteliaina hyökkäämässä kohti haravaa.

Pihassamme on oikein soma ja värikäs vaahteranlehtikasa, jota hyödynsimme siskoni kanssa, syksyisiä kuvia ottaessamme tähän postaukseen. Lunan kanssa ei ollut ongelmaa, tai no oli yksi, sen valtava turkki. Sillä taas talven tullessa Lunasta ei kunnolla erota mikä maassa kipittää. Lunan kuvaukset kuitenkin onnistuivat hyvin sillä pupu mussutti lehtiä ja muutaman kerran loikki muualle. Kun Lunasta oli napattu kuvat vein pupun takaisin pupulaan ja nappasin Liljan valjaisiin. Tämä kaveri taas ei olisi millään halunnut pysyä paikoillaan ja yritti sinkoilla koko ajan itään ja länteen. On vielä sen verran rohkea, että ei mitään jäänyt ihmettelemään, kuvaajan ääntelyäkään. Loppujen lopuksi, kun Lilja suostui pysymään muutaman sekunnin paikallaan saatiin poseerauskuvia. Kuvaustuokion jälkeen loikittiin hetki valjaissa, että sai purkaa energiaansa.

Monella teistä on varmasti lemmikkipupuista semmoinen käsitys, että ne ovat tylsää seuraa, nököttävät yhdessä nurkassa ja ovat pelkkää heinää mussuttamassa. Mutta totuus on aivan toinen. Sillä mitä enemmän pupusi kanssa puuhailet sitä seurallisempi, rohkeampi ja luottavaisempi lemmikistäsi tulee sinua kohtaan. Tässä postauksessa on myös virikevinkkien seassa kerrottu yksi leikki, josta meidän toinen pupu, Lilja tykkää kovasti, varsinkin silloin, kun sitä ärsyttää. Mutta eiköhän nyt mennä virikevinkkien pariin!

- Puput tarvitsevat tilaa, paljon tilaa. Sanaa paljon ei voi tarpeeksi painottaa. Pupuilla olisi hyvä olla joku iso rajattu alue, missä puput voisivat olla ja asua vapaasti ja turvallisesti, ilman että joutuisivat itse vaaraan tai aiheuttaisivat mitään tuhoa muuhun asuntoon.

- Ison tilan lisäksi pupujen kodissa (en tykkää käyttää sanaa "häkki") olisi hyvä olla muita virikkeitä, kuten mökki, jonne voi mennä piiloon, oksia, joita puput pääsevät järsimään ja kuluttamaan hampaitaan, seuraa, joko ihmiseltä tai parempi ratkaisu olisi toinen pupukaveri. Sillä pupu on luonteeltaan seurallinen ja laumaeläin.

- Vaikka pupulla olisi toinen pupukaveri, on silti hoitajan tärkeää olla aktiivinen ja käydä usein pupujen luona juttelemassa niille ja hoitamassa niitä, jotta pupuista tulee seurallisia, luottavaisia ja oppivat tuntemaan hoitajansa.

- Pupuilla olisi myös hyvin tärkeää olla kodissaan erilaisia tasoja, jotta niille tulisi liikuntaa ja kiipeilyä. Kun niiden kodissa on eri korkeudella parikin tasoa, niin voivat sitten mielensä mukaan olla missä haluavat.

- Pupuille voi myös antaa wc- ja talouspaperirullien hylsyjä ja pahvilaatikoita järsittäviksi ja leluiksi. Vaikka niitä ei kovin paljoa järsitä, ainakaan meillä, enemmän niitä heitellään, minne sattuu. (Oksat maistuvat paljon paremmin.) Mutta pahvilaatikoista saa esimerkiksi erilaisia majoja ja tunneleita.

- Meillä leikitään wc-paperihylsyillä ja oksilla siten, että minä pidän kiinni ja pupu järsii ja vetää paperirullaa tai oksaa. Meidän leikki on vähän niin kuin veto. Tämä on ollut mieluinen leikki Liljalle. Ihmisille on köydenveto, niin meidän pupuilla on oksanveto, jota siinä samalla järsitään.

- Meillä ei ole pupuille aktivointipalloa, joten piilotan herkkuja heinien sekaan, välillä jopa ripottelen pelletit puruille sillä siinä niillä on tekemistä, kun etsivät ruokansa maasta, sitä ne luonnossakin tekevät. Olen kyllä harkinnut aktivointipallon ostamista.

 - Tämän kaiken lisäksi olisi hyvä, että puput pääsisivät mahdollisimman usein sään salliessa ulos valjaissa. Meillä puput asuvat keväästä syksyyn ulkona, joten jo pupulassa on niin sanotut sisä- ja ulkotilat. Vajaissa käydään silti usein. Toisinaan vain rennosti pompitaan miten puput haluavat ja toisinaan harjoitellaan estehyppyä.

Nyt viime aikoina on tullut useammin pupuaiheisia postauksia, mutta toivottavasti se ei haittaa. Instagramissa itse asiassa hetki sitten pidin kyselyn postauksiin liittyen ja kivasti siellä vastailtiin, aika tasaisesti siihen, että hevos- vai pupuaiheisia, vaiko molempia aiheita, niin kyselyssä kyllä vastaukset saivat kaikkiin kysymyksiin enemmän vastauksia, joten blogin aiheina ovat jatkossakin hevoset/ratsastus ja meidän puput. Tietenkin te lukijat saatte toivoa ja ehdotella jos on jotain tiettyä postausta mitä haluaisitte lukea. Kuvan alla on vielä muutama kysymys, johon toivoisin teiltä vastauksia.

Mitä ajatuksia tämä postaus sussa herätti?
Onko kiinnostusta pupuaiheisiin postauksiin?

Löytyikö suosikkikuvaa?

Oikein mukavaa päivänjatkoa just sulle!

Perjantain kootut

Tästä postauksesta, päivän kootut-postauksesta tykättiin sen verran paljon, että ajattelin jatkaa tätä sarjaa aina sillöin tällöin. Nyt on vuorossa perjantai. Perjantain kootut. Edellisen postauksen torstain kootuista, pääset lukemaan täältä, jos et sitä vielä ole lukenut.

P = Pelicans. Joka on paras liigajoukkue, ainakin tämän hollolalaisen mielestä. Työharjoittelun alkaessa pääsee taas paremmin peleihin hyvän ystäväni Veeran kanssa.

E = Estehyppy. Olen kovasti yrittänyt opettaa Lunalle Estehyppyä, mutta pupu vaan ei ole tajunnut sitä. Tainneet varmaan harjoitukset jäädä liian vähäisiksi.

R = Ratsastus. Edellisen 2016-17 vuoden ajan olen kehittynyt paljon ja oppinut uusia asioita ratsastuksen ja hevosten parissa.


J = Joulusiivous. Aloitin huoneessani joulusiivouksen vaatekaapin järjestelyllä. Syyslomallani jatkan joulusiivousta, järjestelemällä ensin pöydän, seuraavaksi hyllyt ja lopuksi siivoamalla lattian. Teitenkään kaikki ei tule tapahtumaan yhdellä kerralla, vaan pikkuhiljaa.

A = Aamuheräämiset. Syksyn ja talven aikana on vaikeita. En tiedä olenko nukkunut vain herätysten ohi, sillä kun herätys on ollut seitsemältä soimassa, olen herännyt kellon soidessa puoli kahdeksan, sekä muutama muu samantyylinen  juttu on käynyt. Vai onko puhelimen herätyskellossa jotain vikaa?

N = Nukkuminen. Aina yhtä rentouttavaa ja tärkeää. Hyvien yöunien jälkeen jaksaa seuraavana päivänä tehdä päivän askareita.

T = Työssäoppimisjakso. Minulla alkaa lokakuun yhdeksäs päivä, eli ensi viikolla päiväkodissa kahden kuukauden mittainen työssäoppimisjakso.

A = Auringonnousut ja -laskut, ovat kauniita hetkiä ja upeita valokuvauskohteita.

I = Iltavirkku. Iltaisin  energiatasoni  nousee aika korkeallekkin ja sitten ihan yht'äkkiä iskee kova väsymys ja on pakko mennä nukkumaan, kun ei jaksa enää valvoa.

Tämmöisiä ajatuksia perjantaipäivästä tuli tällä kertaa. Pari kohtaa oli hiukan vaikeita, mutta onneksi sain kaikkiin loppujen lopuksi jotain keksittyä. Toivotavasti tykäätte tästä postaussarjasta, sillä tämä sarja tulee jatkumaan! Heti tämän postauksen saatuani valmiiksi aloin luonnostelemaan Lauantain koottuuja, mutta ei hätää, postaus ei ole tulossa vielä hetkeen ulos. Mukavaa perjantaita kaikille!

P.s. ratsastustuntini peruuntui tältä viikota, joten seuraava tuntipostaus tulee ensi viikolla!

Lemmikkikanin hyvinvoinnista

Tässä postauksessa listaan asioita miten voit osaltasi ennaltaehkäistä lemmikkikanisi sairastumista ja miten voit toimia jos pupusi sairastuu. Muistakaa tämä: tietenkään nämä eivät aina auta ja hyvästä hoidosta huolimatta lemmikkisi sairastuu ja sille, ei sitten voi mitään. Eikä se automaattisesti tarkoita sitä, että olisit huono hoitaja lemmikillesi.

Nimittäin meillä juuri kävi niin, vaikka hoidetaan molemmat puput aina hyvin ja silti toinen pupuistamme sairastui. Onneksi Lunalla oli lievähkö suolitukos, jonka huomasin nopeasti ja pupu sai tarvitsemaansa hoitoa hyvin alussa sairastuessaan. (Jos se suolitukos edes oli) Myös minä onneksi sain neuvoa ja vinkkejä eräässä kanit-ryhmässä Facebookissa.

Luna ja Lilja ovat olleet meillä nyt noin reilu vuoden verran ja kokemusta on tullut pupuista hieman lisää tämän vuoden aikana, enimmäkseen vain pupujen perushoitoon liittyen. Toki on perehdytty hieman sairauksiin, mutta kokemuksellahan niistä oppii. Tietenkin taustatietoina meillä on muista lemmikkieläimistä, netistä etsitty tietoa, kaverilta ja kasvattajalta saatu neuvoa.

Kun tunnet lemmikkieläimesi, (oli se sitten pupu, hevonen, kissa tai koira) niin tiedät, mikä on sille normaalia käyttäytymistä ja mikä sille on epänormaalia käyttäytymistä. Silloin pystyt huomaamaan helpommin jos lemmikkisi on kipeä ja huonovointinen. Ja tuntiessasi lemmikkisi huomaat, milloin se on taas kunnossa.

- Huolehdi, että pupullasi on heinää ja vettä on saatavilla, ihan aina. Tuore ruoho, kuivaheinä ja vesi on pupun pääravintoa ja nämä myös auttaa ruuansulatuksessa. Pelletit on taas lisäravintoa.

- Jos pupusi on pitkäturkkinen, niin silloin on tärkeää harjata pupua usein, jotta suurimmat irtokarvat poistuvat turkista, eikä sitä joudu kanin suolistoon kovin paljoa. Pupu nuolee itseään karvanlähtöaikaan eniten (keväällä ja syksyllä) joten silloin turkin huolellinen harjaaminen on erityisen tärkeää.

- Säännöllinen liikunta esimerkiksi valjaissa ja virikkeitä mielen virkeydeksi. Liikunta ehkäisee liikalihavuutta ja ennaltaehkäisee muita vaivoja/sairauksia. Kun pupulla on vaihtelua, kuten ulkoilua, valjaissa oloa, oksien järsimistä, seuraa ja muita virikkeitä ei pupu silloin myöskään tylsisty.

- Huomatessasi lemmikkisi olevan huonovointinen, seuraa hetki oireita ja ota niistä selvää. Sen jälkeen anna ripeästi oireiden mukaista hoitoa. Vointia kannattaa/pitää seurata jonkin aikaa, vaikka oireet häviäisivät/helpottaisivat.

- Etsi tietoa luotettavista lähteistä. Kasvattajaan voi olla yhteydessä, (me ainakin alkuun olimme pupujen kasvattajaan yhteydessä, kerrottiin pupujen kuulumisia ja lähetettiin kuvia) eläinyhdistyksistä saa oikeaa tietoa. Ihan ensimmäisenä en lähtisi keskustelupalstoja lukemaan.

- Tarvittaessa soita/vie eläinlääkäriin. Silloin, kun lemmikin tila heikkenee tai ei lähde paranemaan. Kiireellisissä tapauksissa pitää tietenkin heti mennä eläinlääkäriin, kun näkee ihan selvästi, että lemmikkipupu on kipeä.

- Ole mielummin hieman ylireagoiva ja -huolehtiva, kuin turhan välinpitämätön. Se on se, joka voi pelastaa pupusi hengen.

Tähän loppuun vielä kerron teille lyhyesti pupujen suolitukoksesta. Suolitukos ilmenee siten, että pupu ei ulosta, ei halua syödä, juoda eikä liikkua sekä pupu näyttää apaattiselta ja väsyneeltä. Kun selviää, että pupulla on suolitukos pitää hyvin nopeasti antaa oikeanlaista hoitoa, sillä tämä on hyvin vaarallinen ja hengen vievä.

Kun pupulle tulee suolitukos, niin sitä pitää pakkosyöttää, -juottaa ja -liikuttaa. Sekä myös pitää hieroa hellästi mahaa, jotta suolisto alkaisi taas toimimaan normaalisti. Itse ainakin Lunalla vuorottelin näitä Lunan sairastuessa. Jos oireet eivät helpota tai lemmikin tila huononee entisestään niin silloin pitää soittaa ja viedä lemmikki eläinlääkäriin. Niin kuin tämän aiemmin jo mainitsinkin.

Olen tähän nyt listannut muutamia hyvin yksinkertaisia neuvoja, jotka halusin tulla vain siksi jakaman, kun meidän pupu sairasteli viime viikon sunnuntaina ensimmäistä kertaa. (linkki postaukseen) Toivottavasti tästä postauksesta on hyötyä juuri sinulle.

Erittäin mukavaa keskiviikkopäivää kaikille!

Lunalla suolitukos?

Olipahan tapahtumantäyteinen viikonloppu! Ensin oli torstaina sopimusten teko työssäoppimispaikkaani, jonka jälkeen minula alkoikin viikonloppu. Seuraavaksi oli kaksi ratsastustuntia peräkkäisinä päivinä, perjantaina ja lauantaina. Kahden tunnin tuntipostauksen voit lukea täältä. Lauantai-iltana koneesta katkesi netti, enkä päässyt blogia päivittämään. Kaiken tämän lisäksi sunnuntaina päivällä Luna säikäytti minut toden teolla, pupu oli kaikkea muuta kuin normaali!

Joskus kahden aikoihin sunnuntaina, päivällä menin katsomaan ihan normaalisti pupuja. Lilja pomppi ja touhuili täysin normaalisti ja Luna kyhjötti nurkassa heinien päällä paikoillaan. Ensin ajattelin sen vain lepäävän. Enkä kiinnittänyt siihen mitään huomiota. Sillä olihan pupu aamun normaalisti touhunnut. Pikkuhiljaa minua alkoi Lunan olemus ja vointi epäilyttämään, kun tajusin, että pupu ei syö yhtään mitään, ei juo, eikä liiku oikein yhtään, jos liikkui niin hyvin vaivalloisen näköisesti. Kaiken lisäksi pupu näytti todella apaattiselta ja huonovointiselta.

Aloin epäilemään, että Lunalla olisi suolitukos, josta informoin äitille ja siskolle. Ainakin oireet oli sen mukaiset. Sain ruiskuun ruoka/risiiniöljyä, jota tarjosin Lunalle. Pupu ei oikein huolinut öljyä, joten ruiskutin sitä vähän kerrallaan suun ympärille, josta pupu lipoi ne kielellään. Tämän jälkeen lähdettiin valjaissa ulos. Ruoka, juoma ja liikunta ei olisi maistunut Lunalle, mutta pakottamalla sain onneksi pupun liikkeelle. Aluksi vuorottelin liikkumista ja mahan hieromista. Välillä Lunalle maistui lehdet ja välillä ei. Pidin Lunaa valjaissa yhteensä kaksi tuntia putkeen (klo: 15-17) ja vuorottelin liikuntaa, pakkosyöttämistä ja mahanhierontaa. Neljän jälkeen pupu alkoi virkoamaan ja ruokakin alkoi maistua. Viiden aikoihin pistin Lunan hetkeksi häkkiin ja kävin itse syömässä välipalaa.

Syötyäni itse lähdin takaisin pupujen luo ja siellä vielä tarkkailin puolisentoistatuntia Luna-pupun vointia, että on varmasti kunnossa. Illasta huomasin ensimmäistä kertaa Lunan ulostavan, hieman karvaisia papanoita. Pelletit, kurkku, voikukat, vaahterat ja heinä maistui ja niitä pupu kävi sillöin tällöin syömässä. Välillä otin pupun syliini mahanhierontaan. Päivältä oli jäänyt vesi+pellettimössöä, johon lisäsin vielä kauraa ja myös sen tarjosin Lunalle. Kaurakin maistui, mikä oli todella hyvä, sillä se saattaa pistää pupun mahan toimimaan kunnolla. (Meillä tosin kaura on jokapäiväistä ruokaa, mutta silti annoin ylimääräisen annoksen ruokaa.) Pupukaverit joutuivat olemaan sunnuntaina eristyksisssä toisistaan, sillä Lilja olisi syönyt Lunan ruoat. Pahimman mentyä ohi, myös eristyskin loppui. Yhdeksän aikoihin kävin vielä antamassa lisää kurkkua, jotta pupu saa nestettä ja herkkua. Oli vain tarve käydä kattomassa, että kaikki on kunnossa. Siellä Luna ja Lilja loikki edes takas häkissään.

Tältä Luna näytti eilen, heinien päällä olisi halunnut makoilla.

Päivän mittaan tuli myös harjattua pupua todella paljon ja hyvä, sillä irtokarvaa siltä irtosi aika paljon, pitkäkarvainen kun Luna on. Tällä hetkellä myös pupuille kasvaa talviturkki. Harjaamisen lisäksi nypein irtokarvoja ja sillähän sain myös pupun liikkeelle. Varmuutta siihen en ole saanut, että oliko tämä suolitukos vai joku muu juttu, mutta tärkeintä on se, että Luna voi nyt hyvin ja on kunnossa! Onneksi tästä selvitiin pelkällä säikähdyksellä.

Mennesäni aamulla ruokkimaan pupuja, oli häkissä iloinen näky, sillä viheltäessäni pupuille molemmmat tuli häkille vastaan ja nousivat kaltereita kohti. Näky joka on aina niin ihana, mutta tänään vielä erityisen tärkeä. Tänään myös laitettiin aamupellettien ja -kaurojen sekaan ruokaöljyä, ihan vain varmuuden vuoksi. Luna kävi aamulla vain maistamassa raksuja, mutta kun tajusi ne maustetuiksi ruoka/risiiniöljyllä, ei pelletit enään kelvanneet. Onneksi maustamattomat pelletit maistuivat.

Esteitä ja puomeja Samilla

Viime viikon lauantaina en ollut ratsastustunnilla, sillä näin ensin aamusta isosiskojani, jotka tulivat kylään ja iltapäivällä menin serkkuni kihlajaisiin. Perjantaina (29.9) minä en ollut Hämeenlinnassa koulussa, niin päätin varata ratsastuksen sille päivälle, korvatakseni viime viikon peruutuksen. Myös Lauantaina olin ratsastustunnilla. Eli tässä postauksessa on perjantain ja lauantain ratsastustunnit. Pahoittelut postauksen myöhästymisestä, sillä minulla oli ongelmia netin kanssa. Nyt vihdoin netti taas alkoi toimimaan ja sain postauksen julkaistua.

Perjantai 29.9.

Tunnille sain Samin, joka ei sinänsä enää yllättänyt, sillä Samilla on tullut ratsastettua nyt muutama tunti peräkkäin. Se taas yllätti, että me hypättiin tällä tunnilla. Olin jotenkin epäileväinen, siitä miten Sami hyppäisi, sitä tuli pohdittua jonkin verran. Samalla olin innoissani päästessäni hyppäämään, vaikka turvaliivi olikin unohtunut varustehuoneeseen.

Alkukäynneissä Sami oli reipas, mikä oli todella hyvä esteitä ja hyppäämistä ajatellen. Alkukäynneissä tein paljon voltteja, sillä alkukäynnit menimme vapaasti. Alkukäynneissä hevonen L-päädyssä pari kertaa innostui ravaamaan. Pian aloitimme käynti-ravityöskentelyn. Kulman jälkeen nostettiin ravi, molempiin päätyihin tehtiin ravissa voltit, pitkien sivujen keskelle tehtiin pysähdykset ja taas kulman jälkeen ravi. Tätä tehtävää tehtiin sekä oikeaan, että vasempaan.

Alkuun Sami ei oikein kuunnellut pidätteitä, kun piti pysähtyä. Parit pysähdykset ei ihan kohdilleen mennyt ja välillä sai aika voimakkaat pidätteet tehdä ennen kuin Sami pysähtyi. Parin kierroksen jälkeen pysähdykset pitkillä sivuilla alkoivat sujumaan. Ravi nousi aina tosi kivasti, käyntisiirtymisten jälkeen.

Volttien ja pysähtymisten jälkeen aloitimme ravissa tulemaan s-kirjaimen puoleisella pitkällä sivulla olevia puomeja. Puomeilla Sami alkoi innostumaan ja jouduin tekemään aika paljon puolipidätteitä, aina hieman ennen puomeja, sekä niiden jälkeen. Puomit sujui hyvin molempiin kierroksiin ja sain pidettyä Samin sopivassa temmossa puolipidätteiden sekä volttien avuilla.

Pian puomeista toinen korotettiin ristikoksi. Vasemmassa kierroksessa ensin oli pari puomia ja sitten neljän laukka-askeleen päässä ristikko. Puomien jälkeen sai nostaa laukan, mutta parit hypyt menin ravilla, jotta saan hyppyihin tuntumaa. Kolmannella hyppykerralla sain nostettua laukan ennen ristikkoa.

Vaihdettiin suunta oikean kierrokseen, jotta voitaisiin hypätä myös toiseen suuntaan. Nyt meillä olikin sarja/suhteutettu linja, sillä ensimmäinen este oli noin 40cm ristikko ja toinen oli noin 50-60cm pysty. Hypyt sujuivat vaihtelevasti, sillä välillä vauhtia oli liikaa ja välillä liian vähän, toisinaan taas ihan sopivasti oli vauhtia. Pari kertaa taas Sami keksi, että meneekin esteen ohi. Kerran onnistuin pitämään hevosen linjalla, mutta meno olikin kiemurtelua, kun Sami yritti mennä ohi, mutta pohje sanoi toista. Ainakin mentiin molempien esteiden yli. Pari kertaa Sami onnistui livahtamaan esteen ohi, yhdellä kerralla en kerinnyt reagoimaan mitenkään, sillä hevonen kaartoi esteen edestä. Toisella kerralla yritin estää hevosta ohittamasta estettä, mutta en onnistunut. Onneksi loppuun tuli pari hyvää hyppyä, johon oli hyvä lopettaa ja siirtyä loppuraveihin ja -käynteihin.

Loppuraveissa huomasin ajattelevani näin "Samissa taitaa olla jotain, hieman samaa, kuin Vikkanissa. Ainakin se, että laukka- ja estetyöskentelyn jälkeen molemmat tarvii paljon voltteja, siirtymisiä ja puolipidätteitä rauhoittuakseen"

Kaiken kaikkiaan oli ihan kiva ja hyvin onnistunut tunti. Vähän jäi fiilis, että esteet olisi voinut mennä paremmin. Mutta ainakin opettajan mukaan meillä meni hyvin, varsinkin, kun Samin hyppytyyli on vähän "töksähtävä" tyyli, tai semmoinen jännä, ainakin erilainen mihin on tottunut. Myös se, että olen aiemmin hypännyt pelkästään Vikkanilla, vaikutti varmaan vähän tämän tunnin suoritukseen.

Lauantai 30.9.

Listassa nimeni kohdalla luki Rita. Ensimmäinen ajatukseni oli että "jes, vaihtelua" menin sitten kentän laidalle katsomaan menossa olevaa tuntia, kun Rita oli kentällä. Kymmenisen minuuttia ennen tuntini alkua kentälle tuli tyttö, jolla oli tullut aikatauluissa sekaannus ja alettiin hänelle sitten hevosta pohtimaan. Sanoin sitten, että voin ottaa Riian jotta tämä kokemattomampi tyttö saa Ritan. Menin sitten, hiki päässä Riiaa laittamaan valmiiksi. Ja juuri kun olin saanut hevosen valmiiksi, opettaja tulee talliin ja sanoi "menetkin Samilla" Eli en kuitenkaan saanut vaihtelua.

No, lähdin kentälle ja jätin Riian hieman harmissani talliin. Joku sitä sinne jäi purkamaan. Kentällä minua odottelin Sami, lyhensin jalustimia muutamalla reiällä sopivimmiksi puomityöskentelyä varten.

Alkukäynneissä ja -raveissa tehtiin paljon voltteja, ympyröitä ja kiemuroita, jotta hevoset taipuisivat ja asettuisivat. Tällöin Sami tuntui vähän jäykältä ja oli laiskan oloinen. Mutta pikku hiljaa hevonen alkoi vertymään.

Ennen puomeja laukattiin vapaasti. Pyrin nostamaan Samilla laukan kulmasta ja käynnistä, varsinkin oikeassa kierroksessa, sillä se nostaa helposti väärän laukan. Laukat nousi vaihtelevasti, välillä hyvin ja välillä huonosti.

Puomit oli asetettu ässän puoleiselle pitkälle sivulle. Aloitettiin vasemmasta kierroksesta. Vauhti meinasi välillä hiipua ja oma istuntani tuntui olevan kaikkea muuta kuin hyvä. Askeleen pidennykset onnistui hyvin. Puomeja mentiin muutaman kerran molempiin suuntiin. Ensin mentiin puomeja ravissa, sitten laukassa. Pian keskellä ollut puomi korotettiin kavaletiksi. Myös tätä puomi-kavaletti-puomi tehtävää tultiin laukassa molempiin kierroksiin. Toisinaan puomit sujui hyvin ja toisinaan vähän heikommin. Mitä enemmän laukattiin ja mentiin puomeja, sitä enemmän vauhti kasvoi ja hevonen innostui, eikä kertaakaan taidettu kolhia puomeja.

Loppuraveissa Samilla taas virtaa riitti ja pyörinkin jonkun aikaa ympyrällä, jotta meno tasaantuisi.

Tunti sujui ihan kivasti, vaikka hankaluuksia olikin Samin töksähtelevän hyppytyylin kanssa. Mutta muuten oli ihan onnistunut tunti. Askeleenpidennykset puomeilla onnistuivat, oma tasapaino treenaantui tämän töksähtelevästi hyppäävä hevosen kanssa ja tajusin näillä tunneilla, että oma katseeni on jo aika hyvällä suunnalla. Nykyään useimmiten katson eteenpäin, en hevosen niskaan.

Testissä valjaat

Minulla oli torstaina erikoinen koulupäivä, sillä lähdimme minä, kaverini ja opettajamme Hollolaan tekemään meidän työharjoittelupaikkoihin sopimukset. Ensin opettaja ja kaverini kävivät kaverini työharjoittelupaikassa ja sen ajan minä odottelin Hollolan kunnassa. Ensin kiersin Prisman, sen jälkeen kävin Mustissa ja Mirrissä, tarkoituksena vain vilkaista paikka. Sieltä löysinkin Liljalle pienet koiranvaljaat.

Täällä olenkin kertonut valjaiden laittamisen vaikeuksista Liljalla, joten päädyin testaamaan Liljalle pään yli pujotettavia ja vyötäröstä kiinnitettäviä valjaita. Värikin on oikein soma, pinkki. Eräässä kaniryhmässä tämän tyylisiä valjaita minulle suositeltiin, kun kysyin neuvoa valjaiden laitto-ongelmaan. Pitkän harkinnan jälkeen päädyin valjaat ostamaan testiin.

Ihan ensimmäisenä kokeilin valjaita Lunalle, vaikka Liljalle ne ostin. Alkuun valjaat oli hieman hankala laittaa, sillä näissä valjaissa on myös kaula- ja maharemmin alla, mahan puolella kulkeva remmi. Luna on onneksi luonteeltaan rauhallisempi ja kärsivällisempi, eikä sitä onneksi haitannut valjaiden pukemisesta koitunut pieni "sähellys" (-->tietämättömyys). Kolmannen kerran kokeillessani valjaita Lunalle, oli jo valjaiden pukeminen helpompaa, kun tietää miten mikäkin remmi kulkee. Loppujen lopuksi valjaat päätyivät Lunalle, vaikka Liljalle valjaita suunnittelin. Ainakin aluksi käytän niitä Lunalla, sen ajan, että opin ne nopeasti pukemaan pupuille. 

Eli ensin testasin valjaita torstaina kahdesti, pelkästään pukemalla valjaat päälle. Perjantaina molemmat puput pääsivät valjaissa ulos. Lunalle laitoin nämä uudet eilen ostetut valjaat. Vielä en ollut irrottanut hintalappua, sillä halusin varmistaa, että valjaat on myös ulkoillessa hyvät. Pupua ei ainakaan näyttänyt häiritsevän mitenkään valjaat, (eikä vieressä roikkuva hintalappu) jotka ovat erimalliset ja -materiaaliset. Nyt myös sain tämän päiväisellä ulkoilureissulla varmistuksen siitä, että hintalapun voi irrottaa.

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille, terveisin Luna ja Lilja 

Kuvapostaus: syksy

Nyt on vuorossa pitkästä aikaa kuvapostaus, syksyisillä kuvilla. Osa näistä kuvista on jo näkynyt toisessa valokuvausblogissani, mutta ei anneta sen häiritä. Kuvia on otettu kahdella eri kuvauskerralla. Nämä ensimmäiset syksyiset lehtikuvaukset on otettu perjantaina ja pupuista eteenpäin otetut kuvat on otettu lauantaina.

Moni on myös varmasti huomannut blogssa taas bannerin vaihtuneen. Edellisessä bannerissa oli kirjoitusvirhe, joka lauantaina huomattiin. Sunnuntaina aloin värkkäämään uutt banneria ja tästä nykyisestä tulikin tuplasti hienompi, mitä muista aiemmista itse tehdyistä bannereista. Vihdoin rajauksetkin onnistuivat hyvin. Myös ulkoasussa tapahtui pientä hienosäätöä muunmuassa fonttien vaihtuminen ja suuremeneminen. 

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

8.

9.

10.

11.

12.

13.

14.

15.

16.

17.

18.

19.

20

21.

22.

Mikä oli just sun suosikkikuva?