VIIKKO 6 : PUOMEJA JA YLLÄTYS

Moikka! Viikon kuvat ja kuulumiset tässä sulle luettavaksi, olkaa hyvät! Toivottavasti viihdyt tämän postauksen parissa. Mun viikko oli aika monipuolinen ja mielenkiintoinen.

Maanantaina menin ratsastustunnilla Vikkanilla. Olisin halunnut mennä ilman satulan, kuten lähes kaikki muutkin. Kuitenkin oli puomitunti niin ei sitten päästy. Vaikka tykkäisin myös mennä puomeja ilman satulaa, kehittää tasapainoa.

Mentiin siis puomeja, toisella pitkällä sivulla oli kaksi maapuomia ja niiden väliin laskettiin askelia. Askeleiden lasku on aika haastavaa mulle, jotenkin en oo sitä vieläkään kunnolla oppinut, mutta sin kyllä ideasta kiinni ja lopuksi laskin askeleet oikein. Tehtiin myös näillä puomeilla voltit. Eli ylitettiin molemmat puomit kahdesti.

Toisella pitkällä sivulla oli innarimaisesti neljä maapuomia.

Ravissa puomit meni kivasti, mutta laukassa oli haasteita. Vikkan ei enää kuunnellut puolipidätteitä, jolloin askeleet ei mahtunut puomeille kunnolla ja vähän meinattiin kompuroida. Lisähaastetta toi vielä, kun ei ollut maamerkkinä kanistereita.

Tuli syötyä laskiaispullaa pitkästä aikaa. Olisin tehnyt itse, mutta gluteeniton pullataikina oli loppunut. Onneksi löysin myyjän näyttämänä, gluteenittomia valmispullia ja pääsin monen vuoden tauon jälkeen syömään. Pitkä lista alkaa pikkuhiljaa lyhenemään, mitä en ole päässyt syömään vilja-allergian myötä moniin vuosiin, kun ei ole ollut vaihtoehtoisia tuotteita gluteenittomina. 

Keskiviikkona sain ekstrapitkän tauon. Sain viettää taukoa koko nukkariajan, kun lapset oli lepäämässä.  Koska lapsia oli vähän, mua ei tarvittu nukkarissa. Oi se pitkä tauko oli niin luksusta. Join sohvalla teetä ja selasin instaa. Hyvä etten nukahtanut. Sitten sain viestiä, että hei sun blogi pääsisi ehdolle somegaalassa vuoden hevosblogina. Hyvä etten pudonnut sohvalta kun luin viestin. No tottakai halusin ottaa paikan vastaan. Tämä käänne piristi väsynyttä keskiviikkoa, kun en ollut ajatellut, että blogi pääsisi ehdolle. Tai, että tätä blogia edes ehdotettaisiin ehdolle! Mutta kappas niin kävi!! Kiitos vielä kerran kaikille ehdottaneille ja äänestäneille. Just sun ääni on tärkeä ❤TÄÄLTÄ pääset äänestykseen. 

Niin kauniita nää talvipäivät. Vaikka häikäistyminen häiritsee.  Nyt raas muistan miksi en halua aurinkoa, kiitos häikäisy-yliherkkyys. Talvella ollut ihanaa kun silmät saanut levätä. Lumi tuo valoa, ei ole liian pimeää, muttei myöskään häikäise. Talvi on mun silmille parhain vuodenaika.

Pitkästä aikaa lauantaina pääsin Ritalla tunnille. Lähes koko tunnin Rita painoi kädelle, eikä oikein reagoinut pohjeapuihin. Alku käynti en jälkeen otettiin julkkarit pois jaloista, mikä kyllä oli hyvä ratkaisu, kun Ritan satulan jalustimiin oli lulet jäätynyt ja mulla lipesi jalat jo käynnissä pois jalkkariesta. Tehtiin ravissa pitkillä sivuilla väistöjä, ihan parin askeleen väistöjä, ensin bähån uralle päin ja sitten takaisin kentän SIS itään päin, että tulisi siksakkia. Mutta ei ne oikein onnistunut. Sain ehkä pari väistöä ja sit oltiin jo koko pitkä sivu menty.

Jakauduttiin myös uudemman kerran päätyihin, ei oltu ympyrällä, vaan pyrittiin tekemään neliötä, vähän kuin minikenttä. Sivulla jossa ei ollut kentän aitaa, tehtiin ravissa pysähdys. Pysähdyksen jälkeen tehtiin taas raviväistöjä, joista ei tullut mitään. L-päädyssä tehtiin voltti ja voltin jälkeen laukannosto. Laukannostot tuli hyvin. Vaikka mua edelleen meinaa laukannostot jännittää reilu vuoden takaisen tippuminen vuoksi. Tarkoitus oli saada hyvä nosto ja parin askeleen päästä siirryttiin takaisin raviin. Loppu raveissa Rita lähti hyvin kokoamaan ja kuuntelemaan istuntaa. Ihan selkeästi pehmeni. Vaikka tunti olikin aika haastava, niin loppui hyvin.


Jäin taas pienen tauon jälkeen auttamaan iltatallissa. Kun jaettiin heiniä tarhassa oleville hevosille. Avasin sähkölangan, jotta saan laitettua heinä säkin kaukaloon. Koska en nähnyt että missä se metallinen kolo, (mikä lie, mihin se sähkölanka laitetaan) oli, niin päätinpä että hei, tunnustelen kädellä. Teen tätä normi arjessa tosi paljon. Jos en jotain näe, kokeilen kädellä. Tullut jo niin rutiiniksi. Ainoa, mitä en siinä ajatellut, että metallista kulkee sähkö, vaikka mihinkään lankoihin en mielestäni osunut. Sain sitten mukavan tällin siitä. 😅

Hetken päästä kun jaettiin kaurat niin ope sitten laittoi langan takaisin kiinni. Ettei mulle enempään mitään satu. Totesin vaan että "Jos todella käy nyt näin, etten heti töiden aloittamisen jälkeen tipu, niin jotain muuta hevosten kanssa sattuu."

Oon ollut kasvispainotteisella ruokavaliolla yhdeksännen luokan jälkeen. Kala ja maitotuotteet toki vielä löytyy, mutta tänä vuonna päätin lisätä ruokavalioon kasviperäisiä jugurtteja ja vanukkaita ja kaurajuoman vakioruoiksi. Saa nähdä tulenko vaihtamaan kokonaan maitotuotteet pois, mutta aloitan lisäämään vaihtoehtoisia tuotteita ja ai että miten hyviä vaihtoehtoja jo löytynyt. Oli myös kiva huomata kuinka pitkät päiväykset näissä on. 



Kokonaisuudessaan tämä viikko oli erittäin hauska ja mielenkiintoinen. Paljon kivoja juttuja täynnä!