Ensimmäisenä työpajapäivänä pääsimme tutustumaan kameroihin ja filmin laittoon. Käsittelimme asioita sekä teoriassa että käytännössä. Kamerat arvottiin meille käyttöön, koska vanhoja filmikameroita oli paljon laidasta laitaan. Mun kohdalla kuitenkin tehtiin niin, että sain Canonin filmikameran joka muistutti pitkälti omaa kameraani. Näin ollen mun oli helppo aloittaa kurssilla kuvaaminen.
Ensimmäinen filmirullan saimme kuvata aika vapaasti, vaikka saimmekin kuvaualistan avuksi, sitä sai halutessaan käyttää. Huomasin alkuun, kuten moni muukin, sen unohti että kuvasi mustavalkoista filmiä. Ulkona -20 asteen pakkasessa keskiviikkoiltapäivänä bongasi kivoja värejä ja valoja ja taltioi niitä kameraan. "Ai niin, tämä on mustavalkofilmiä" ajatus kävi muutaman kerran mielessä kuvaustilanteissa. Ensimmäisten kuvien aikana myös tuntui hassulta, että valokuvia ei pystynyt näkemään kuvanoton jälkeen. Tähänkin tottui ja kun kuvaa ei nähnyt, niin alkoi kiinnittämään huomiota paljon enemmän kuvanoton hetkeen, kuvaamiseen pysähtyi eritavalla. 36 kuvaa tuli aika nopeasti otettua.
Keskiviikkona ja torstaina kuvasimme filmiä ja tutustuimme torstaina myös filmin kehitysvälineisiin. Perjantaina pääsimme sitten kehittämään meidän kuvaamat filmit. Harjoitusvaiheessa filmin laitto rullaan onnistui hyvin. Tein sitä silmät kiinni ja kädet pöydän alla, sillä oikean filmin laitossa meillä oli pimeäpussit. Kuitenkin kun oikea tilanne oli, se oli haastavaa. Filmin saanti tullaan epäonnistui, se meni ryttyyn ja tankista, jossa oli jo luokkakaverini filmi, irtosi teippi jossa luki hänen nimi. Teippi oli sitten tarttunut filmiini.
Viikonlopuksi saimme kuvauatehtävän: kuvata puolet rullasta henkilö- ja maisemakuvia tai kuvata 12 yksityiskohtaa, 12 maisemaa ja 12 henkilökuvaa. Maisemat ja henkilökuvat oli haasteellisimpia, koska paikkoja ja kuvattavia henkilöitä oli vähän. Yksityiskohdat kävin kuvaamassa Lahden joulukylässä. Kun edellisen rullan kuvia ei vielä ollut nähnyt, niin vähän jännitti lähteä kuvaamaan toista rullaa, kun ei tiennyt tarviiko esim asetuksia muuttaa. Sen mitä kehitysvaiheen jälkeen kuvia ehti valoa vasten katsoa niin vaikutti ne kyllä aika kivoilta.
Toisen viikon 15.12.-17.12. ohjelmana oli ensimmäisen rullan skannaus, kuvien laitto seinälle ja toisen rullan kehitys. Perjantaina 17.12. juttelimme kuvista ja askartelimme prosessipäiväkirjaa. Lounaalla oli riisipuuroa ja koulupäivä päättyi jo kahdeltatoista, lounaaseen.
Koulupäivän päätyttyä jäimme koululle askartelemaan päiväkirjoja ja katsomaan Harry Potter elokuvia.
Nyt kahden viikon joululoma! Mukavaa joulun aikaa kainille ❤
Tuo filmien aikakausi olikin toisenlaista. Kuvia otettiin harkiten ja ne näki sitten parin viikon päästä tai parin kuukauden, kun ei aina muistanut niitä teetättää. Joskus oli niinkin kauan teettämättä, jotta niistä tuli teetettäessä punasävyisiä.
VastaaPoistaMuistan lapsuudesta filmikamerat, joten oli kyllä kivaa tällä kurssilla päästä perehtymään filmikameroiden maailmaan☺
PoistaOlen joskus kehittänyt itse jonkin filmin, silloin kauan sitten kun olin töissä nuorisotilalla, jossa oli pimiö. Aika muuttuu niin paljon. Ei enää ole tiloilla pimiöitä. Se oli kyllä mielenkiintoista puuhaa.
VastaaPoistaTuo kehittämisprojekti oli kyllä mielenkiintoista ja aika yksinkertaista. Meillä ei ollut pimiötä, mutta työskentelimme pimeäpussien avulla, siellä (pussissa) kädet hikosi nopeaa.
PoistaFilmikuvauksessa on jotain ihan omaa tunnelmaansa, harmi että laadukkaat kehityspaikat hupenee.
VastaaPoista