Ehkä mä vielä opin ratsastamaan

Kun torstaina olin korvaavalla tunnilla, niin tänään olin jälleen omalla ja oikealla tunnillani. Tunnille sain jälleen kerran Samin, jota menin sitten harjailemaan ja valmistamaan tuntia varten. Muuten Sami oli mukava harjatessa ja varustaessa, paitsi suitsia laittaessa hevonen keksi alkaa nostamaan päätä kattoon, joten meinasi suitsien kanssa tulla ongelmia, mutta loppujen lopuksi sain suitset päähän ja Sami jäi mulkoilemaan. (Tämän postauksen kuvat ovat vanhoja ratsastuskuvia)

Kentällä kiristin vielä vyötä, mittasin jalustimet sopiviksi ja laitettiin vielä Samille kumpparit, ettei pääse nostelemaan päätään kovin paljoa. Käveltiin alkukäynnit sen aikaa kun opettaja taas asetteli kartioita C-päätyyn. Kartiot asetettiin neliöksi ja aloitimme vasemmassa kierroksessa ensin ratsastamaan neliön muotoa, taivuttaen ja asettaen hevosia jokaisessa kulmassa. Muutama kierros mentiin näin ja seuraavaksi lisättiin c-päädyn kulmaan takaosakäännös, jossa opettaja seisoi ohjeistamassa. Tultiin siis kartiolle, pysähdyttiin ja tehtiin takaosakäännös ja jatkettiin suoraan seuraavalle kartiolle.

Aluksi en millään hahmottanut/tunnistanut sitä, että hevonen teki takaosakäännöksen, vaikka se tehtävä olisi onnistunutkin. Sovittiin sitten, että opettaja sanoo aina, milloin tehtävä sujuu ja milloin ei suju niin hyvin, joka kyllä helpotti ja pikkuhiljaa aloin hahmottamaan milloin se takaosakäännös onnistui/miten tapahtui. Välillä takaosakäännökset sujuivat ja välillä ei sujuneet yhtä hyvin. Tietenkin tehtävä edisti se, että itsekin kehityin sen tekemisissä.

Kun opettajan kohdalla takaosakäännökset sujuivat, niin sai tehdä jokaisessa kulmassa takaosakäännöksen. Jokaisessa kulmassa siis käännyttiin takaosakäännökset. Alkuun takaosakäännökset onnistuivat paremmin, kun opettaja seisoi vieressä ohjaamassa ja loppua kohden takaosakäännökset sujuivat paremmin, kun teki niitä itsenäisesti, sillä siinä sai kunnolla oman työskentelyrauhan. 

Seuraavaksi vaihdettiin suuntaa oikeaan kierrokseen, jälleen ensin mentiin neliössä muutama kierros ja haettiin hevosiin reippautta ja letkeyttä, sitä, että ovat kuulolla. Suunnanvaihdoksen myötä menin aluksi ihan sekaisin, että kumpaa pohjetta tai ohjaa pitää käyttää, mietin jopa, että kumpi nyt oli oikea ja kumpi vasen pohje tai ohja.

Sama tehtävä siis jatkui, eli takaosakäännökset jokaisessa neliön kulmassa. Alkuun tein parit takaosakäännökset pelkästään opettajan kohdalla, jotta saa tuntumaa, sillä meni jotenkin pasmat sekaisin suunnanvaihdosta. Muutaman tehdyn takaosakäännöksen jälkeen tehtävä alkoi taas luonnistumaan ja sujumaan myös itsenäisesti. Jossain vaiheessa tajusin, että Sami tarvitsee aika vahvat avut takaosakäännöksiä tehdessä. Silloin, kun sen tajusin, alkoi myös tehtäväkin sujumaan.

Kenttä oli sen verran huonona, ettei päästy laukkaamaan, kun kuivin alue oli C-päädyssä, joten lopuksi vielä ravattiin, koko kenttää käyttäen. Ensin ravattiin oikeaan kierrokseen, jossa Sami oli paljon mukavampi, kun se taipui ja asettui hyvin.

Vasemmassa kierroksessa jouduin tekemään paljon enemmän töitä siihen, että saisin hevosen asettumaan. Lopuksi päädyin pienelle ympyrälle, jossa loppujen lopuksi sain Samin taipumaan ja asettumaan hyvin. Tämän jälkeen olikin loppukäyntien vuoro.

Tästä Sami jatkoikin seuraavalle tunnille, mutta meni silti hetkeksi talliin. Tallissa sain olla apuna eräälle tytölle, joka meni ratsastamaan Vikkanilla, hän ja tämä Samin ratsastaja harjailivat hevosta ja minä pidin hevosta "kiinni". Vikkan oli siis naruissa kiinni, mutta kun nämä tytöt olivat hieman arkoja, niin seisoin Vikkanin pään vieressä ja silittelin sitä.

Tunti sujui ihan hyvin, kehitystä on ainakin tullut Samin kanssa, eikä ne takaosakäännnökset niin vaikeita ollutkaan miten ensin muistelin. Aluksi toki oli hieman haasteellisia, mutta kun muistui tehtävä mieleen, niin alkoi se onnistumaan. Tajusin vihdoin myös tuon, että Sami tarvitsee voimakkaammat avut ja sitähän mulle on toitotettu melkein jokaisella ratsastuskerralla. Nyt kun sen vihdoin tajusin, niin se varmasti auttaa jatkossakin, joten ehkä mä vielä opin Samilla ratsastamaan hyvin, eikä olisi jokaisella kerralla Samilla ratsastaessa ajatusta, että "mä en osaa ratsastaa Samilla yhtään". Toivoa on ja kehitystä tapahtuu, ehkä sitten kantapään kautta, mutta kuitenkin jotain tapahtuu. Ainakin lopputunti sujui paremmin saadessani tämän valaistuksen, sillä Sami toimi paremmin ja oma ratsastuskin parani. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Mukavaa lauantaita kaikille!