EN TAIDAKKAAN OLLA NIIN SURKEA MITÄ OLEN LUULLUT

Lauantaina olin jälleen vakituisella ratsastustunnillani. Tunnille sain Vikkanin, josta olin enemmän kuin tyytyväinen. Vikkan oli karsinassa, joten aloitin hevosen harjaamisen ja kavioiden putsaamisen. Kävin hakemassa satulan sekä suitset ja laitoin satulan selkään. Aloin ihmettelemään suitsien outoa ulkonäköä, kun otsapanta osoitti toiseen suuntaan ja turparemmi vastakaiseen suuntaan. Siinä sitten päädyttiin purkamaan ja kääntelemään suitsia, kunnes loppujen lopuksi tajuttiin, että otsapanta olikin vain mennyt niskaremmin yli, kaiken lisäksi laitettiin pari remmiä väärin/ristiin. Päädyttiin kuitenkin laittamaan suitset hevoselle, kun se ei haittaisi ratsastusta, sillä suitset saatiin oikein päähän ja kunnolla kiinni.

Alkukäyntien jälkeen aloitimme käynnissä taivutukset ja asetukset, tehden jokaiselle sivulle voltit. Alkuun Vikkan ei oikein taipunut ja oli hieman tahmea, mutta muutamien yritysten jälkeen hevonen taipuu hyvin ja haki itseään kuolaimelle. Tehtiin ympyröitä molempiin suuntiin, ensin vasempaan ja seuraavaksi oikeaan kierrokseen.

"Pysähtelyä ravissa ja vaikea oikea kierros"

Jatkettiin oikeassa kierroksessa ravissa voltteja. Tänään kävi samoin kuin tiistaina. Ravissa Vikkan vain pysähteli, eikä ravannut reippaasti ja voltilla tiputti aina käyntiin tai hidasti ravia. Jossain vaiheessa hevonen jälleen pari kertaa kakkasi, jonka jälkeen Vikkan tuntui paremmalta, vaikka olikin vielä hieman hidas ravilla. Kuitenkin pikkuhiljaa Vikkan oli paremmin kuulolla, ravi muuttui reippaammaksi ja voltit parantui. Tehtiin ympyröitä vielä vasempaan kierrokseen, joka oli huomattavasti parempi kierros Vikkanille tänään.

Nyt jätettiin volttien teko pois ja jatkettiin vasemmassa kierroksessa harjoitusravissa tehden pitkien sivujen keskelle käyntisiirtyminen. Nyt Vikkan oli lopullisesti herännyt talviunestaan ja kuunteli hyvin pohkeita ja pidätteitä. Siirtymiset oli tänään se meidän juttu. Samoja siirtymisiä tehtiin vielä oikeaan kierrokseen. Ravityöskentelyn jälkeen oli välikäyntien vuoro.

"Lyhyt pätkä laukkaa"

Välikäyntien jälkeen oli laukan vuoro. Aloitettiin oikealla kierroksella, joka oli tänään Vikkanille vaikea kierros. Saatiin muutama hyvä laukka alun vaikeuksien jälkeen. Vasempaan kierrokseen taas laukka nousi paremmin. Laukoissa Viikkan oli varovainen pehmeän pohjan takia. Ainoa vaan, että kun oli pienempi alue rajattu käyttöön laukkaa tuli noin viisi askelta per pitkä sivu.

"Vikkanin perinteinen loppu innostus" 

Laukkojen jälkeen käveltiin pieni hetki ja kun oli aika ottaa ohjat tuntumalle seuraavaa tehtävää varten, nosti Vikkan ravin. Kuitenkin tehtävänä oli kahdeksikko. Tehtiin kahdeksikko aika pari kierrosta käynnissä ja haettiin kuviota. Itsellä kahdeksikko on helpoin hahmottaa, kun ajattelen kahta ympyrää. Kuvion saatuamme kuntoon jatkettiin ravissa. Alkutunnin tahmeus ja hitaus oli poissa Vikkanista, sillä se sai laukoista energiaa. Tehtävä sujui mainiosti, hevonen oli kuulolla ja taipui ympyröillä, siinä kahdeksikolla tosi kivasti. Kahdeksikon jälkeen olikin jo loppukäyntien vuoro ja aika pian loppukäynneissä Vikkan päätti, ettei enää jaksa kävellä ja meni kaartoon. Pari kertaa houkuttelin hevosta liikkeelle, mutta kolmannella kerralla hevonen sai tahtonsa läpi.

"Pitkästä aikaa en pidä itseäni surkeana ratsastajana"

Opettaja kysyi tunnin jälkeen, että miten meni, siihen sitten vastasin, että "pitkästä aikaa meni tosi kivasti, jäi hyvä mieli tunnista ja en tällä hetkellä ajattele että olisin surkea ratsastaja." Tänään oikea kierros oli hankalampi, mutta muuten tunti sujui tosi kivasti alkutahmeuden jälkeen. Ainoa vaan, että meinaa katse taas valua alas, mutta sain suurimaksi osaksi pidettyä katseen ylhäällä. Tunnin jälkeen sanoin tallin pitäjälle, että "tätä menoa motivaatio ja ilo ratsastukseen palaa takaisin hujauksessa," Sitä todella toivon. Tunnin jälkeen käytiin vielä ottamassa muutama kuva Vikkanin kanssa, korjattiin ne suitset, riisuttiin satula harjasin hevosen ja laitoin vielä loimen sille, jonka jälkeen mentiin ulos kuvaamaan hetkeksi.

Aasinkorva-Vikkan ja Suvi