Muutto edessä

Moikka! Meidän puput Luna ja Lilja ovat olleet toukokuun alusta asti ulkona, alkuun pidimme päivät ulkona ja yöt varastossa, mutta päivien lämmetessä ja varaston kylmetessä puput siirtyivät pikkuhiljaa kokonaan ulos. Meillä on tällainen ulkohäkki käytössä tällä hetkellä, mikä näkyy noista kuvista. Mutta olemme aloittaneet rakentamaan vanhasta keppihevostallista pupuille uutta isompaa pihahäkkiä, siinä olisi suojaa ja varjoa enemmän, mutta myös ulkoilumahdollisuus, kun lisäämme tuon metallisen häkkikehikon jatkoksi. Tähän tulevaan uuteen ulkotarhaan tulee myös parempi pupujen hoitomahdollisuus. 

Tässä on meidän pupujen tämän hetkinen ulkohäkki, jossa asustavat vielä hetken aikaa.

Molemmat puput tykkäävät olla valjaissa ulkona, mutta Lilja onnistui puremaan fleksin narun poikki, joten meillä ei ole tällä hetkellä fleksiä käytössä. Sitä en nähnyt miten naru saatiin purtua poikki, joten en voi siitä sen enempää kertoa. Valjaissa pystymme ulkoiluttamaan pupuja, sillä valjaiden mukana tuli noin metrin mittaiset narut, joita alkuun valjaiden tutustumisvaiheessa käytimme. Yleensä emme käytä naruja, mutta nyt on pakko, jos haluaa pitää pupuja valjaissa. Tilanne on se, että pitaisi löytää ja ostaa jostain pupujen hampaiden kestävä talutusnaru mikä ei menisi herkkään rikki. 

Siis se fleksin narun rikkoutuminen meni näin; toi mun omistaja, eli tämän blogin kirjoittajan pikkusisko piti mua valjaissa, eikä antanut mun tutkia kaikkia paikkoja mitä olisin halunnut, naru kiristyi ja lyheni inhottavasti, enkä päässyt enään eteenpäin ja päätin puraista narun poikki jossa olin kiinni. Eli se oli mun omistajan vika, mitäs ei päästänyt mua tutkimaan niin kiinnostavia paikkoja. Mutta se narun rikkominen ei paljoa hyödyttänyt, sillä nyt joudun ulkoilemaan lyhyessä narussa, niin kuin toi mun pupukaveri Luna. Eikä pystytä pomppimaan siinä kunnolla. Tai pystytään, kun omistajat juoksevat meiän perässä. Noh saavatpahan ainakin liikuntaa hehheh. Nyt vaan täytyy toivoa, että noi omistajat ostaa meille pidemmän semmoisen viiden metrin fleksin, jotta päästään pomppimaan paljon enemmän! T. Lilja.

Olemme myös yrittäneet opettaa hieman estehyppelyä pupuille, mutta sitä ne eivät ole oikein vielä hoksanneet. Mutta eiköhän estehyppelyt ajan kanssa onnistu, kun vaan toistaa ja toistaa harjoituksia joka päivä tietenkin palkkion kera. Olemme myös virittäneet pupujen häkkiin yhden estehirviön parista kepistä ja puupalikasta, mutta mielummin puuta järsitään ja kaadetaan este, kuin hypittäisi yli.

Lljasta sen verran, että vaikka se on luonteeltaan energisempi ja äksympi, niin pupu on rauhoittunut paljon viime kesästä. Viime kesänä pupu ei pysynyt hetkeäkään paikallaan, spurttaili, pomppi ja sinkoili vain ympäri häkkiä ja ulkoaitausta, mutta tänä keväänä ja kesänä meno on ollut huomattavasti rauhallisempaa. Onneksi. Onhan Lilja kasvanut poikasesta aikuiseksi menneen vuoden aikana. Se on varmasti vaikuttanut asiaan. Luna taas on aina ollut luonteeltaan rauhallinen, niin siinä ei ole oikein muutosta näkynyt. Uteliaisuus ei ole hävinnyt kummaltakaan karvapallolta, yhtä uteliaita kaikelle, kuten aina ennenkin. Joka paikka pitää tutkia pihalla, vaikka olisi edellisenä päivänä tutkittu.