Esteitä ja puomeja Samilla

Viime viikon lauantaina en ollut ratsastustunnilla, sillä näin ensin aamusta isosiskojani, jotka tulivat kylään ja iltapäivällä menin serkkuni kihlajaisiin. Perjantaina (29.9) minä en ollut Hämeenlinnassa koulussa, niin päätin varata ratsastuksen sille päivälle, korvatakseni viime viikon peruutuksen. Myös Lauantaina olin ratsastustunnilla. Eli tässä postauksessa on perjantain ja lauantain ratsastustunnit. Pahoittelut postauksen myöhästymisestä, sillä minulla oli ongelmia netin kanssa. Nyt vihdoin netti taas alkoi toimimaan ja sain postauksen julkaistua.

Perjantai 29.9.

Tunnille sain Samin, joka ei sinänsä enää yllättänyt, sillä Samilla on tullut ratsastettua nyt muutama tunti peräkkäin. Se taas yllätti, että me hypättiin tällä tunnilla. Olin jotenkin epäileväinen, siitä miten Sami hyppäisi, sitä tuli pohdittua jonkin verran. Samalla olin innoissani päästessäni hyppäämään, vaikka turvaliivi olikin unohtunut varustehuoneeseen.

Alkukäynneissä Sami oli reipas, mikä oli todella hyvä esteitä ja hyppäämistä ajatellen. Alkukäynneissä tein paljon voltteja, sillä alkukäynnit menimme vapaasti. Alkukäynneissä hevonen L-päädyssä pari kertaa innostui ravaamaan. Pian aloitimme käynti-ravityöskentelyn. Kulman jälkeen nostettiin ravi, molempiin päätyihin tehtiin ravissa voltit, pitkien sivujen keskelle tehtiin pysähdykset ja taas kulman jälkeen ravi. Tätä tehtävää tehtiin sekä oikeaan, että vasempaan.

Alkuun Sami ei oikein kuunnellut pidätteitä, kun piti pysähtyä. Parit pysähdykset ei ihan kohdilleen mennyt ja välillä sai aika voimakkaat pidätteet tehdä ennen kuin Sami pysähtyi. Parin kierroksen jälkeen pysähdykset pitkillä sivuilla alkoivat sujumaan. Ravi nousi aina tosi kivasti, käyntisiirtymisten jälkeen.

Volttien ja pysähtymisten jälkeen aloitimme ravissa tulemaan s-kirjaimen puoleisella pitkällä sivulla olevia puomeja. Puomeilla Sami alkoi innostumaan ja jouduin tekemään aika paljon puolipidätteitä, aina hieman ennen puomeja, sekä niiden jälkeen. Puomit sujui hyvin molempiin kierroksiin ja sain pidettyä Samin sopivassa temmossa puolipidätteiden sekä volttien avuilla.

Pian puomeista toinen korotettiin ristikoksi. Vasemmassa kierroksessa ensin oli pari puomia ja sitten neljän laukka-askeleen päässä ristikko. Puomien jälkeen sai nostaa laukan, mutta parit hypyt menin ravilla, jotta saan hyppyihin tuntumaa. Kolmannella hyppykerralla sain nostettua laukan ennen ristikkoa.

Vaihdettiin suunta oikean kierrokseen, jotta voitaisiin hypätä myös toiseen suuntaan. Nyt meillä olikin sarja/suhteutettu linja, sillä ensimmäinen este oli noin 40cm ristikko ja toinen oli noin 50-60cm pysty. Hypyt sujuivat vaihtelevasti, sillä välillä vauhtia oli liikaa ja välillä liian vähän, toisinaan taas ihan sopivasti oli vauhtia. Pari kertaa taas Sami keksi, että meneekin esteen ohi. Kerran onnistuin pitämään hevosen linjalla, mutta meno olikin kiemurtelua, kun Sami yritti mennä ohi, mutta pohje sanoi toista. Ainakin mentiin molempien esteiden yli. Pari kertaa Sami onnistui livahtamaan esteen ohi, yhdellä kerralla en kerinnyt reagoimaan mitenkään, sillä hevonen kaartoi esteen edestä. Toisella kerralla yritin estää hevosta ohittamasta estettä, mutta en onnistunut. Onneksi loppuun tuli pari hyvää hyppyä, johon oli hyvä lopettaa ja siirtyä loppuraveihin ja -käynteihin.

Loppuraveissa huomasin ajattelevani näin "Samissa taitaa olla jotain, hieman samaa, kuin Vikkanissa. Ainakin se, että laukka- ja estetyöskentelyn jälkeen molemmat tarvii paljon voltteja, siirtymisiä ja puolipidätteitä rauhoittuakseen"

Kaiken kaikkiaan oli ihan kiva ja hyvin onnistunut tunti. Vähän jäi fiilis, että esteet olisi voinut mennä paremmin. Mutta ainakin opettajan mukaan meillä meni hyvin, varsinkin, kun Samin hyppytyyli on vähän "töksähtävä" tyyli, tai semmoinen jännä, ainakin erilainen mihin on tottunut. Myös se, että olen aiemmin hypännyt pelkästään Vikkanilla, vaikutti varmaan vähän tämän tunnin suoritukseen.

Lauantai 30.9.

Listassa nimeni kohdalla luki Rita. Ensimmäinen ajatukseni oli että "jes, vaihtelua" menin sitten kentän laidalle katsomaan menossa olevaa tuntia, kun Rita oli kentällä. Kymmenisen minuuttia ennen tuntini alkua kentälle tuli tyttö, jolla oli tullut aikatauluissa sekaannus ja alettiin hänelle sitten hevosta pohtimaan. Sanoin sitten, että voin ottaa Riian jotta tämä kokemattomampi tyttö saa Ritan. Menin sitten, hiki päässä Riiaa laittamaan valmiiksi. Ja juuri kun olin saanut hevosen valmiiksi, opettaja tulee talliin ja sanoi "menetkin Samilla" Eli en kuitenkaan saanut vaihtelua.

No, lähdin kentälle ja jätin Riian hieman harmissani talliin. Joku sitä sinne jäi purkamaan. Kentällä minua odottelin Sami, lyhensin jalustimia muutamalla reiällä sopivimmiksi puomityöskentelyä varten.

Alkukäynneissä ja -raveissa tehtiin paljon voltteja, ympyröitä ja kiemuroita, jotta hevoset taipuisivat ja asettuisivat. Tällöin Sami tuntui vähän jäykältä ja oli laiskan oloinen. Mutta pikku hiljaa hevonen alkoi vertymään.

Ennen puomeja laukattiin vapaasti. Pyrin nostamaan Samilla laukan kulmasta ja käynnistä, varsinkin oikeassa kierroksessa, sillä se nostaa helposti väärän laukan. Laukat nousi vaihtelevasti, välillä hyvin ja välillä huonosti.

Puomit oli asetettu ässän puoleiselle pitkälle sivulle. Aloitettiin vasemmasta kierroksesta. Vauhti meinasi välillä hiipua ja oma istuntani tuntui olevan kaikkea muuta kuin hyvä. Askeleen pidennykset onnistui hyvin. Puomeja mentiin muutaman kerran molempiin suuntiin. Ensin mentiin puomeja ravissa, sitten laukassa. Pian keskellä ollut puomi korotettiin kavaletiksi. Myös tätä puomi-kavaletti-puomi tehtävää tultiin laukassa molempiin kierroksiin. Toisinaan puomit sujui hyvin ja toisinaan vähän heikommin. Mitä enemmän laukattiin ja mentiin puomeja, sitä enemmän vauhti kasvoi ja hevonen innostui, eikä kertaakaan taidettu kolhia puomeja.

Loppuraveissa Samilla taas virtaa riitti ja pyörinkin jonkun aikaa ympyrällä, jotta meno tasaantuisi.

Tunti sujui ihan kivasti, vaikka hankaluuksia olikin Samin töksähtelevän hyppytyylin kanssa. Mutta muuten oli ihan onnistunut tunti. Askeleenpidennykset puomeilla onnistuivat, oma tasapaino treenaantui tämän töksähtelevästi hyppäävä hevosen kanssa ja tajusin näillä tunneilla, että oma katseeni on jo aika hyvällä suunnalla. Nykyään useimmiten katson eteenpäin, en hevosen niskaan.