Moikka! Tämä postausidea syntyi muutama päivä sitten ja kirjoitin suurimman osan viime yönä, kun en oikein saanut nukutuksi, joten hyödynsin ajan kirjoittamalla hiljaisessa mökissä tätä postausta. Tällä kertaa haluan purkaa ajatuksiani bloggaamiseen ja postausten sisältöön liittyen. Eli siitä, että minkälaista tekstiä minä tykkään kirjoittaa ja lukea blogeissa, minkälainen on mielestäni hyvä postaus.
Kun aloitin bloggaamisen pari vuotta sitten, niin päätin silloin heti, että kirjoitan tänne mahdollisimman positiivisesti, mutta silti rehellisesti. En lähde kaunistelemaan tai valehtelemaan asioita joita tänne kirjoitan. Tämä linja on säilynyt tähän päivään asti ja aion jatkaa samalla linjalla. Minun tyyliini myös kuuluu kirjoittaa lyhyesti ja ytimekkäästi. Ja tästähän olen palautetta saanut, että postaukset voisivat olla pidempiä, mutta minun on vain jostain syystä vaikea kirjoittaa pidempiä postauksia.
Haluan kirjoittaa postaukset positiivisesti, sillä kukaan ei varmasti halua tai tykkää lukea negatiivisia postauksia. Sellaisia missä koko postaus on alusta loppuun valittamista epäonnistumisesta. Eikä niitä myöskään ole kiva kirjoittaa. Tai itse ainakaan en tykkää kirjoittaa hyvin negatiivisia postauksia. Positiivisesti kirjoitettu postaus tuo myös lukijalle hyvän mielen.
Haluan myös kirjoittaa rehellisesti esimerkiksi huonosti menneestä ratsastustunnista. Tässä esimerkkipostaus. Sillä en kuitenkaan halua valehdella tunnin menneen hyvin, vaan sen takia, että pystyisin/joutuisin kirjoittamaan positiivisesti. Itse koen, että postaus joka sisältää negatiivisen sävyistä tekstiä huonosti menneestä ratsastustunnista, niin siitä postauksesta saa positiivisemman, kirjoittamalla esimerkiksi mitä silloin oppi, vaikka hevosesta tai tunnista ylipäätään, tai jos joku tehtävä onnistui hyvin. Pieni yksittäinen positiivinen lause tai kirjoittajan saama kehu, joka mainitaan postauksessa tuo uutta sisältöä tekstiin. Yleensä myös niistä huonosti menneistä tunneista ja ratsastustunneilla tulleista virheistä oppii, varsinkin silloin, kun niitä (virheitä) käy läpi. Esimerkiksi täällä blogissa. Itseäni ainakin on helpottanut seuraavaan tuntiin se, kun olen purkanut ratsastustuntejani ja saamaani palautetta tänne blogiin.
Hyvin helposti suositummat bloggaajat saavat postauksiinsa kommentteja siitä, kuinka heidän bloginsa ovat pinnallisia kivojen postausten takia. Mikä on harmi, sillä moni varmasti jakaa mielummin blogiinsa niitä kivoja ja onnistuneita juttuja.
Hyvin helposti suositummat bloggaajat saavat postauksiinsa kommentteja siitä, kuinka heidän bloginsa ovat pinnallisia kivojen postausten takia. Mikä on harmi, sillä moni varmasti jakaa mielummin blogiinsa niitä kivoja ja onnistuneita juttuja.
Kuitenkin loppujen lopuksi jaan hyvin pienen osan elämästäni blogiini. Sillä tykkään kirjoittaa ennemmin tehdyistä reissusta, kuin esimerkiksi normaalista koulupäivästä ja arjesta. Ratsastustunneista, treeneistä, kisoista tai pupujen kuulumisista jne tulee hyvin rehellisesti kirjoitettua postaukseen tärkein ja oleellisin osuus ja aihe. Jolloin tietysti jätän postauksista niin sanotusti "turhimmat" asiat pois, koska koen, että minun ei tarvitse kuitenkaan tehdä millintarkasti listaa siitä, kuinka olen mihinkin kellonaikaan puput ruokkinut tai kuinka paljon ovat valjaissa ulkona jne. Kyllä, puput ruokitaan joka ikinen aamu ja pidetään päivittäin valjaissa vaikka en niistä mainitsemaan aina postauksissa. Eikä hevosen varustamisesta saa mielenkiintoista juttua, ellei siinä ole tapahtunut esimerkiksi varpaille tallomista tai jotain muuta kommellusta. Aika usein myös minulle laitettu hevonen jolla ratsastan tuntini, on jo kentällä edellisellä tunnilla. Eli 90 prosenttisesti minun ei tarvitse varustaa hevostani tunnille. Tai riisua varusteita, sillä hevonen jatkaa vielä kolmannelle tunnille. Jos vain kolmas tunti on. Yleensä on.
Itse myös tykkään lukea positiivisia, mutta silti aidosti ja rehellisesti kirjoitettuja postauksia. Minusta on kiva lukea postauksia, joissa bloggaaja kertoo rehellisesti asioista, joissa onnistui tai missä epäonnistui. Sillä kaikilla on lupa epäonnistua välillä, eikä sitä tarvitse hävetä. Aitous, rehellisyys ja positiivinen asenne ovat tärkeimpiä asioita bloggaamisessa. Nämä myös pitäisi näkyä blogeissakin.
Eli postauksen yhteenvetona haluan sanoa/tiivistää, että aito, rehellinen, oleelliset asiat ilmi tuotuna, positiivisella asenteella kirjoitettu postaus on parhain. Ne ovat kivoimpia lukea ja antaa lukijalle mahdollisimman aidon ja rehellisen kuvan postauksen sisällöstä ja tapahtuneista, oli aihe mikä tahansa. Toki on myös se, että on aiheita, kuten eläimen tai ystävän menettäminen joista ei millään saa mitään positiivista esille, eikä tarvitsekaan.
Olisi hyvin mielenkiintoista päästä lukemaan teidän ajatuksia blogin sisältöön liittyen. Eli siitä, että minkälaista tekstiä tykkäätte lukea ja kirjoittaa? Toivoisin keskustelua kommentteihin, tai tee vaikka oma postaus, jonka voit linkata tämän postauksen kommentteihin, niin pääsisin teidän ajatuksia ja mielipiteitä (postausten sisältöön liittyen) lukemaan. Oikein mukavaa torstai-iltaa kaikille. 😊
Tosi hyvä postaus, täyttä asiaa! Odotin kuitenkin lukevani siitä millaista bloggaaminen on tai mitä se vaatii, mielestäni postaus käsitteli enemmänkin postauksen sisältöä kun bloggaamista ylipäänsä. Ja tuossa yhdessä kohdassa oli tuo (linkki) niin minulla siinä ei ollut linkkiä? Mutta muuten hyvä ja hyvin kirjoitettu asiapostaus!
VastaaPoistaponivoimatpelissa.blogspot.fi
Unohdin laittaa linkin. Korjaan asian heti, kun koneeni on päivittänyt.
PoistaKivasti kirjoitettu postaus ja olen aikalailla samoilla linjoilla kanssasi! Tykkään lukea paljon erikoispostauksia, mutta niidenkin pitää olla omalaatuisia eli esimerkiksi elämäni aakkoset sekä sana ja kuva postaukset ovat yleensä todella tylsiä. Myös erilaisia aihepostauksia on kiva lukea. Tykkään kirjoittaa oikeastaan kaikenlaisia postauksia, mutta esim tunti postausten kirjoittamisessa en koe olevani kovin hyvä... Pakko vielä sanoa, että vähän pisti korvaan tuo, että hevonen menee päivässä kolme tuntia peräkkäin.
VastaaPoistaJoo siis, kaikki hevoset eivät mene kolmea perättäistä tuntia. Mutta esimerkiksi Vikkan (hevonen jolla treenaan, siksi sillä usein ratsastan) on aloittelijoille varma ja kokeneemmille hyvä hevonen. Eikä kukaan hevonen mene joka päivä kolmea tuntia perättäinen.
PoistaMinulla myös on vaikeaa kirjoittaa hyvää ja mielenkiintoista tuntipostausta. Mutta silti niitä kirjoittelen.